Vuosi 2020 oli marraskuun loppuun mennessä Suomen mittaus­historian lämpimin – ”Koko ajan mennään lämpimämpään suuntaan” - Kotimaa | HS.fi

Vuosi 2020 oli marraskuun loppuun mennessä Suomen mittaus­historian lämpimin – ”Koko ajan mennään lämpimämpään suuntaan”

Tammi–marraskuun lämpötilat olivat tänä vuonna yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpiä. Tällä jaksolla vuosi 2020 on Suomen mittaushistorian lämpimin.

Helsingin Lauttasaaren uimarannalla nautittiin lämpimistä keleistä vielä lokakuussa.­

4.12.2020 18:44

Kuluva vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen monella tavalla, myös sään osalta. Vuotta on vielä lähes kuukausi jäljellä, mutta ajanjaksolla tammi–marraskuu vuosi 2020 on ollut Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin.

”1900-luvun alusta eteenpäin kun katsotaan, se on lämpimin”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Kaisa Solin.

”Koko maan keskilämpötila jaksolla tammi–marraskuu on alustavan tiedon mukaan 5,3 astetta, mikä on keskiarvoon verrattuna 2,2 astetta lämpimämpi.”

Mitään yksittäistä syytä lämpimälle vuodelle ei ole. Sekä talvi että syksy ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä, joka nostaa koko vuoden keskilämpötilaa huomattavasti.

”Viime talvi painaa ennätyslämpimyydessään koko vuoden tilastoa ylöspäin”, sanoo Solin.

Hiihtäjiä Oittaan ulkoilualueen keinolumiladulla Espoossa lauantaina 15. helmikuuta 2020. Viime talvi oli poikkeuksellisen lämmin ja vähäluminen.­

Vuosi todella oli poikkeuksellisen lämmin alusta asti. Eteläisen ja läntisen Suomen havaintoasemilla tammikuun keskilämpötila oli plussan puolella, kun yleensä tammikuun keskilämpötilat ovat ympäri Suomea useamman asteen pakkasella. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan mittausaseman tammikuun keskilämpötila oli tänä vuonna 1,9 astetta, kun keskimäärin havaintokaudella 1981–2010 se oli -5 astetta.

Talven lämpimiin ilmoihin vaikutti esimerkiksi polaaripyörre eli napapyörre. Voimakkaan polaaripyörteen aikana kylmimmät ilmamassat pysyvät napaseudulla. Viime talvena Suomeen suuntautui ilmavirtauksia etelästä ja lounaasta, Atlantilta, mikä piti lämpötilan tavanomaista korkeampina.

Lisäksi korkeaan keskilämpötilaan on vaikuttanut ilmastonmuutos.

”Ilmastonmuutos on sen oman lisänsä tähänkin vuoteen on tuonut”, kertoo Solin.

”Kyllä tässä koko ajan mennään lämpimämpään suuntaan.”

Toisella sijalla lämpimimpien tammikuu–marraskuu-ajanjaksojen listassa on vuosi 1989. Silloin keskilämpötila ajanjaksolla oli 5 astetta. Koko vuotta tarkasteltaessa 1989 on mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

Jo ilman vuotta 2020 kymmenen lämpimimmän vuoden listalla kuusi vuotta on 2000-luvulta. Mittaushistorian lämpimin vuosi tähän mennessä oli vuosi 2015, jolloin keskilämpötila nousi 4,2 asteeseen ja kylmin vuosi 1902, jolloin vuoden keskilämpötila oli vain -1,3 astetta.

”Hyvin paljon alkaa painottua lämpimimmät vuodet tähän nykyaikaan. Kun katsotaan kylmimpiä vuosia, ne ovat pitkälti useamman kymmenen vuoden takaa”, kertoo Solin.

Vuosi 2020 on ollut lämmin paitsi Suomessa, myös maailmanlaajuisesti.

Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) julkaisi keskiviikkona raportin, jonka mukaan vuoden 2020 ennustetaan olevan mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukossa.

Lämpöä varastoivien valtamerien lämpeneminen vaikuttaa maailmanlaajuisesti lämpötiloihin, eikä Suomi ole poikkeus.

”Meillä on oma pienempikin meremme tässä. Itämeri on tavanomaista lämpimämpi”, kertoo Solin.

Kesäkuun lämpötilat olivat myös tänä vuonna keskimääräistä korkeammat. Pirkkalan lentoasemalla laskettiin kesäkuun keskilämpötilaksi 18,5 astetta, eli 4,4 astetta enemmän kuin keskimäärin vuosina 1981–2010.

Ihmiset ottivat aurinkoa Hietaniemen uimarallanna lämpimänä kesäpäivänä 23. kesäkuuta 2020. Myös Juhannusta vietettiin tänä vuonna todella lämpimissä merkeissä.­

Vuosi jatkui lämpimänä syksyllä, joka oli monin paikoin maan etelä- ja länsiosissa mittaushistorian lämpimin. Muuallakin maassa syksy oli paikoittain poikkeuksellisen lämmin. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan sääilmiö on poikkeuksellinen, jos sitä esiintyy korkeintaan 2–3 kertaa vuosisadassa.

Vielä syyskuun lopussa lämpötilat nousivat paikoin lähelle hellelukemia. Kokemäen Tukkilassa mitattiin syyskuun 27. päivänä 23,5 lämpöastetta.

Marraskuussa taas mitattiin Suomen mittaushistorian korkein lämpötila, kun elohopea nousi Maarianhaminan Jomalassa 16,6 asteeseen marraskuun 6. päivänä. Rikottu lämpöennätys oli vain muutaman päivän vanha, sillä edellinen ennätys – 14,7 astetta – oli syntynyt Porin lentoasemalla aiemmin samalla viikolla.

Vielä on liian aikaista sanoa, tuleeko vuosi 2020 olemaan kokonaisuudessaan vuotta 2015 lämpimämpi. Lähiaikojen ennusteet eivät kuitenkaan näytä muuttavan säätä dramaattisesti kylmempään suuntaan.

”Ensi viikko näyttää siltä, että pohjoisessa on hieman tavanomaista lauhempaa. Etelässä on tyypillisempiä lämpötiloja”, kertoo Solin.

Myös loppukuu näyttää suuntaa antavasti melko tavanomaiselta.

Solin kuitenkin kertoo, että seuraavan neljän viikon ajan Suomen yllä tai heti Suomen itäpuolella on korkeapaine.

”Korkeapaineessa voi helposti olla sellaisia jaksoja, että meillekin ilmavirtaus alkaa käydä enemmän tuolta idän suunnalta. Sieltä voi tulla kylmää, tai ainakin tavanomaisia lämpötiloja tähän aikaan vuodesta, tänne eteläänkin”, kertoo Solin.

Lisäksi joulukuu näyttää vähäsateiselta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lumisateita voisi tulla ollenkaan, sanoo Solin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat