Rohkea toivon tulkki tai seurakuntalaisten tsemppaaja – Turun uusi piispa valitaan torstaina - Kotimaa | HS.fi

Rohkea toivon tulkki tai seurakuntalaisten tsemppaaja – Turun uusi piispa valitaan torstaina

Turun arkkihiippakunnan äänestäjät valitsevat uudeksi piispakseen joko Mari Leppäsen tai Jouni Lehikoisen.

Turun seuraava piispa on joko Jouni Lehikoinen tai Mari Leppänen.­

1.12.2020 14:18 | Päivitetty 1.12.2020 17:25

Turkuun valitaan torstaina uusi piispa. Vaalin ensimmäinen kierros pidettiin marraskuun alussa, ja ensimmäisellä kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta jatkaa toiselle kierrokselle.

Tämänviikkoinen äänestys voi olla tiukka, sillä arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani Mari Leppänen, 42, sai ensimmäisen kierroksen äänistä 36 prosenttia ja Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen, 59, sai 33 prosenttia.

Minkälaisten piispan Turun arkkihiippakunta saa torstaina? Niin Leppänen kuin Lehikoinenkin ovat tunnettuja kirkon edustajia.

 

Jos Leppänen valitaan, Turku saa ensimmäisen naispiispansa ja Suomi kolmannen.

Suomessa on tällä hetkellä yksi naispiispa, Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka. Suomen ensimmäinen naispiispa, Helsingin piispa Irja Askola, jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Leppänen on kirkon piirissä uranuurtaja, sillä hän oli ensimmäinen vanhoillislestadiolainen nainen, joka vihittiin papiksi. Leppänen sai pappisvihkimyksen vuonna 2012, sen jälkeen kun hänet oli kutsuttu papinvirkaan Lietoon. Leppäsen vihki papiksi silloinen arkkipiispa Kari Mäkinen.

Vihkimyksen jälkeen Leppänen joutui lähtemään Turun rauhanyhdistyksen luottamustoimista, sillä vanhoillislestadiolaiset eivät hyväksyneet naispappeutta.

Pappisvihkimyksensä jälkeen Leppänen on toiminut pääasiassa kirkon hallinnollisissa viroissa Kirkkohallituksessa ja tuomiokapitulissa, muun muassa Turun nykyisen piispan Kaarlo Kallialan avustajana. Kalliala jää eläkkeelle tammikuun lopussa.

Leppänen uskoo, että hiippakunta saisi hänestä vahvan viestijän, jolle piispan työnkuva on jo tuttu.

”Ajattelen, että minulla on taitoa ja kykyä asettua dialogiin eri tavalla ajattelevien ja uskovien kanssa. Näen, että piispan keskeisinä tehtävinä on toimia ajassa rohkeana toivon tulkkina ja seurakuntien arkisen työn tukijana.”

Leppäsellä on piispan työstä realistinen käsitys: se ei ole ylimaallinen tehtävä vaan kaikesta vaativuudestaan huolimatta vain työ.

Työsarkaa piispalla kyllä riittää. Seurakuntien pitää toimia jatkossa yhä pienemmillä budjeteilla, ja hiippakunnan kiinteistöjä joudutaan karsimaan.

”Kirkon työ tehdään yhä useammin vapaaehtoisten kanssa ja erilaisissa verkostoissa. Kirkon rooli muuttuu, ja yhteistyön merkitys kasvaa.”

Lisäksi nuoremmat suomalaiset on yritettävä saada kirkon piiriin.

”Kun nuorempien sukupolvien kiinnittyminen kirkkoon ohenee, miten kirkko voi olla lapsille ja nuorille turvapaikka? Kirkko voi tuoda lohdun ja toivon näkökulmaa monien muutosta aikana.”

Leppäsen mielestä kirkon on palattava rauhan lähteille ja lähteeksi.

”On löydettävä uudelleen kristillisen kirkon juurille menevä identiteetti. Toimisin sen puolesta, että kirkko olisi ristiriitojen sijaan sovinnon ja vuoropuhelun kirkko. Se on aika paljon, jos voi muutoksen ja myllerryksen väsyttämässä maailmassa kokea rauhaa.”

Helsinkiläislähtöisen Leppäsen vanhemmat olivat uskonnontutkijoita. Hänen veljensä Mikael Pentikäinen on nyt Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oli HS:n vastaava päätoimittaja vuosina 2010–2013.

 

Toinen ehdokas Jouni Lehikoinen tunnetaan Turussa niin kirkon tuomisesta ihmisten luokse kuin turvapaikanhakijoiden suojelemisestakin. Lehikoinen on jalkautunut vuosien aikana keskustelemaan esimerkiksi turkulaisiin kapakoihin.

Turkulaiseen työläisperheeseen syntynyt Lehikoinen on ollut Mikaelinseurakunnan kirkkoherra vuodesta 2003 alkaen. Kymmenisen vuotta sitten seurakunta otti suojiinsa hädänalaisia turvapaikanhakijoita.

”Siitä ajasta on jäänyt mieleen hyviä muistoja ja kohtaamisia. Paineensietokyky kasvoi, kun jouduimme tekemään pienessä ajassa rankkoja päätöksiä siitä, otammeko ihmisiä avun piiriin.”

Kaikki eivät katsoneet kirkkoherra Lehikoisen toimintaa suopeasti. Apulaisoikeusasiamies linjasi, että kirkolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta eikä toimivaltaa antaa turvapaikkaa ihmisille, joita ollaan karkottamassa.

Kirkko seisoi Lehikoisen takana ja ilmoitti, että turvapaikkoja oli pakko antaa kirkosta, sillä maahanmuuttoviranomaiset karkottavat joitain ihmisiä puutteellisen käsittelyn perusteella.

Piispana Lehikoinen jatkaisi ihmisten kohtaamista epävirallisissa merkeissä, ilman isoa agendaa tai piispantarkastusta.

”Todennäköisesti piispan työ on vähän nykyistä työtäni tylsempää, mutta vuosikymmenien seurakuntatyökokemukseni voi auttaa avaamaan uusia uria vähän laajemmalle. En istu kapitulin virkahuoneessa plarailemassa kirjahyllyn antia. Piispan yksi tärkeä tehtävä on olla seurakuntien keskellä: olla kuuntelemassa, keskustelemassa, tsemppaamassa ja rohkaisemassa.”

Myös Lehikoinen korostaa vapaaehtoistyön kasvavaa merkitystä. Kun kirkon talouskäyrät menevät alaspäin, kirkon toimintaa pitää pohtia aivan uudella tavalla.

”Kirkko ei katoa kartalta vaan on näkyvissä myös jatkossa näilläkin seuduilla hyvin aktiivisena toimijana. Kun yhteiskunnan arvomaailma yhä enemmän polarisoituu disinformaation ja vihapuheen ruokkimana, kirkon on nähtävä oma roolinsa luotettavana ja totuudellisena toimijana.”

Piispanvaalissa on noin 1 200 äänioikeutettua.

Äänioikeutettuja ovat kaikki arkkihiippakunnan papit ja lehtorit sekä heidän lukumääräänsä vastaava määrä maallikkovalitsijoita. Jälkimmäisistä suurin osa on arkkihiippakunnan seurakuntien edustajia.

Turun arkkihiippakunta on siitä erikoinen, että sillä on kaksi piispaa. Arkkipiispa Tapio Luoma vastaa koko kirkon johtamisen lisäksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnista, kun taas Turun piispan vastuulla ovat arkkihiippakunnan muut 42 seurakuntaa.

Turun piispan tehtävä on varsin nuori. Se perustettiin 1990-luvun lopussa. Viran ensimmäinen haltija oli nykyinen kansanedustaja Ilkka Kantola.

Yksi ero ehdokkaiden välillä on: heidän suhtautumisensa samaa sukupuolta olevien kirkkovihkimiseen. Asiasta kysyttäessä molemmat ehdokkaat korostavat, että kirkossa halutaan etsiä ratkaisua vastakkainasettelun sijaan.

”Itse toivoisin, että kaikki avioparit voitaisiin vihkiä kirkossa, jos he sitä pyytävät. Toisekseen toivoisin, että kirkossa pystyttäisiin käymään keskustelua seksuaalivähemmistöjen oikeuksista toisia loukkaamatta. Jokainen meistä voi pyrkiä sovintoon ja rauhaan. Siihen tarvitaan kykyä ymmärtää myös toisella tavalla ajattelevia”, Leppänen korostaa.

Lehikoisella on vihkimisasiasta perinteisempi käsitys. Tällä hetkellä kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti.

”Olen sitoutunut siihen näkemykseen, joka on kirkossa vallalla. Kirkon ei tulisi muuttaa käsitystään tässä kohtaa. Ymmärrän paineen, joka tulee yhteiskunnan taholta, mutta kirkossa pitäisi keskittyä laajemmin sukupuolivähemmistökysymykseen ja korostaa, että jokainen ihminen on tervetullut meille seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Meidänkin seurakunnassamme toiminnassa on mukana paljon seksuaalivähemmistöön kuuluvia ihmisiä”, Lehikoinen sanoo.

Mikaelinseurakunnan nuorisoevankelista kertoi HS:ssä vuonna 2017, että hänen seksuaalinen suuntautumisensa oli aiheuttanut ongelmia seurakunnassa. Evankelista väitti Lehikoisen ilmoittaneen rippileirillä, ettei homoseksuaalisuutta suvaita. Lehikoinen kiisti sanoneensa asiaa.

Lue lisää: Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

Kymmenisen vuotta sitten Lehikoinen kertoi HS:n jutussa, että hän ei rukoilisi homoparien puolesta. Lisäksi hän suhtautui kielteisesti homojen pappisvihkimykseen.

Ovatko näkemykset nyt muuttuneet?

”Kymmenen vuotta sitten elettiin kirkossa ihan eri aikaa liittyen tähän kysymykseen. Silloin mentiin sen aikaisten säädösten mukaan. Nyt mennään näillä käytössä olevilla. Niihin olen sitoutunut. Tässä on se muutos. Parisuhteisiin liittyvät jutut eivät ole asia, joka tulee esille ratkaisevaan rooliin silloin kun kyseessä on teologin papiksi vihkiminen”, Lehikoinen arvioi.

Oikaisu 1.12. kello 17.25: Artikkelin otsikossa kerrottiin virheellisesti, että uusi piispa valitaan keskiviikkona. Toinen vaalikierros käydään torstaina.

Mari Leppänen työskentelee hiippakuntadekaanina.­

Jouni Lehikoinen on Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat