Koronavuosi sekoitti muutto­liikkeen: Hämeenlinna kiinnostaa enemmän kuin Helsinki ja ulkosuomalaiset palasivat takaisin - Kotimaa | HS.fi

Koronavuosi sekoitti muutto­liikkeen: Hämeenlinna kiinnostaa enemmän kuin Helsinki ja ulkosuomalaiset palasivat takaisin

Koronaviruspandemia selittää osaltaan alustavia tilastoja Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä. Virta Helsinkiin ja Espooseen on tyrehtynyt, ja maakuntakaupungit yrittävät houkutella etätyöläisiä. Kaikki voi silti palata myös ennalleen.

Suomen sisäinen muuttoliike Helsinkiin on ollut tänä vuonna selvästi aiempaa vähäisempää.­

28.11.2020 2:00 | Päivitetty 28.11.2020 10:21

HS kertoo uutisista, jotka ovat jääneet syksyn aikana koronan ja USA:n vaalien katveeseen.

Jos suomalaiset muuttivat johonkin koronavuonna, suuntana ei ollut pääkaupunki.

Helsinkiin – ja myös Espooseen – suuntautuva muuttoliike näyttää alustavien tilastojen perusteella hiipuneen.

Asia nousi esille, kun johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämiseen erikoistuneesta MDI-konsulttitoimistosta twiittasi kokoamansa Tilastokeskuksen ennakkotilastot kuluvasta vuodesta.

Tilastoissa vertaillaan kuntien keskimääräistä muuttovoittoa tammi–syyskuun aikana vuonna 2020 ja vastaavaa ajanjaksoa vuosilta 2015–2019. Luvuissa ei oteta huomioon nettomaahanmuuttoa, vaan pelkästään Suomen sisäiset muutot. Tiedot ovat luonteeltaan alustavia.

Tämän vuoden tilastoissa kestomenestyjät Helsinki ja Espoo ovat pudonneet kokonaan pois top 20 -listauksesta.

Kun vuosina 2015–2019 Helsinki sai muuttovoittoa tammi–syyskuun aikana keskimäärin 2 860 asukasta, tänä vuonna Suomen sisäinen nettomuutto Helsinkiin oli vain 105 ihmistä. Espoossa muuttovoitto on muuttunut jo tappiolliseksi.

Tällä hetkellä vetovoimaisimpia kuntia vaikuttavat olevan muun muassa Tampere, Vantaa, Turku, Oulu ja Jyväskylä. Niissäkään muuttovoitto ei ole tosin merkittävästi kasvanut, vaan pikemminkin pysynyt ennallaan.

Uusia 20 parhaan listalle nousseita kuntia ovat esimerkiksi Kirkkonummi, Kerava, Kauniainen ja Lappeenranta.

Uutena muuttovetovoimaisimpien kuntien joukkoon on liittynyt myös Helsingin ja Tampereen välissä junaradan varressa sijaitseva Hämeenlinna.

Tämä ilahduttaa kaupunginjohtaja Timo Kenakkalaa. Muuttovoitolla on positiiviset vaikutukset niin verokertymään kuin palveluiden monipuolisuuteen. Myös kaupunkikulttuuri ja tapahtumateollisuus kehittyvät.

”Jokainen kaupunkihan haluaa kasvaa, joten kyllä tämä on oikein hieno juttu”, Kenakkala sanoo.

Hämeenlinnaa vuonna 2015 otetussa ilmakuvassa.­

Hämeenlinna havittelee vuosittain 0,5 prosentin kasvua, mikä tarkoittaa noin 350:tä ihmistä vuodessa. Nyt alkuvuonna muuttovoitto vaikuttaa olevan hyvässä vauhdissa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan syyskuuhun mennessä lukema näyttää jo 219:ta.

Muutokset muuttovoittotilastoissa ovat Aron mukaan kiinnostavia. MDI on tilannut Tilastokeskukselta erillisaineiston muuttajien ikärakenteesta ja muuttojen suuntautumisesta. Myöskään ulkomailta muuttaneiden ihmisten taustatiedot eivät ole toistaiseksi tiedossa.

Aro on jo selvittänyt, että Helsingissä ja Espoossa nettomaahanmuutto on kasvanut selvästi edellisvuosista, mitä voi pitää yllättävänä.

Helsinki on saanut ulkomailta muuttovoittoa 2 350 ihmisen verran tänä vuonna syyskuuhun mennessä. Se on 835 ihmistä viiden viime vuoden keskiarvoa enemmän. Samanlaista kehitystä on Espoossa.

”Tarkkoja tietoja ei vielä ole, mutta vahva hypoteesi on se, että koronatilanteen vuoksi monet suomalaiset ovat muuttaneet ulkomailta takaisin kotimaahansa ja maastamuutot ovat samanaikaisesti tyrehtyneet”, Aro arvioi.

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen koronaviruspandemian vuoksi. Se selittää osaltaan alustavia tietoja muuttovoitoista.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevissa suurissa ja keskisuurissa maakuntakeskuksissa muuttovoitto on joko pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Suurten kaupunkien kehysalueiden vetovoima on kasvanut.

Aron mukaan pääkaupunkiseudulle muuttaneiden määrä ei ole vähentynyt, mutta lähtijöiden määrä on kasvanut. Se näkyy siinä, että Järvenpää, Sipoo, Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Kerava ovat nousseet muuttovoittolistan kärkisijoille.

Kokonaisuudessaan Helsingin kehyskuntien muuttovoittojen määrä on kaksinkertaistunut viiden edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna.

”Korona on laittanut urbaaneja elinkeinoja jäihin, mikä varmasti syö isojen kaupunkien vetovoimaa”, Aro sanoo.

Etätyön yleistyminen on saattanut myös antaa tilaisuuden etsiä lisää asuintilaa entistä kauempaa Helsingin keskustasta. Espoon kääntymistä muuttotappiolliseksi saattaa selittää esimerkiksi etäopiskelun lisääntyminen. Aalto-yliopisto on Espoolle merkittävä vetovoimatekijä.

Aro uskoo, että koronatilanteen normalisoituessa pääkaupunkiseutu palaa uudelleen vetovoimaisimpien kaupunkien joukkoon.

Aro sanoo, että Hämeenlinna hyötyy todennäköisesti ennen kaikkea keskeisestä sijainnistaan . Toinen selittävä tekijä on monipuolinen asuntotarjonta. Tällä hetkellä vetovoimaisimpia ovat suurten kaupunkien kehysalueet, joissa on halvempaa asumista, tilaa ja väljyyttä.

Kaupunginjohtaja Kenakkalakin nostaa esiin sen, että Hämeenlinna on onnistunut luomaan vetoa tonteilleen sekä rakennuttajien että asukkaiden silmissä.

”Monet ihmiset haluavat nyt asua lähellä kaupunkien keskustoja. Meilläkin eniten vetoa on ydinkeskustassa ja sen ympäristössä, josta on lyhyt matka esimerkiksi juna-asemalle.”

Kenakkala korostaa myös kaupunkimarkkinoinnin merkitystä. Hämeenlinna on pyrkinyt pois perinteisestä hallintokaupungin leimasta ja keskittyy markkinoimaan itseään esimerkiksi ”etätöitä tekeville osaajille”.

Samaa syöttiä kokeilee myös esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Seinäjoki. Se on julistautunut ”avaruuden pääkaupungiksi” ja havittelee uusia asukkaita houkuttelemalla heitä työperäisen muuton sijaan ”etätyöperäiseen muuttoon”.

Oikaisu 28.11.2020 kello 10.20: Kirkkonummi listattiin ensin virheellisesti kaupungiksi. Se on kunta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat