Oikeuden ratkaisu voi romuttaa Poliisihallituksen salaus­ohjeistuksen – Professori: Ohjeistuksen jäädytys olisi perusteltua jo nyt - Kotimaa | HS.fi

Oikeuden ratkaisu voi romuttaa Poliisihallituksen salaus­ohjeistuksen – Professori: Ohjeistuksen jäädytys olisi perusteltua jo nyt

Tuore oikeuden päätös ja Poliisihallituksen ohjeistus salaamisesta ovat keskenään ristiriidassa. Hallinto-oikeuden professorin mukaan Poliisihallituksen pitäisi vähintään tiedottaa päätöksestä laajasti tutkinnanjohtajille, jotka tekevät salauspäätökset yksittäisissä rikosasioissa.

Poliisijohtaja Tomi Vuoren mukaan Poliisihallituksessa ei ole ehditty toistaiseksi punnita tuoreen hallinto-oikeuden päätöksen vaikutuksia.­

17.12.2020 15:18

Helsingin hallinto-oikeus antoi torstaiaamuna esitutkinta-aineiston salaamista koskevan päätöksen, joka on ristiriidassa Poliisihallituksen nykyisen salausohjeistuksen kanssa.

Päätös koski keskusrikospoliisin salaamia jengiläisten nimiä jutussa, josta United Brotherhoodin johtaja Tero Holopainen sai maanantaina lähes 10 vuoden tuomion.

Oikeus katsoi päätöksessä, ettei rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimiä saa salata esitutkinta-aineistoista.

Lue lisää: Oikeus: Poliisi ei voi salata jengiläisten nimiä esitutkinta-aineistosta

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on sitä mieltä, että jo ennen päätöksen lainvoimaisuutta Poliisihallituksen pitäisi vähintään tiedottaa tuoreesta päätöksestä poliiseille, jotka tekevät salauspäätöksiä muun muassa nykyisen Poliisihallituksen ohjeistuksen perusteella.

Mäenpää pitäisi perusteltuna, että Poliisihallitus myös jäädyttäisi nykyisen julkisuuskäsikirjansa päätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Julkisuuskäsikirja on hallinnon ohje, josta tutkinnanjohtajat voivat hakea tukea päätöksilleen eri tapauksissa.

”Salassapitosäännöksiä ei voi tulkita laajentavasti, vaan salaaminen rajoittuu arkaluonteisiin yksityiselämän tietoihin”, Mäenpää tulkitsee hallinto-oikeuden päätöstä.

Hallinto-oikeuden tuore päätös voi merkitä sitä, että poliisi joutuu höllentämään salauspäätöksiään myös laajemmin. Näin käy joka tapauksessa, jos päätelmät tulevat tavalla tai toisella lainvoimaisiksi.

Poliisihallituksen nykyinen ohjeistus on lähtenyt siitä, että kaikki yksityiselämää koskevat tiedot on pidettävä salassa. Tulkinta on johtanut siihen, että esimerkiksi perheväkivaltaa koskevat pöytäkirjat salataan.

Hallinto-oikeuden mukaan taas rikosepäilyn teonkuvauksen tai rangaistuksen mittaamiseen liittyvät seikat eivät voi lähtökohtaisesti olla salassa pidettäviä. Esitutkinnasta pitäisi siten salata vain arkaluonteiset yksityiselämää koskevat tiedot.

Esimerkiksi sivullisten yksityiselämää koskevia tietoja voi kuitenkin salata matalammalla kynnyksellä, jos tiedoilla ei ole merkitystä teon tai rangaistuksen arvioinnissa. Harkinta on tehtävä tapauskohtaisesti, oikeus katsoi.

Professori Mäenpää pitää oikeuden päätelmiä asiassa järkevinä. Lakiin on kirjoitettu erillinen kohta esitutkintaa koskeville asioille. Pöytäkirjoissa saatetaan kuitenkin mainita sivullisia, joiden yksityiselämää voidaan perustellusti joissain tapauksissa suojata laajemmin.

Poliisijohtaja Tomi Vuori sanoo, että kaikenlainen punninta asiassa on Poliisihallituksessa vielä tekemättä.

Keskusrikospoliisi harkitsee ensinnäkin sen, valittaako se asiassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Poliisihallitus taas arvioi mahdolliset vaikutukset julkisuuslakiohjeeseensa.

”Olemme koko ajan sanoneet, että jos on syytä muuttaa julkisuuskäsikirjaa, sittenhän sitä muutetaan.”

Kun keskusrikospoliisi harkitsee valitusta asiasta, se käynee Vuoren mukaan myös keskustelua Poliisihallituksen kanssa.

”Sehän on hyvä, että kannat tulevat tuomioistuinputkea pitkin. Mutta haetaanko painavampaa kantaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, niin se arviointi on kesken krp:ssä.”

Vaikka yksittäisestä rikosasiasta päättää keskusrikospoliisi, tulee asia myös suoraan Poliisihallituksen pöydälle tutkinnanjohtajille suunnatun julkisuuskäsikirjan kautta.

Poliisihallituksen kannalta oleellisin kysymys siis on, aikooko hallinto pitää ohjeensa voimassa myös keskusrikospoliisin mahdollisen valitusprosessin ajan.

Jos Poliisihallitus pitäisi yhä ohjeensa voimassa, virkavastuussa olevat rikosjuttujen tutkinnanjohtajat joutuvat päättämään, toimivatko he hallintonsa ohjeen vai tuoreen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan.

Ongelmia tulee siitä, että tuore päätös ja poliisin ohjeistus ovat ristiriidassa keskenään.

Vuoren mukaan asiaa ei ole ehditty arvioida, koska Poliisihallituksessa päätöstä ei ollut vielä ehditty lukea.

”Jos tarvetta on, varmaan muutamme vaikka väliaikaisesti sitä [julkisuuskäsikirjaa]. Mutta emme ole arvioineet sitä vielä.”

Hallinto-oikeuden professori Mäenpää katsoo, että Poliisihallituksen ohjeessa tulkitaan salausperusteita laajentavasti, vaikka näin ei saa tehdä. Tätä päätelmää tukee hänen mukaansa myös hallinto-oikeuden tulkinta esitutkinnan salausperusteista.

Mäenpään mukaan eräänlaista ristiriitaa hänen ja hallinto-oikeuden tulkintaan tuo se, että eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan lakitekstin voi lukea kirjoitetuksi myös toisella tavalla. Oikeusasiamies on kehottanut lainsäätäjää kirjoittamaan lakitekstin ripeästi uusiksi.

Oikeusasiamiehen ja hallinto-oikeuden ristiriitaiset päätökset aiheuttanevat Mäenpään mukaan sen, että tällä hetkellä virkamiehet eivät todennäköisesti voi joutua virkavastuuseen myöskään laittomista salauksista.

”Se on nyt semmoinen ristiriitatilanne virkavastuun kannalta.”

Mitä Poliisihallituksen sitten pitäisi tehdä ohjeistukselleen sillä välin, kun hallinto-oikeuden päätös ei vielä ole lainvoimainen eli siitä voi yhä valittaa?

Mäenpään mielestä oikeuden vaaka kallistui nykyistä rajoitetumpaan salaamiseen hallinto-oikeuden päätöksen takia, minkä takia ohjeen jäädyttäminen voisi olla paikallaan.

”Jos ei muuta, niin paikallaan voisi olla tiedottaa kaikille poliisin toimijoille siitä, että tässä on nyt uutta. Ja että on hallintotuomioistuimen päätös, jossa on problematisoitu tämä Poliisihallituksen tulkinta.”

Mäenpään mukaan yksi hyvä sääntö on, että salassapitoperusteita ei pidä soveltaa laajemmin kuin on välttämätöntä.

Jos oikeuden päätökset saavat joko hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa lainvoiman, sen on Mäenpään mukaan näyttävä viimeistään tuolloin myös Poliisihallituksen salausohjeissa.

”Se velvoittaa ilman muuta viranomaisia, myös Poliisihallitusta.”

Hallinto-oikeuden tuoreeseen päätökseen johti Helsingin Sanomien toimittajan tekemä valitus.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat