Yli sadantuhannen valkoposkihanhen syksyinen massalevähdys vaikutti yöpymisjärvien tilaan vain vähän - Kotimaa | HS.fi

Yli sadantuhannen valkoposkihanhen syksyinen massalevähdys vaikutti yöpymisjärvien tilaan vain vähän

Suomen ympäristökeskuksen esitutkimuksessa järvissä ei havaittu välitöntä veden ravinnepitoisuuksien kohoamista. Yöpyvät valkoposkihanhet voivat kuitenkin vaikuttaa järvien rehevöitymiseen viiveellä.

Arktiset valkoposkihanhet levähtivät Teutjärvellä syysmuutollaan lokakuun alussa.­

16.12.2020 13:34

Valkoposkihanhien syksyinen massalevähdys vaikutti yöpymisjärvien tilaan vain vähän. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan jopa yli sadantuhannen hanhen ulosteiden välittömät vaikutukset järvien ravinnepitoisuuksiin jäivät vähäisiksi.

Kahdella Kaakkois-Suomen järvellä syksyllä tehdyn tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että yöpyvät valkoposkihanhet voivat vaikuttaa järvien rehevöitymiseen viiveellä.

Valkoposkihanhien arktinen kanta on runsastunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Arktinen kanta muuttaa syksyisin Itä- ja Kaakkois-Suomen kautta talvehtimisalueilleen Länsi-Eurooppaan.

Linnut laiduntavat päivällä kasvillisuutta muuttoreitin varrella olevilla pelloilla ja kerääntyvät levähtämään ja yöpymään järvenselille. Syyskuun lopussa ja lokakuun alussa Suomessa saattaa levähtää kerralla yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea, jotka yöpyvät pääosin järvillä.

”Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ja niistä maksetut korvaukset ovat lisääntyneet viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Suurimmat vahingot syntyvät Suomen kautta muuttavien valkoposkihanhien aiheuttamina maataloudelle, erityisesti Itä-Suomessa”, kertoo Syken erityisasiantuntija Markku Mikkola-Roos.

HS seurasi arktisten valkoposkihanhien massamuuttoa lokakuun alussa Kouvolan ja Loviisan rajalla sijaitsevalla Teutjärvellä. Illan hämärtyessä järvelle laskeutui muutamassa tunnissa yli 50 000 hanhea. Ne kerääntyivät järvelle yöpymään ja lähipelloille tankkaamaan muuttomatkan jatkamista varten.

Lue HS:n reportaasi hanhien muutosta tästä.

Loviisan ja Kouvolan rajalla sijaitseva Teutjärvi on valkoposkihanhien syysmuuton levähdyspaikka.­

Valkoposkihanhet jättivät jälkiään Teutjärvelle.­

Teutjärvellä seurattiin myös levähtävien valkopostihanhien vesistövaikutuksia, sillä hanhet jättävät yöpymisjärviinsä runsaasti ulosteita. Toinen Syken tutkimuspaikka oli Iitin Sääksjärvi.

Järviltä otetiin vesinäytteet ennen hanhien saapumista, niiden massalevähdysaikana ja poismuuton jälkeen. Näytteistä tutkitaan ravinne- ja bakteeripitoisuudet.

Esitutkimuksen tulokset ovat nyt valmiit, ja Syke kertoo niistä verkkouutisessaan.

Vaikutuksia muuttoreitin varrella olevien järvien vedenlaatuun ei ole Suomessa selvitetty aiemmin. Maailmalla on kuitenkin todettu, että muutolla levähtävät ja talvehtivat suuret hanhiparvet siirtävät yöpymisen yhteydessä merkittävästi ravinteita maa-alueilta vesistöihin.

Lintulaskentojen perusteella sekä Kouvolan Teutjärvellä että Iitin Sääksjärvellä yöpyi enimmillään 100 000−120 000 valkoposkihanhea yötä kohden.

Yöpymisten jälkeisinä aamuina järvien pintakerroksesta otetuissa vesinäytteissä ei havaittu välitöntä, selkeää vaikutusta veden ravinnepitoisuuksiin.

Sen sijaan vedessä olevien suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet olivat hieman kohonneet. Ne pysyivät kuitenkin koko esiselvityksen ajan uimavedelle asetettuihin laatuvaatimuksiin nähden erinomaisella tasolla.

”Havainto vähäisistä vaikutuksista ravinnepitoisuuksiin tukee kansainvälisiä tutkimustuloksia, joiden mukaan hanhien ulosteet painuvat nopeasti pohjaan ja suorat vaikutukset veden ravinnepitoisuuksiin jäävät vähäisiksi. Vaikutukset rehevöitymiseen voivat kuitenkin ilmetä viiveellä sedimentoituneen aineksen sekoittuessa veteen”, toteaa Syken erikoistutkija Laura Härkönen.

Härkönen kuitenkin muistuttaa, että tutkimusjärvet ovat runsasravinteisia, hajakuormituksen rehevöittämiä järviä. Valkoposkihanhien yöpyminen muodostaa niiden kokonaiskuormituksesta enimmillään vain pienen osan.

Yöpymisjärvien pintakerroksen ravinnepitoisuudet kuitenkin kohosivat huomattavasti hanhien poismuuton jälkeen, kun syysmyrsky sekoitti järvien vedet. Tämä antaa viitteitä siitä, että hanhet voivat vaikuttaa järvien rehevöitymiseen viiveellä.

Kouvolan ja Loviisan rajalla sijaitseva Teutjärvi on valkoposkihanhien syysmuuton aikainen levähdyspaikka. Kymmenet tuhannet hanhet kerääntyvät järvelle yöpymään.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat