Tutkimus: Suomalais­oppilaiden osaaminen maailman kärkeä luonnon­tieteissä – ero heikosti ja hyvin menestyvien oppilaiden välillä on kuitenkin kasvanut - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Suomalais­oppilaiden osaaminen maailman kärkeä luonnon­tieteissä – ero heikosti ja hyvin menestyvien oppilaiden välillä on kuitenkin kasvanut

Kansainvälisen TIMMS-tutkimuksen tulosten mukaan erot parhaiten ja heikoiten menestyvien oppilaiden oppimistuloksissa ovat Suomessa kasvaneet.

Erot suomalaisten peruskouluoppilaiden oppimistuloksissa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet huomattavasti. Erot tyttöjen ja poikien suorituksissa ovat kuitenkin kavenneet.­

8.12.2020 17:47

Suomalaisten neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on hyvää tasoa, selviää tiistaina julkistetusta kansainvälisestä TIMSS 2019 -tutkimuksesta (Trends in International Mathematics and Science Study.)

Luonnontieteissä suomalaisoppilaat sijoittuivat kummassakin ikäluokassa viidenneksi. Suomen edelle tutkimuksessa ylsivät Singapore, Japani, Korea sekä neljännen vuosiluokan tutkimuksessa Venäjä ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimuksessa Taiwan.

Matematiikassa Suomea paremmin menestyi neljännen vuosiluokan tutkimuksessa 13 maata ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimuksessa 9 maata.

”On ilahduttavaa huomata, että Suomi on edelleen luonnontieteiden osaamisessa maailman kärkimaita, ja viime vuosina havaittu suomalaisoppilaiden osaamisen tason lasku näyttäisi hidastuneen,” sanoo tiedotteessa tutkimuksen koordinaattori, yliopistotutkija Jouni Vettenranta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Tutkimuksen mukaan koulujen väliset oppimiserot ovat pieniä. Yksittäisten oppilaiden väliset osaamiserot ovat kuitenkin kasvaneet: heikkojen osaajien osaaminen on selvästi aiempaa heikompaa, kun samaan aikaan erinomaiset osaajat menestyvät hieman aiempaa paremmin.

”Tässä on taustalla pidempikestoinen kehitys. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että oppilaiden väliset että osaamiserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana”, kertoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Karjalainen pitää kehitystä erityisen huolestuttavana ja se heijastuu yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.

”Peruskoulu ei ole enää samalla tavalla ole viimeiseen kymmeneen vuoteen pystynyt tasaamaan niitä lähtökohtaisia osaamiseroja, mitä oppilaiden kotitaustat heijastelevat”, sanoo Karjalainen.

”Oppilaat, jotka saavat kotoa parempia resursseja oppimiseen ja opiskeluun, saavuttavat korkeampia tuloksia kuin vähemmän tukea saavat oppilaat.”

TIMMS-tutkimus on Karjalaisen mukaan ensimmäinen iso oppimistutkimus, joka osoittaa parhaiten osaavien tulosten lähteneen nousuun. Se kiihdyttää entisestään osaamisen eroja ääripäiden välillä, sillä viime vuosikymmenen aikana tutkimuksissa parhaitenkin menestyneiden oppimistulokset ovat yleensä laskeneet tai pysyneet ennallaan.

Riski siitä, että Suomessa koulujen väliset erot oppimistulosten tasossa repeäisivät niin suureksi, että koulun valinta tulisi merkitykselliseksi, on Karjalaisen mukaan pieni.

”Jokainen lähikoulu tulee jatkossakin olla laadukas ja mielekäs valinta. Meillä on edelleen koulujen väliset erot todella pienet, kansainvälisesti yhdet pienimmistä”, kertoo Karjalainen.

”Erot näkyvät ennemmin koulujen sisällä luokkien välillä.”

Karjalaisen mukaan erot näkyvät erityisesti niin sanotun painotetun oppimisen luokkien ja tavallisten luokkien välillä. Painotettuja luokkia ovat esimerkiksi musiikki- tai kuvaamataitopainotteiset luokat, joihin oppilaiden täytyy erikseen hakeutua.

”Painotetuille luokille hakeutuu oppilaita, joiden vanhemmissa on enemmän korkeasti koulutettuja. Oppilaiden taustat eroavat niin sanotun tavallisen luokan oppilaiden taustoista”, kertoo Karjalainen.

Sukupuolten välinen ero oppimistuloksissa on TIMMS-tutkimustuloksissa hieman kaventunut neljäsluokkalaisten keskuudessa.

Karjalaisen mukaan eron kaventuminen ei kuitenkaan valitettavasti johdu poikien tulosten paranemisesta, vaan tyttöjen tulosten heikkenemisestä.

Kahdeksasluokkalaisten keskuudessa sukupuolten väliset erot ovat suuremmat, kuin neljäsluokkalaisten.

Eriarvoistumiskehitys on yhteistä länsimaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa, mutta Suomessa kehitys on tapahtunut muita valtioita myöhemmin.

Karjalainen kertoo, että koulutuksellista tasa-arvoa pyritään parantamaan niin ohjauksella, rakenteellisilla, rahoituksellisilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla.

Eräs konkreettinen keino on rahoituksen kohdentaminen kouluille ja alueille, joissa on keskimääräisesti enemmän työttömyyttä ja alhaista koulutusta.

Karjalaisen mukaan niin sanotulla positiivisen diskriminaation rahanjaolla on ollut positiivista vaikutusta esimerkiksi siihen, kuinka moni oppilas on jatkanut perusasteelta toisen asteen opintoihin. Peruskoulun alun erot esimerkiksi lukutaidossa usein tasoittuvat koulutuksen aikana ja erot oppimistasossa näkyvätkin peruskoulussa erityisesti 8. ja 9. luokalla.

”Johtuuko se suoranaisesta osaamisesta vai motivaatiosta ja halusta näyttää osaamistansa, sitä ei pystytä osoittamaan. Jos ei osaa tai halua näyttää osaamistansa, sillä on yhtä merkittävä vaikutus tulevaisuudelle”, sanoo Karjalainen.

TIMSS-tutkimukseen osallistui neljännen vuosiluokan arviointiin 58 maata ja kahdeksannen vuosiluokan arviointiin 39 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 7 380 neljännen luokan oppilasta 229 koulusta ja 5 570 kahdeksannen vuosiluokan oppilasta 154 koulusta.

Neljän vuoden välein toteutettavaa tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Oppimistuloksia tutkitaan Suomessa ja kansainvälisesti usealla eri tutkimuksella, joista tunnetuin lienee Pisa-tutkimus. Kokonaiskuva Suomen koulutuksen tilasta muodostetaan kaikkien tutkimusten perusteella, kertoo Karjalainen.

”Kokonaiskuva piirtyy hyvin samannäköisenä”, kertoo Karjalainen.

Erityisesti osaamistulosten lasku viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana, sen taittuminen viimeisissä tutkimuksissa sekä eriarvoisuuden lisääntyminen ovat havaintoja, jotka toistuvat kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimustuloksissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat