Syksy on tavallisesti kirjallisuusalan jännittävintä aikaa, mutta tänä vuonna kirjapalkinnotkin jäivät tavallista vähemmälle huomiolle - Kotimaa | HS.fi

Syksy on tavallisesti kirjallisuusalan jännittävintä aikaa, mutta tänä vuonna kirjapalkinnotkin jäivät tavallista vähemmälle huomiolle

Kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin presidentinvaalien ääntenlaskuviikolla.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolle olivat ehdolla Ann-Luise Bertell (vas.), Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki ja Heikki Kännö. Palkinnon voitti Anni Kytömäki teoksellaan Margarita.­

28.11.2020 2:00

HS kertoo uutisista, jotka ovat jääneet syksyn aikana koronan ja USA:n vaalien katveeseen.

Syksy on kirjallisuusalan jännittävintä aikaa. Silloin julkaistaan isoimpien nimien uusimmat teokset, osallistutaan messuille ja jaetaan palkintoja. Kuluva syksy on ollut jopa poikkeuksellisen kiinnostava ja tapahtumarikas, mutta moni uutinen jäi koronaviruksen ja Yhdysvaltojen presidentinvaalien varjoon.

Useita syksyn tapahtumia on jouduttu perumaan covid-19-pandemian vuoksi. Helsingin kirjamessut järjestettiin tänä vuonna verkkotapahtumana, jossa yleisö pääsi seuraamaan virtuaalisesti neljääsataa esiintyjää.

Lokakuun lopulla jaettiin Pohjoismaiden neuvoston (PN) arvostetut palkinnot, joista kolme viidestä myönnettiin Suomeen. Kirjallisuuspalkinnon sai Monika Fagerholm, musiikkipalkinnon säveltäjä Sampo Haapamäki ja lastenkirjallisuuspalkinnon kuvittaja Jenny Lucander yhdessä Jens Mattsonin kanssa. Kukin palkinto on arvoltaan noin 47 000 euroa.

Viimeksi useampia palkintoja osui Suomeen vuonna 2017. Sen jälkeen suomalaiset jäivät kahtena peräkkäisenä vuonna kokonaan palkinnotta.

Monika Fagerholm sai palkinnon romaanistaan Vem dödade bambi?, joka on neuvoston mukaan ”tyylitelty ja vimmaisen energisesti kirjoitettu moraliteetti”.

Finlandia-ehdokkaat julkistettiin samalla viikolla, jona Yhdysvaltojen presidentinvaalien pitkittynyttä ääntenlaskentaa seurattiin tiiviisti ympäri maailman. Palkinnot jaettiin keskiviikkona 25. marraskuuta.

Tietokirjallisuuden Finlan­diasta kisasivat Leena Malkin Mitä tiedämme terrorismista, Jussi Pullisen Mitä meille tapahtui?, Marjatta Sarpanevan Timo Sarpaneva – taide ja elämä, Timo R. Stewartin Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys, Juha Taskisen Jää hyvin, saimaannorppa – sekä palkinnon voittanut Marko Tikan ja Seija-Leena Nevalan Kielletyt leikit.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Anja Portinin Radio Popov. Muut ehdokkaat olivat Siiri Enorannan Kesämyrsky, Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu – kovaa menoa kiskoilla, Katri Kirkkopellon Molli ja maan ääri, Meri Luttisen Myrskynsilmä sekä Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan Otus opus.

Kaunokirjallisuuden Finlandialle olivat ehdolla Ann-Luise Bertellin Heiman, Ritva Hellstenin Raija, Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa, Heikki Kännön Runoilija ja Anne Vuori-Kemilän Mustaa jäätä. Sekä Anni Kytömäen Margarita, joka voitti palkinnon.

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsi tänä vuonna Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar, lasten- ja nuortenkirjallisuuden voittajan näyttelijä Christoffer Strandberg ja kaunokirjallisuuden voittajan kapellimestari Hannu Lintu.

Kirjasyksyn suurimpia tapauksia on ollut David Foster Wallacen Päättymätön riemu. Siltala ja Sanavalinta oy julkaisivat lokakuussa Tero Valkosen suomennoksen ”mahdottomaksi käännettäväksi” kutsutusta amerikkalaisen nykykirjallisuuden klassikosta.

Sekä ensimmäinen että toinen painos loppuivat kustantajalta melkein saman tien. Joulukussa Päättymättömästä riemusta ilmestyy äänikirja, lukijana näyttelijä ja muusikko Olavi Uusivirta.

Kirjakauppaliiton julkaisemien myyntitilastojen kärkeä ovat kotimaisen kaunokirjallisuuden puolella pitäneet Kari Hotakainen Tarina-romaanillaan, Tommi Kinnunen Finlandia-ehdokkaana olevalla teoksellaan Ei kertonut katuvansa, Miika Nousiainen Pintaremontti-kirjallaan sekä dekkarikuningas Ilkka Remes rikosromaanillaan Kotkanpesä.

Aivan erityisesti suomalaiset ovat tänä vuonna innostuneet äänikirjoista: myynti on kasvanut vuodessa 125 prosenttia.

Syyskuun alussa Kirjailijaliitto julkaisi tiedotteen, jossa oltiin erittäin huolissaan siitä, minkälaisen korvauksen kirjailijat saavat äänikirjoista. Kyselyyn vastasi 98 Kirjailijaliittoon kuuluvaa kaunokirjailijaa. Liiton kyselyssä selvisi, että painettu kovakantinen kirja tuottaa kirjailijalle keskimäärin viisi kertaa suuremmat tuotot kuin äänikirja.

Kirjailijaliitto ja useat sen edustamat kirjailijat ovat sitä mieltä, että kirjallisuus on alana juuri nyt suuren murroksen edessä. Ratkaisevaa on, miten muutokseen reagoidaan.

Korjaus 28.11 klo 14.59: Timo R. Stewartin nimi korjattu.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat