Tutkija: Terveyden­hoitoalan ammattilaiset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat uuteen korona­rokotteeseen - Kotimaa | HS.fi

Tutkija: Terveyden­hoitoalan ammattilaiset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat uuteen korona­rokotteeseen

Terveydenhuoltoalan ammattilaiset tarvitsevat koulutusta rokotekritiikistä, sanoo aihetta tutkinut tutkija.

Terveydenhuollon henkilöstö kuuluu ensimmäisiin ihmisryhmiin, jotka rokotetaan koronavirusta vastaan.­

8.12.2020 16:14

Terveydenhoitoalan ammattilaiset ovat avainasemassa siinä, miten uuteen koronarokotteeseen suhtaudutaan. Pieni vähemmistö heistä on kuitenkin myös rokotekriittisiä, kertoo aihetta tutkinut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Vuolanto johtaa toisena tutkijana tutkimushanketta, joka selvittää rokotekriittisyyttä ja vaihtoehtohoitojen käyttöä 1900-luvun alusta nykypäivään.

Hän on selvittänyt sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, kätilöiden ja fysioterapeuttien suhtautumista rokotteisiin. Hänen mukaansa osa terveydenhuollon henkilöstöstä suhtautuu selvästi kriittisesti influenssarokotuksiin. Tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että hoitaja saattaa esimerkiksi antaa itse rokotuksia, mutta ei ota niitä itse.

Hankkeessa ei ole ehditty selvittää suhtautumista uuteen koronarokotteeseen, mutta alan ammatti- ja etujärjestöt uskovat, että suurin osa terveydenhoitoalan työntekijöistä suhtautuu uuteen koronavirusrokotteeseen muita myönteisemmin.

Myös Vuolanto uskoo, että alalla ollaan kohtuullisen myönteisiä koronarokotetta kohtaan. ”Monella on varmasti jo tahtotila, että rajoitustoimista päästäisiin eroon”, hän arvioi.

Suomen hallituksen linjaaman rokotestrategian mukaan terveydenhuollon henkilöstö kuuluu ensimmäisiin, jotka rokotetaan koronavirusta vastaan.

Rokotekritiikkiä ei kuitenkaan saa Vuolannon mukaan vaientaa, vaan rokotteista on voitava käydä keskustelua myös terveydenhuollon henkilöstön parissa. ”Rokotepäätös tulee omalle iholle ja koskettaa suoraan omaa kehoa”, Vuolanto sanoo.

Myös terveydenhoitoalalla työskentelevät ammattilaiset ovat ensisijaisesti yksilöitä, Vuolanto sanoo. Heitä huolettavat samat kysymykset kuin ketä tahansa muutakin.

Tutkija Pia Vuolanto­

Hän muistuttaa, että aina isorokkorokotteesta lähtien rokotteita kohtaan on esitetty kritiikkiä, myös ammattikunnan sisällä. ”Se ei ole siis uusi ilmiö”, hän kertoo.

Henkilö voi olla kriittinen rokotteita kohtaan, mutta silti ottaa rokotteen, hän muistuttaa. Eikä rokotteisiin epäillen suhtautuva välttämättä suhtaudu kaikkiin rokotteisiin epäillen.

”Taustalla voi olla myös pettymystä terveydenhuoltoon tai huonot kokemukset rokotteista joko itsellä tai perheenjäsenellä. Heitä ja heidän pelkoaan ei välttämättä ole osattu kohdata arvostavasti. Huolet on sivuutettu tai jopa vaiennettu”, Vuolanto sanoo.

Erityisesti sikainfluenssarokotetta seuranneen narkolepsiakohun aikaan monella saattoi tulla kokemus, että heidän huolensa sivuutettiin.

Pienellä osalla hoitajista on kyse myös laajemmasta lääketieteen kritiikistä. Tällöin he voivat kokea terveydenhoitoalalla työskentelyn niin ristiriitaisena, että saattavat hakeutua pois alalta.

Vuolannon mukaan terveydenhuoltoalan ammattilaiset tarvitsevat koulutusta rokotekritiikistä: Mistä kritiikki kumpuaa ja miten kohdata kriittisesti rokotteisiin suhtautuva henkilö.

Julkisuudessa presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) puolisoineen ovat kertoneet ottavansa rokotteen. Vuolannon mukaan esikuvilla ja julkisella keskustelulla on vaikutusta siihen, miten rokotteisiin yleisesti suhtaudutaan.

”Tätä enemmän korostaisin kuitenkin terveydenhoitoalan ammattilaisten roolia ja sitä, miten ammattilainen jaksaa selittää ja avata rokotteen vaikutuksia sekä kohdata pelkoja”, hän sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat