Miten alle vuodessa kehitetty korona­rokote voi olla turvallinen, ja miten elämä jatkuu rokotuksen saamisen jälkeen? Asian­tuntijat vastaavat HS:n lukijoiden kysymyksiin uusista rokotteista - Kotimaa | HS.fi

Miten alle vuodessa kehitetty korona­rokote voi olla turvallinen, ja miten elämä jatkuu rokotuksen saamisen jälkeen? Asian­tuntijat vastaavat HS:n lukijoiden kysymyksiin uusista rokotteista

HS:n lukijat esittivät satoja kysymyksiä tulevista koronarokotteista. Moniin kysymyksiin vastaukset selviävät vasta ajan kanssa. Asiantuntijoiden mukaan koronavirusrokotteeseen sisältyy riskejä, jotka on otettava, jos pandemiasta halutaan eroon.

Sairaanhoitaja esitteli koronavirusrokotteen annosta Coventryssa Britanniassa tämän viikon tiistaina. Britannia alkoi tiistaina rokottaa ihmisiä Pfizerin ja Biontechin kehittämällä rokotteella.­

13.12.2020 2:00 | Päivitetty 13.12.2020 7:37

Ensi vuoden alkupuolella koronaviruskriisiin keskelle on tulossa valoa, kun ensimmäiset covid-19-tautia vastaan kehitetyt rokotteet saapuvat Suomeen. Edessä on mittava urakka, sillä hallituksen tavoitteena on rokottaa koko väestö.

Uudenlaiset rokotteet herättävät paljon kysymyksiä. Miten pika-aikataululla kehitettyjen rokotteiden turvallisuudesta voidaan mennä takuuseen? Mitä rokotteiden tarjoama 95 prosentin suoja käytännössä tarkoittaa? Voiko rokotteen saanut edelleen tartuttaa muita?

HS:n lukijat saivat esittää heitä askarruttavia kysymyksiä tulevasta rokotteesta. Kysymyksiä tuli parin päivän aikana lähes 800.

Annos Pfizerin ja Biontechin kehittämää koronavirusrokotetta.­

Kysymykset viestivät toivonpilkahduksesta vallitsevaan kriisiin, sillä rokotteen odotetaan olevan merkittävä askel kohti normaalimpaa elämää.

Toisaalta moni kysymyksen lähettänyt HS:n lukija puntaroi rokotteen turvallisuutta. He empivät, uskaltaako rokotteen varmasti ottaa. Osa myönsi suoraan, että rokotteen ottaminen pelottaa. Useat myös kertoivat, etteivät missään nimessä aio ottaa rokotetta.

Tuoreimman HS-gallupin mukaan 56 prosenttia suomalaisista oli valmiita ottamaan koronarokotteen.

HS välitti kysymyksiä asiantuntijoille. Lukijoiden pohdintoihin vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän sihteeri Hanna Nohynek, Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.

Ylivoimaisesti suurin HS:n lukijoita mietityttänyt asia oli rokotteen turvallisuus. Monilla on tuoreessa muistissa runsaan kymmenen vuoden takaiset tapahtumat, kun sikainfluenssarokote Pandemrix aiheutti narkolepsiaoireita sadoille suomalaislapsille.

Viime vuonna ilmestyneen väitöskirjan mukaan Pandemrix aiheutti rokotetuille lapsille 5–13-kertaisen riskin sairastua narkolepsiaan.

Voidaanko näin nopealla aikataululla kehittää aidosti turvallinen rokote?

Koronarokotteet on kehitetty kiireellä, sillä tavallisesti rokotteiden kehitystyö vie kymmenisen vuotta. Rämet toteaa, että tämä on mahdollistettu kansainvälisellä yhteistyöllä ja tavallista suuremmalla rahoituksella. Lisäksi hän korostaa päämäärätietoisuutta: käsillä on ollut selkeä ongelma, joka on ratkaistava.

Kiireellisestä aikataulusta huolimatta kehitystyössä ei ole ohitettu mitään vaadittavaa tutkimusvaihetta.

”Rokote on tehty nopeasti mutta ei hätiköiden. Kolmannen vaiheen tutkimuksiin ei ole otettu tavallista vähempää ihmisiä”, Mika Rämet sanoo.

Mika Rämet.­

Modernan kolmannen vaiheen rokotekokeeseen on osallistunut 30 000 ja Pfizerin ja Biontechin tutkimukseen yli 40 000 koehenkilöä.

Näissä laajoissa ihmiskokeissa rokotteista ei ole ilmennyt vakavaa haittaa. Vain muutama prosentti testihenkilöistä sai rokotteen jälkeen lieviä ja lyhytaikaisia sivuoireita, kuten korkeaa kuumetta, päänsärkyä ja väsymystä.

Jos vakavan haittavaikutuksen esiintyminen olisi yleisempää kuin yksi kymmenestä tuhannesta, sen olisi pitänyt tulla jo tässä vaiheessa ilmi tutkimuksissa.

Mistä tiedetään, että rokotteesta ei aiheudu haittavaikutuksia, jotka ilmenevät vasta vuosien kuluttua rokotteen ottamisesta?

Tätä ei voida etukäteen tietää, eikä esimerkiksi narkolepsian kaltaisten haittavaikutusten mahdollisuutta voida täysin sulkea pois. Tämä on riski, joka on otettava.

Sekä Nohynek että Rämet kuitenkin painottavat, että tutkimustulosten valossa riski on äärimmäisen pieni. Esimerkiksi juuri narkolepsian toistuminen on hyvin epätodennäköistä, koska Pandemrix-rokote ja nyt pisimmällä kehityksessä olevat koronavirusrokotteet ovat täysin erilaisia.

Valtaosa rokotteiden haitoista tulee esille kuuden ensimmäisen viikon aikana rokottamisesta. Kaikkien haittavaikutusten löytäminen vaatisi valtavaa tutkittavien määrää.

Nohynekin mukaan esimerkiksi sikainfluenssarokotteessa olisi pitänyt tutkia 300 000 ihmistä, jotta signaalit narkolepsiasta olisi havaittu.

Hanna Nohynek.­

”Näin suuria tutkimuksia ei tehdä, vaan hyväksytään se, että myyntilupa annetaan riittävän turvalliselle rokotteelle. Jos on erittäin huono tuuri, niin joitain hyvin harvinaisia haittoja voi tulla, kun ihmisiä aletaan rokottaa laajalti”, Nohynek sanoo.

Nohynek ja Rämet korostavat, ettei myyntiluvan saaminen tarkoita seurannan lakkaamista. Rokotteen turvallisuutta seurataan ja sitä kehitetään tarvittaessa.

Millainen on rokotteen saajan oikeus tulla kuulluksi, jos hän epäilee koronarokotteen haittavaikutuksia?

STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen vastaa sähköpostitse, että haittavaikutusta epäiltäessä rokotteen saajalla on todennäköisesti joku oire tai sairaus. Haittavaikutuksen ilmetessä rokotteen saajan tulee hakeutua tutkimuksiin, ja arviointi tapahtuu sitä kautta.

”Kuten muissakin rokote-, lääke- tai hoitovahingoissa, ensin arvioidaan, onko oire tai sairaus aiheutunut tästä. Korvaukset vaihtelevat tilanteesta riippuen. Rokotteiden haittavaikutuksen korvaajataho riippuu sopimuksesta”, Kumpulainen kirjoittaa.

Kumpulaisen mukaan rokotteilla on yleisesti tunnettuja haittavaikutuksia, joista on vakiintuneita arviointitapoja. Harvinaisten haittavaikutusten osalta tilanne arvioidaan erikseen.

Onko rokote yhtä tehokas esimerkiksi kroonisten sairauksien kanssa eläville?

Tämäkin selviää myöhemmin. Sekä Pfizerin ja Biontechin että Modernan ihmiskokeissa oli mukana ihmisiä, jotka kuuluvat riskiryhmään.

Tällä viikolla sekä Pfizerin ja Biontechin että Astra Zenecan rokotteiden tehotutkimuksista julkistettiin ensimmäiset tieteelliset julkaisut.

”Niiden perusteella on selvää, että tehoissa ei ole merkittäviä eroja eri aikuisikäryhmien tai sukupuolien välillä”, Hanna Nohynek sanoo.

”Sen sijaan monien muiden riskiryhmien kohdalla tutkittavien määrät eivät vielä ole riittäviä, jotta rokotteiden tehosta voidaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.”

Miten rokote käytännössä vaikuttaa?

Kehitystyössä pisimmälle päässeet rokotteet käyttävät rna-tekniikkaa. Ne opettavat elimistön tuottamaan koronaviruksen piikkiproteiinia. Sen jälkeen ihmisen puolustusjärjestelmä kykenee tunnistamaan proteiinin ja osaa torjua koronaviruksen tartuntahetkellä.

”Eli elimistöön ei laiteta mitään viruksen kappaleita, vaan sille annetaan ohje, jolla se tuottaa tiettyä viruksen osaa ja oppii siten torjumaan koronaviruksen”, Mika Rämet selittää.

Brittiläinen sairaanhoitaja valmistautui tiistaina koronavirusrokotteen pistämiseen.­

Tavallisesti rokotteissa elimistöön pistetään joko inaktivoitua eli tapettua tai heikennettyä virusta. Esimerkiksi mpr-rokotteissa on heikennettyä tuhkarokko-, vihurirokko- ja sikotautivirusta.

Tieteellisissä kokeissa Pfizerin ja Biontechin rokote on antanut 95 prosentin ja Modernan rokote 94,5 prosentin suojan laboratoriovarmistetulta taudilta.

Rokotteet voivat vähentää tartuntoja myös lieventämällä oireita. Yskiessä sinkoilee tehokkaasti viruksia kantavia pisaroita, ja jos yskiminen vähenee, tartuntavaarakin pienenee.

Lue lisää: Näin uudet koronarokotteet toimivat: ”Rna on lähtökohtaisesti turvallisin rokoteteknologia, mitä tällä hetkellä on”, sanoo tutkija

Mitä 95-prosenttinen suoja käytännössä tarkoittaa?

Yksinkertaisimmin ajateltuna 95 rokotteen ottajaa sadasta välttää taudin, johon ilman rokotusta he sairastuisivat. Mika Rämet kuitenkin korostaa, että asia ei ole mustavalkoinen eikä rokotteen kohdalla voi ajatella niin, että se joko toimii tai ei toimi.

Rämet kertoo, että Modernan kolmannen vaiheen kliinisissä tutkimuksissa rokotteen saaneista koehenkilöistä yksitoista sai lieväoireisen taudin, vaikeaa tautia ei yksikään.

”Voi olla, että ne, jotka saivat lievän taudin, olisivat muutoin saaneet vaikean taudin tai jopa kuolleet tautiin. Erityisen tyytyväinen rokotukseen kannattaa siis ehkä olla sen, joka saa lievän taudin oireet. Muutoin hän olisi voinut olla se, joka sairastuu erittäin vakavasti”, Rämet sanoo.

”Itse ajattelen, että rokotteen avulla koko tautikirjo heivaantuu lievempään päin.”

Rämet on pohtinut kysymystä laajemmin blogissaan.

Sairaanhoitaja Katie McIntosh rokotettiin tiistaina Edinburghissa, Skotlannissa.­

Voiko rokotteen saanut tartuttaa virusta eteenpäin?

Tätä ei vielä tiedetä, sillä nyt valmistuneissa tutkimuksissa ei ole selvitetty riittävästi juuri tätä asiaa. Niissä on pääasiassa tutkittu, estävätkö rokotteet oireista, laboratoriokokein varmistettua tautia. Tietoja tartuttavuudesta tullaan saamaan myöhemmin.

Hanna Nohynekin arvio on, että mitä terveempi ja oireettomampi ihminen on, sitä vähemmän virusta hän erittää.

”Mutta esimerkiksi lapsilla tauti voi olla täysin oireeton, ja silti he erittävät virusta. Olemme tärkeiden kysymysten äärellä, mutta vielä tarvitaan lisää dataa, jotta voimme spekuloida enemmän”, hän sanoo.

Nohynek ei usko, että tapahtuu mitään erikoista, jos rokote annetaan tietämättään oireetonta tautia kantavalle henkilölle.

”Tuskin siinä tapahtuu muuta kuin immunologinen reaktio: vasta-aineiden muodostuminen ja sitä kautta suojan saaminen. Meillä ei ole vielä tietoa, että virusta kantavan oireet pahenisivat, jos hän saa rokotteen”, hän sanoo.

Kuinka kauan rokotteen antama suoja kestää?

”Sitäkään ei vielä tiedetä. Ensimmäiset rokotetut saivat rokkoaineensa huhtikuussa, valtaosa tutkittavista saivat sen vasta loppukesästä. Eli takana ei ole kovin montaa seurantakuukautta. Aika tulee näyttämään”, Nohynek sanoo.

”Sama pätee luonnon viruksen synnyttämään suojaan, senkään pituudesta emme vielä tiedä tarpeeksi.”

Vaikuttavatko rokotteet niin, että ne muuttavat ihmisen dna:ta?

”Sitä ne eivät pysty tekemään. Lähetti-rna käynnistää elimistössä proteiininmuodostuksen, mutta nykytiedon valossa sillä ei ole keinoja, joilla se menisi ihmisen dna:han”, Nohynek vastaa.

Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Suzanne Medows antoi tiistaina koronavirusrokotteen Ranju Shuklalle Newcastlessa Britanniassa.­

Onko rokotteissa ainesosia, joita on syytä pelätä?

Se riippuu rokotteesta, Nohynek sanoo. Kehitteillä olevissa rokotteissa on seitsemää eri menetelmää, mutta ensimmäisenä myyntiluvat saavat rokotteet ovat hänen mukaansa hyvin puhtaita.

”Kehitteillä on toki inaktivoituja ja eläviä heikennettyjä rokotteita, mutta näitä ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa käyttöön Suomessa”, Nohynek sanoo.

EU:n jo sovittuun rokoteportfolioon sisältyy myös proteiiniadjuvanttirokotteita, joissa on mukana tehosteita, mutta niiden tulosta Suomeen ei ole vielä tehty päätöksiä.

Haittaako jokin allergia rokotteen ottamista?

Nohynekin mukaan se on mahdollista. Esimerkiksi Britannian julkisen terveydenhoidon NHS:n johtaja Stephen Bowis kertoi torstaina, että vakaviin allergisiin reaktioihin taipuvaisten ei pitäisi ottaa tiistaista alkaen Britanniassa tarjolla ollutta koronavirusrokotetta.

NHS:n tietojen mukaan rokotteesta on saanut oireita kaksi ihmistä, joista molemmilla on ollut aiemmin vakavia allergisia reaktioita. Molemmat heistä toipuvat.

Bowisin mukaan ohjeistus on yleistä uusien rokotteiden käyttöönotossa.

Pfizerin ja Biontechin rokote annetaan kahdessa pistoksessa, onko jo heti ensimmäisen pistoksen jälkeen jonkinlainen suoja koronaa vastaan?

On, mutta ei riittävä, siksi niitä annetaan kaksi, Hanna Nohynek sanoo. Hänen mukaansa vielä on epäselvää, kuinka pitkäkestoisen suojan ensimmäinen pistos antaa.

”Sitä tietoa tuskin tullaan saamaankaan tällä rokotteella, koska tehotutkimuksessa kaikille koehenkilöille annettiin kaksi annosta.”

Rokote annetaan kahdessa osassa, koska rokotuksen välissä immunologinen muisti kypsyy, Nohynek sanoo. Ensimmäisellä kerralla syntyy muistisoluja mutta ei välttämättä tarpeeksi vasta-aineita, jotta ne riittäisivät estämään taudin tarttumisen myöhemmin.

Kahden annoksen menetelmä ei ole uusi asia rokotteissa. Esimerkiksi jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteita annetaan niin ikään useammassa annoksessa.

Pfizerin ja Biontechin rokote pitää säilyttää –70 celsiusasteen lämpötilassa. Mitä jos rokotteen kylmäketju katkeaa?

Nohynekin mukaan kaikki logistiset ketjut on suunniteltu niin, että kylmäketju säilyy.

”Ei rokotetta muuten uskallettaisi ottaa vastaan, jos ei oltaisi varmoja, että se onnistuu”, hän toteaa.

”Kylmäketjun katkeaminen ei ole todennäköistä, mutta kun on ihmisiä kyseessä, niin onhan kaikki mahdollista.”

Pfizerin ja Biontechin rokotteen säilytykseen tarvitaan kuiva- eli hiilihappojäätä. Kuva on kuivajäätehtaasta Yhdysvaltain Baltimoresta.­

Onko rokotteita testattu raskaana olevilla?

Rokotteita testataan ensin terveillä aikuisilla, minkä jälkeen testit laajennetaan muihin ryhmiin. Rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämet toteaa, että hänen tietonsa mukaan pisimmällä olevien rokotteiden koehenkilöissä ei ole ollut raskaana olevia henkilöitä.

Tämä johtuu siitä, että raskaana olevat eivät ole koronaviruksen riskiryhmää, joten he eivät ole olleet tutkimusten tärkeysjärjestyksessä korkeimmalla.

”Se tarkoittaa myös sitä, että terveitä raskaana olevia ei tulla alkuvaiheessa rokottamaan”, Rämet sanoo.

Sama pätee myös pieniin lapsiin ja vauvoihin, Rämet sanoo.

Suomessa on kehitteillä rokote, joka annetaan nenään sumutteena. Mikä on sen tilanne?

Rokote on tällä hetkellä eläinkoevaiheessa. Rämet kehuu rokotteen ideaa: se saattaa torjua tehokkaammin itse tartuntoja eikä pelkästään sairastumista tartunnan jo tapahduttua.

”Rokotteella on aivan sama tie kuin muilla rokotteilla, eli se käy läpi kaikki kolme kliinistä tutkimusvaihetta. Toivon mukaan se osoittautuu toimivaksi, mutta se ei ole apu vallitsevaan tilanteeseen. Sitä ei voida jäädä odottamaan, mutta se ei tarkoita, etteikö sen kehitystä kannata viedä eteenpäin. Vuoden päästä voi olla, että käytämme nenäsumuterokotetta.”

HS kertoi aiemmin marraskuussa suomalaisrokotteesta tarkemmin.

Onko odotettavissa, että koronarokote on otettava samaan tapaan vuosittain kuin influenssarokote?

Kuten kaikki virukset, myös koronavirus muuttuu jatkuvasti perimältään. Esimerkiksi influenssavirukset muuttuvat nopeasti, ja siksi niitä vastaan tarvitaan joka vuosi uudenlainen rokote.

Koronaviruksen muutokset eivät ole tapahtuneet niillä alueilla, jotka ovat suojan syntymisen kannalta oleellisia.

”Mutta jos mutaatiot tapahtuvat juuri siinä kohdassa, johon rokotteet on kehitetty muodostamaan suojaa, niin sittenhän tilanne on eri. Sitten voidaan olla tilanteessa, jossa vaaditaan uusia rokotteita. Tässäkin aika tulee näyttämään”, THL:n Nohynek kertoo.

”Jos koronarokotetta täytyisikin muuntaa, niin rna-rokotteiden muuntaminen on todella suoraviivaista”, Mika Rämet puolestaan toteaa.

Britannia aloitti koronavirusrokotukset tämän viikon tiistaina.­

Millä aikataululla kaikki halukkaat suomalaiset saadaan rokotettua?

Tämä riippuu siitä, kuinka nopeasti rokotteet saavat myyntilupia ja siitä, miten niiden tuotanto saadaan riittävälle tasolle.

”Jos kaikki menee hyvin, niin loppukesään mennessä kaikki halukkaat aikuiset ovat saaneet rokotteen. Mutta emme vielä tiedä, käykö näin”, Hanna Nohynek sanoo.

Mika Rämet on laskenut, että ensi kesän valmistujaisia voitaisiin jo viettää suhteellisen normaalisti.

”Uskon, että juhannuksen jälkeen tauti on nujerrettu”, Rämet sanoo.

Kuinka paljon ihmisiä täytyy olla rokotettuna ennen kuin voimme palata normaaliin elämään?

Koronaviruksen kohdalla laumasuoja syntyy Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan silloin, kun vähintään 60–70 prosenttia väestöstä on saanut immuniteetin.

Hanna Nohynekin mukaan myös ensimmäisenä rokotuksen aloittanut Britannia on arvioinut, että väestöstä on rokotettava noin 70 prosenttia.

Miksi koko väestöä ei pakkorokoteta?

”Suomessa ajatellaan, että rokotus on yksilön oma valinta. Se on perusoikeus, johon ei haluta kajota”, Nohynek sanoo.

Myöskään terveydenhuollon henkilökuntaa ei tartuntalain nojalla pakkorokoteta.

Lue lisää: Sairaanhoitaja Mikko Weckström aikoo ottaa koronarokotteen ensimmäisten joukossa – ”Enemmän huolettaa, antaako se tarpeeksi suojaa”

Suomen tartuntatautilaki mahdollistaa pakkorokotuksen, mutta se tulee kysymykseen vasta, kun tautitilanne on huomattavasti vakavampi. Lisäksi pakkorokotusta voidaan käyttää esimerkiksi terrori-iskun yhteydessä.

Mitä jos riittävän moni suomalainen ei suostu ottamaan rokotetta?

”Silloin se tarkoittaa, että virus pyörii parissamme edelleen”, Nohynek toteaa.

Nohynekin arvion mukaan koronaviruksesta tuskin päästään täysin eroon.

”Se on hankalaa, koska virus pystyy elämään myös eläimissä. Voi olla liikaa toivottua, että saisimme viruksen kokonaan pois maapallolta.”

90-vuotias Margaret Keenan sai tiistaina ensimmäisenä britannialaisena Pfizerin ja Biontechin rokotteen.­

Jos ei aio ottaa rokotetta, miten muuten voi vahvistaa immuniteettiaan?

Nohynekin mukaan immuniteetin ja ruokavalion yhteydestä on puhuttu paljon, mutta immuniteetin vahvistaminen pelkästään ruokavalion avulla tuskin onnistuu.

”Aliravitsemuksen täytyy olla aika raskas, että immuniteettia pystyy lisäämään ravinnolla. Meidän olosuhteissamme näyttöpohja on aika huono esimerkiksi sille, että vitamiinien tai hivenaineiden lisäämisellä voi merkittävästi lisätä immuniteettiaan.”

Mistä ulkomailla asuvat suomalaiset tai Suomessa asuvat ulkomaalaiset saavat rokotteen?

”Tämä vaihtelee. Esimerkiksi Suomessa asuva ulkomaalainen saa rokotuksen, jos hän on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Vastaavasti ulkomailla olevan suomalaisen rokottaminen riippuu kohdemaan järjestelyistä ja sikäläisestä sosiaaliturvasta”, STM:n Kumpulainen vastaa.

Miten ja milloin saa tietää, onko rokotukseen jonakin ajankohtana oikeutettujen joukossa?

”Rokotusjärjestys tarkentuu rokotteiden myyntilupien myötä. Näistä tiedotetaan yleistasolla. Kunnat ovat vastuussa rokottamisesta ja tiedottavat aikanaan tarkemmin alueensa järjestelyistä”, Kumpulainen kirjoittaa.

Saavatko suomalaiset jonkun todistuksen rokotuksesta, jota voisi käyttää esimerkiksi ulkomaanmatkoja varten?

”Virallista rokotustodistusta käytetään nykyään vähän. Dokumenttina saadusta rokotuksesta toimii esimerkiksi kopio sen saamisesta. Sen voi tulostaa Omakanta-arkistosta tai pyytää rokottavalta taholta”, Kumpulainen vastaa.

Onko ajateltu, että kansainvälinen matkustaminen avattaisiin vain rokotetuille?

Tuija Kumpulaisen mukaan tällaisesta ei ole vielä tietoa. On kuitenkin mahdollista, että jotkut maat asettavat rokotuksen ehdoksi maahantulolle tai vaihtoehdoksi karanteenille.

Venäjä alkoi tällä viikolla pistää kansalaisiinsa omaa Sputnik V -rokotettaan. Viranomaiset ovat myöntäneet rokotteelle väliaikaisen rekisteröinnin, koska viimeisen eli kolmannen vaiheen kliiniset testit ovat yhä kesken.­

Miten elämä jatkuu rokotuksen saamisen jälkeen?

Mika Rämet toteaa, että elämä jatkunee nykyisen kaltaisena, kunnes tauti on saatu nujerrettua rokotuksilla ja se hiipuu pois. Erinomaisesta suojastaan huolimatta rokote ei tee autuaaksi. Rokotteen saanut voi lukeutua siihen viiteen prosenttiin, joka ei saa suojaa taudilta.

”Yksilötasolla se tarkoittaa, että jos on kontaktissa riskiryhmiin, niin ei voi olla varma, etteikö tautia voisi tartuttaa. Rokottaminen ei poista maskeja tai turvavälejä”, Rämet sanoo.

”Väestötasolla oleellinen kysymys on se, kuinka paljon rokote vähentää tartuttavuutta. Uskon näin käyvän, koska jos rokotetuilla ihmisillä on keskimäärin vähemmän virusta elimistössään, heidän mahdollisuutensa levittää virusta on pienempi verrattuna rokottamattomiin. Sitä kautta saamme painettua tartuttavuusluvun alle yhden, ja epidemia saadaan kuriin.”

Koronavirusrokotusta tiistaina 8. joulukuuta Cardiffissa.­

Koronavirusrokotteisiin liittyy siis vielä useita seikkoja, jotka selviävät tutkimustiedon karttuessa. Rämet ja Nohynek toteavat ymmärtävänsä rokotteisiin liittyvän epäröinnin.

Rämet neuvoo puntaroimaan rokotteen hyötyjä koronaviruksesta aiheutuvan taudin seurauksiin etenkin, jos lukeutuu riskiryhmään.

”Suomen hyvä puoli on se, että me voimme luottaa viranomaisiin. Prosessi [Euroopan lääkevirasto] EMA:ssa on kattava, lisäksi Kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä katsotaan monialaisesti, mitä rokotteita otetaan käyttöön. Penaalin terävimmät kynät miettivät, mikä on mielekkäin toimintatapa rokotuksissa”, Rämet sanoo.

”Rokotteita on tutkittu jo hyvin perusteellisesti, eikä niistä koituvaa vakavaa haittaa ole ilmennyt. Sen perusteella päätöksenteko rokotuksen suhteen on loppujen lopuksi aika helppo.”

Nohynek toteaa, että covid-19 aiheuttaa pahimmillaan kuoleman, eikä vielä tiedetä, miksi joku sairastaa taudin vakavasti.

”Etukäteen ei voi tietää, kuinka vakavana tauti osuu omalle kohdalle. Kun meillä on näinkin tehokkaita ja turvalliselta vaikuttavia rokotteita, niin toivoisin, että ihmiset päättäisivät ottaa rokotteen.”

Jutussa esitetyt kysymykset koronavirusrokotteista ovat HS:n lukijoilta. Jutussa on käytetty kysymyksiä vain niiltä lukijoilta, joiden yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat