Uhkaako Suomi luisua Ruotsin tielle? Nyt ei ole oikea hetki väsyä korona­toimiin, vetoaa THL:n pääjohtaja Tervahauta - Kotimaa | HS.fi

Uhkaako Suomi luisua Ruotsin tielle? Nyt ei ole oikea hetki väsyä korona­toimiin, vetoaa THL:n pääjohtaja Tervahauta

Ruotsissa on koronaviruspandemian alusta asti valittu erilainen linja taudin torjunnassa kuin Suomessa. Tämä näkyy tartuntaluvuissa, sillä Ruotsissa oli torstaihin 26. marraskuuta mennessä todettu lähes tasan kymmenen kertaa enemmän koronavirustartuntoja kuin Suomessa, yli 230 000.

Suomessa tartuntaketjuja kartoitetaan Koronavilkku-sovelluksella.­

27.11.2020 11:14 | Päivitetty 27.11.2020 11:36

Suomen koronavirustilanne on heikentynyt parissa viikossa merkittävästi. Ilmaantuvuus esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on noussut noin 172:een sataatuhatta asukasta kohden kahden viikon ajalla. Myös sairaalahoidon tarve on noussut marraskuun viimeisen viikon aikana merkittävästi.

Pitkin matkaa katseet Suomen koronatilanteessa ovat kääntyneet monesti länsinaapuriin Ruotsiin, missä koronavirus on levinnyt selvästi voimakkaammin kuin Suomessa.

Ruotsin kansanterveysviranomaisen Folkhälsomyndighetenin mukaan torstaihin 26. marraskuuta mennessä Ruotsissa on todettu 230 514 koronavirustartuntaa ja 6 555 kuolemaa. Suomessa tartuntoja on todettu noin kymmenen kertaa ja kuolemia yli 15 kertaa vähemmän.

Tukholman metrossa matkustajia kehotettiin välttämään ruuhkaisissa liikennevälineissä matkustamista 19. marraskuuta.­

Suomen tilanne on siis pitkään ollut Ruotsia parempi, mutta onko Suomi nyt luisumassa Ruotsin tielle?

”Olemme luisumassa huolestuttavaan suuntaan. Mutta tähänastisen seurannan perusteella edelleen ennemminkin Norjan tyyppisessä tilanteessa ollaan. Siitä on vielä pitkä matka sinne Ruotsin hyvin hankalalle tasolle”, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta.

Lue lisää: Suositus välttää Uuttamaata hämmentää Vantaan kaupunginjohtajaa – pääkaupunkiseudun uusista rajoituksista kerrotaan kello 12

Ruotsin koronalinjasta pitkään vastannut valtionepidemiologi Anders Tegnell ennusti kauan, että muut Pohjoismaat yksinkertaisesti tulisivat Ruotsin perässä epidemiatilanteessa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt ainakaan vielä.

Tervahauta uskoo, että Suomi seuraa ennemmin Norjaa ja Tanskaa epidemiatilanteessa.

”Norja ja Tanska näyttävät, kuten keväälläkin, kulkevan ajallisesti omassa epidemiassaan meitä viikon, kaksi edellä.”

”Ruotsin tartuntaluvut on ihan eri kertaluokkaa.”

Suomi on lähempänä Norjaa kuin Ruotsia myös asuinrakenteensa puolesta, sanoo Tervahauta. Suomessa ja Norjassa asutus on hajautetumpaa kuin Ruotsissa.

Norjassakin epidemia alkoi kiihtyä muutama viikko sitten, mutta kasvu on saatu järeillä toimilla taittumaan, Tervahauta sanoo.

Myös Suomen poliittisten päättäjien aktiivinen rooli epidemian torjunnassa muistuttaa enemmän Norjan ja Tanskan päättäjien linjaa. Ruotsissa viime päiviin asti epidemiaa torjuttiin terveysviranomaisten johdolla.

Suomessa päättäjien sitoutuminen koronantorjuntaan on herättänyt luottamusta.

”Se on koettu kansan piirissä vastuulliseksi”, sanoo Tervahauta.

Suomessa myös vallitsee erilainen varautumisen kulttuuri kuin Ruotsissa.

”Suomalaiseen kansanperimään on kuulunut, että olemme suhtautuneet vakavasti pahan päivän varalle varautumiseen.”

Ruotsin koronaviruslinjauksista on uutisoitu ympäri maailmaa pandemian alkuvaiheista saakka. Kun useat valtiot keväällä valitsivat kovien rajoitusten linjan maskipakkoineen ja ulkonaliikkumiskieltoineen, Ruotsi luotti suurilta osin suositusten voimaan.

Myös Suomeen verrattuna Ruotsin keväiset viruksen torjumistoimenpiteet näyttivät vähäisiltä, vaikka Suomessakaan ei missään vaiheessa ole otettu käyttöön kaikkein vakavimpia rajoituksia. Esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoa ei määrätty, eikä kauppoja suljettu.

Nyt tilanne on Ruotsissakin muuttumassa, kun suureen julkisuuteen keväällä noussut valtionepidemiologi Tegnell ja kansanterveysvirasto joutuvat luovuttamaan tahtipuikot Ruotsin hallitukselle.

Tiistaina 24. marraskuuta maassa otettiin käyttöön varsin kovia rajoituksia, kuten yli kahdeksan hengen julkisten kokoontumisten kielto.

Lue lisää: Ruotsi muutti strategiaansa ja ottaa käyttöön ennennäkemättömät rajoitustoimenpiteet – tahtia ei enää määrää Tegnell, vaan poliitikot

Kesäkuussa THL arvioi, että ”Ruotsin tien” valitseminen olisi johtanut Suomessa 2 524 koronakuolemaan kevään aikana, kun nyt kesäkuun alkuun mennessä kuolleita oli 324.

Ruotsilla kesti keväällä pidempään kuin Suomella asettaa rajoituksia esimerkiksi maahan palaamiseen tai matkustamiseen. Valtion strategia nojasi koko kevään ajan suosituksiin välttää matkustamista rajojen sulkemisen sijaan.

Maaliskuussa Ruotsi suositteli riskialueilta maahan palaavia pysymään kotona, jos he tunsivat itsensä sairaaksi. Suomessa omaehtoista karanteenia suositeltiin kaikille Suomeen palaaville huolimatta heidän terveydentilastaan 17. maaliskuuta lähtien.

Suomi sulki rajansa keväällä. Sen vuoksi Tornion ja Haaparannan välille tuli rajanylitysmuodollisuuksia.­

Kokoontumisrajoitusten suhteen Ruotsissa oltiin Suomea nopeampia, sillä Ruotsissa 500 henkeä suuremmat kokoontumiset kiellettiin 11. maaliskuuta, päivä ennen Suomea. Suomessa kuitenkin kesti alle viikko, valmiuslain käyttöönottoon asti, tiukentaa rajoituksia kymmeneen henkilöön, kun Ruotsissa ei missään vaiheessa keväällä rajoitettu kokoontumisia pienempään kuin 50 hengen joukkoon. 50 hengen rajoitus säädettiin 29. maaliskuuta.

Ruotsissakin suljettiin keväällä yliopistot ja lukiot, mutta ei peruskouluja.

Lue lisää keväisistä koronatoimista: Ruotsi pitää ravintolat ja hiihtokeskukset auki ja suhtautuu tilanteeseensa optimistisesti – Näin Suomen ja Ruotsin toimet eroavat toisistaan

Ruotsissa terveysviranomaiset eivät ole myöskään missään vaiheessa suosittaneet saati määränneet kasvomaskien käyttöä. Suomessa ensimmäinen maskisuositus annettiin jahkailun jälkeen elokuussa.

THL:n tutkimusprofessori Markku Peltosen mielestä on vaikea arvioida yhtä tiettyä rajoitusta, jonka käyttö Suomessa tai puuttuminen Ruotsissa selittäisi eron tartuntojen ja kuolemien määrässä. Peltosen mukaan rajoitusten puutetta suurempi ongelma Ruotsissa on ollut rajoitusten ajoittaminen väärin.

”Ruotsissa toimenpiteitä on laitettu paljon käytäntöön, mutta myöhässä koko ajan. Ajoituksen merkitys on jopa suurempi kuin itse rajoitusten merkitys.”

Ruotsissa oli ollut kesästä lähtien voimassa myös tiukkoja rajoituksia: 50 hengen kokoontumisrajoitus oli voimassa keväästä lokakuulle saakka. Julkisia liikennevälineitä on suositettu vältettävän täysin. Alkoholin tarjoilu ravintoloissa iltakymmenen ja aamuyhdentoista välillä on kielletty helmikuun 2021 loppuun asti.

Ruotsissa kuitenkin rajoituksia otettiin käyttöön huomattavasti muita Pohjoismaita ja suurta osaa muusta maailmasta hitaammin.

”Ruotsille kävi vähän huonosti siinä mielessä, että siinä kohtaa kun Pohjoismaat havahtuivat tilanteeseen, Ruotsissa oli tautia huomattavasti enemmän kuin Norjassa ja Suomessa”, sanoo Peltonen.

”Tauti pääsi leviämään salassa.”

Peltosen mukaan Suomella oli tuuriakin matkassa. Tilanteeseen herättiin ajoissa osittain sen vuoksi, että Ruotsissa epidemiatilanne oli jo pahentunut. Helmikuussa tautia tuli tiettävästi Suomeen ja Ruotsiin ainakin Keski-Euroopasta palaavien hiihtolomalaisten mukana.

Pelkästään hyvästä onnesta Suomen suhteellinen menestys ei kuitenkaan ole kiinni. Ruotsin toimenpiteet nojasivat pitkään vapaaehtoisuuteen ja suosituksiin, kun taas Suomessa otettiin nopeasti rajoituksia käyttöön.

”Suomessa lainsäädäntö antoi paljon paremmat mahdollisuudet tehdä paljon rajoittavampia toimenpiteitä. Ruotsissa tätä lainsäädäntövalmiutta ei ollut”, kertoo Peltonen.

Suomessa hallitus oli myös aktiivisesti mukana viestimässä epidemiatilanteesta kansalle. Ruotsissa taistelu virusta vastaan profiloitui vahvemmin terveysviranomaisiin.

Peltonen uskoo, että tiukat rajoitukset keväällä heijastuvat myös tämänhetkiseen tilanteeseen ja ihmisten käytökseen. Tartuntatilanne riippuu siitä, kuinka hyvin ihmiset välttävät sosiaalisia kontakteja ja noudattavat suosituksia.

”Suomessa ihmisten käyttäytyminen saattaa heijastaa sitä, että täällä on ollut [keväällä] tiukemmat suositukset ja toimenpiteet.”

Tilanne on kuitenkin joulukuun lähestyessä heikentynyt. Koska Markku Peltonen ei ole mukana THL:n varsinaisessa koronatyössä, hän ei halua ottaa kantaa tuoreimpiin rajoitustoimiin tai niiden oikea-aikaisuuteen.

Suomessa kipuiltiin keväällä ja loppukesän flunssa-aallon aikana testauskapasiteetin kanssa. Nyt suuressa osassa maata pääsee testiin ja saa tulokset alle 24 tunnissa.

”Ruotsi käynnisti ja lisäsi testaamista aika hitaasti. Tartunnanjäljitykseen ei ole siellä etenkään alkuun pantu kovin vahvaa panosta”, sanoo Tervahauta.

Ruotsissa testikapasiteetti ei vieläkään ole riittävän suuri, ja se on Peltosen mukaan yksi Ruotsin kompastuskivistä. Hänen mukaansa Ruotsin testauskapasiteetti loppui epidemian kiihtyessä.

Nyt Ruotsissakin kuitenkin suositellaan koronatestausta matalalla kynnyksellä.

Hoivakotikuolemista puhuttiin keväällä ja kesällä Ruotsissa paljon. Maan korkea kuolleisuus laitettiin usein nimenomaan hoivakotien piikkiin.

Peltosen mukaan Ruotsin korkea kuolleisuus ei kuitenkaan johdu ainoastaan tartuntojen leviämisestä hoivakodeissa. Esimerkiksi torstaina Ruotsissa raportoitiin 67 uutta koronavirukseen liittyvää kuolemaa.

”Kyllä Ruotsin tilanne heijastaa laajempaa taudin leviämistä, mikä siellä keväällä oli. Jos väestössä on yleisesti paljon tautitapauksia, silloin riskiryhmien suojaaminen on todella vaikeaa”, sanoo Peltonen.

Kuinka siis välttää Suomen luisuminen ”Ruotsin tielle”?

Pääministeri Stefan Löfven kehotti maanantaina 16. marraskuuta pitämässään televisiopuheessa ruotsalaisia välttämään turhia kontakteja.

Myös Tervahauta muistuttaa, että fyysisen etäisyyden pitäminen on avainasemassa epidemian torjunnassa. Nyt ei ole aika kyllästyä rajoitustoimiin.

Erityisen tärkeää se on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla.

”Ei pitäisi riskeerata muiden tai omaa terveyttä. Tautia on nyt aika paljon liikkeellä. Se on entistä todennäköisempää, että kohdalle sattuu henkilö, joka on tartuttava jopa tietämättä sitä itse”, sanoo Tervahauta.

Tämän lisäksi koronaviruksen tehokas torjuminen vaatii muita toimia, kuten kasvomaskin käyttöä ja välitöntä testeihin hakeutumista, jos saa virukseen sopivia oireita. Tässä vaiheessa epidemiaa ihmiset jo tietävät, miten kannattaa toimia.

Lisäksi Tervahauta pitää tärkeänä monikanavaista viestintää tilanteesta, jotta tieto kohdentuu väestöryhmille, joiden parissa tartuntoja on esiintynyt.

”Mikään toimista ei korvaa toisiansa”, sanoo Tervahauta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat