Koronarokotukset on tarkoitus aloittaa Husin alueella viimeistään viikolla 2 - Kotimaa | HS.fi

Koronarokotukset on tarkoitus aloittaa Husin alueella viimeistään viikolla 2

Euroopan lääkevirasto saattaa antaa hyväksyntänsä Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotteelle yli viikkoa ilmoitettua aiemmin. Husin apulaisylilääkärin mukaan rokotusta ei ole syytä kiirehtiä, sillä koronavirusrokotukset vaativat merkittäviä ennakkojärjestelyjä.

Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta Christus St. Vincentin sairaalassa Santa Fessä Yhdysvalloissa.­

15.12.2020 18:18

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo, että Hus on valmis vastaanottamaan rokotteita ja valmiustilassa rokottamaan.

Hän ei kuitenkaan usko, että koronavirusrokotusta voitaisiin käytännössä laajamittaisesti aloittaa Husin alueella tämän vuoden puolella, vaikka rokotteita saataisiinkin Suomeen ilmoitettua aikaisemmin.

Ruotsalainen perustelee näkemystään sillä, että Hus on valmistautunut aloittamaan koronavirusrokotukset viikolla 1.

”Joulun ja vuodenvaihteen juhlapäivistä huolimatta olemme valmiita jalkautumaan viikolla 1 ja tehostetummin viikolla 2”, Ruotsalainen sanoo.

”Kaikkien ideaalein tilanne olisi, että aloittaisimme viikolla 2, koska se on ollut tähän päivään asti ensisijainen suunnitelma. Olemme eläneet sen tiedon varassa, että EMA antaisi hyväksyntänsä Pfizerin rokotteelle vasta vuodenvaihteessa. Suunnitelma B on ollut se, että rokotukset aloitetaan viikolla 1, mikäli lupa ja rokotteita saataisiin jo aiemmin.”

Euroopan lääkevirasto (EMA) kertoi tiistaina järjestävänsä ylimääräisen kokouksen Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotteen hyväksynnästä jo ensi maanantaina 21. joulukuuta. EMA julkaisi asiasta tiedotteen tiistaina.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen totesi aiemmin HS:lle, ettei hän ryhdy arvailemaan, voitaisiinko Suomessa aloittaa rokotukset covid-19-tautia vastaan jo tämän vuoden puolella.

Ruotsalaisen mukaan loppuvuosi olisi rokotusjärjestelyjen kannalta aikataulullisesti liian tiukka laajamittaisten rokotusten aloittamiselle.

”En tiedä, mitä voittaisimme sillä, että aloittaisimme rokottamisen viikolla 53, kun voisimme aloittaa sen viikolla 1. Tärkeintä on se, että kaikki rokotuksiin liittyvä organisointi, logistiikka ja ohjeistus eri toimijoiden välillä on mahdollisimman hyvin valmisteltu suunnitelluille kohderyhmille”, Ruotsalainen toteaa.

”Minusta tärkeää on se, että olemme saaneet organisoitua rokotusjärjestelyt hyvin. Ensilinjassa rokotetaan terveydenhuollon henkilöstöä erikoissairaanhoidossa, kunnissa ja yksityisellä sektorilla eli yhteistyössä monen eri toimijan kanssa. Pienemmillä paikkakunnilla rokotuksen organisointi on huomattavasti helpompaa, mutta Uusimaa vaatii kaiken osalta aina enemmän logistiikkaa.”

Lisäksi koronavirusrokotukset vaativat merkittäviä ennakkovalmisteluja. Niissä on huomioitava esimerkiksi Pfizerin ja Biontechin rokotteen vaatima kylmäketju ja se, että rokotteet on käytettävä viiden päivän kuluessa niiden siirtämisestä jääkaappisäilytykseen.

Ruotsalaisen mukaan koronavirusrokotteita pitää ottaa –70 asteen syväjäästä kerrallaan aina noin tuhatta rokotettavaa varten.

”Eli meillä täytyy olla rokotettavat henkilöt etukäteen tiedossa. Lisäksi meidän täytyy ensivaiheessa tietää, milloin ihminen saa myös rokotteen toisen annoksen, koska suojan muodostumiseen tarvitaan kaksi rokoteannosta.”

Haasteena on myös kuntien ja yksityisen sektorin hoivalaitosten työntekijöiden rokottamisprosessin yhtenäistäminen.

Hus myös suunnittelee parhaillaan uutta ajanvarausjärjestelmää, joka palvelee yksityistä sektoria, kunnallista terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.

Kaikki nämä järjestelyt vaativat runsaasti organisointia. Ruotsalaisen mukaan Hus on täydessä valmiudessa tekemään niin.

Ruotsalainen sanoo, että kaikki toimijat haluavat rokotteet käyttöön mahdollisimman nopeasti ja että Husin tavoite on päästä rokottamaan mahdollisimman pian.

”Mutta viikko ei tuo tässä kohtaa lisäarvoa. Rokottaminen tulee kuitenkin hyvin nopealla aikataululla organisoiduksi, koska rokotteet saatiinkin markkinoille näin nopeasti.”

Ruotsalaisen mukaan Suomea auttaa rokotuksessa pitkä kokemus esimerkiksi influenssarokotuksesta. Koronavirusrokote on kuitenkin hyvin erilainen kuin influenssarokote.

”Haasteena on, että se pitää työstää valmiuskuntoon ja rokotteen säilyvyys on mikä on. Jos tämä rokote olisi kuin influenssarokote, rokottaminen saataisiin käyntiin paljon nopeammin”, Ruotsalainen sanoo.

”Tässä on niin monta liikkuvaa tekijää, etten näe, että viikolla voitamme yhtään mitään.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat