THL:n tutkija ehdotukseen kotihoidontuen poistosta: ”Tällaisia ratkaisuja tulisi arvioida laajemmin kuin vain työllisyyden kannalta” - Kotimaa | HS.fi

THL:n tutkija ehdotukseen kotihoidontuen poistosta: ”Tällaisia ratkaisuja tulisi arvioida laajemmin kuin vain työllisyyden kannalta”

Taloustieteilijöiden työryhmä ehdottaa kotihoidontuen poistoa, jotta naisten työllisyys lisääntyisi. Se kasvattaisi päivähoidon tarvetta ja vaikuttaisi lapsiperheisiin.

Iso osa suomalaisperheistä käyttää mahdollisuutta kotihoidontukeen eikä laita lasta hoitoon vanhempainvapaiden päätyttyä alle vuoden ikäisenä.­

9.1. 2:00 | Päivitetty 11.1. 11:29

Lasten kotihoidontuen poistaminen toisi hyvin suuren muutoksen suomalaisille lapsiperheille. Sillä voisi olla monenlaisia vaikutuksia, arvioi sosiologi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi.

Aiemmin on keskusteltu lähinnä kotihoidontuen tukikauden lyhentämisestä, tuen määrästä, kuntalisistä tai sisaruslisistä.

HS uutisoi tiistaina, että muun muassa taloustieteilijöistä ja sosiologeista koostuva työryhmä on esittämässä hallitukselle kotihoidontuen poistamista kokonaan. Ryhmän mukaan se olisi yksi keskeinen työkalu työllisyyden kohentamiseksi.

HS:n tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön muun muassa talousalan asiantuntijoista koostuva työryhmä arvioi, että tuen poistaminen lisäisi pitkällä aikavälillä naisten työllisyyttä noin 10 000 hengellä.

Lue lisää: HS:n tiedot: Ministeriön asettama tutkijaryhmä esittää hallitukselle kotihoidontuen poistamista, jotta lisää naisia saataisiin töihin

Kotihoidontukea voidaan maksaa ansiosidonnaisten perhevapaiden jälkeen kotiin jäävälle vanhemmalle siihen saakka, kunnes nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.

Lasta voi hoitaa myös joku muu kuin vanhempi. Tukeen on oikeus, jos alle kolmevuotiasta lasta ei viedä varhaiskasvatukseen, vaan häntä hoidetaan kotona.

Tukea käyttävät pääosin äidit.

Kotihoidontuen hoitoraha on 343 euroa. Sisaruksista maksetaan sisaruslisää. Lisäksi voidaan maksaa hoitolisää riippuen perheen bruttotuloista. Osa kunnista maksaa myös kotihoidontuen kuntalisää.

Hallitus ei ole päättänyt tuen poistosta. Se on poliittisesti kiistelty aihe, sillä etenkin keskusta on puolustanut kotihoidontukea. Taloustieteilijöiden työryhmän loppuraportin on määrä valmistua myöhemmin talvella.

Närvi pitää arviota 10 000 naisen työllistymisestä suurena. Hän huomauttaa, ettei hänellä ole tietoa laskelmista, joihin arvio perustuu.

Aiemmat laskelmat työllisyysvaikutuksista ovat kuitenkin maltillisempia. Närvin mukaan edellisen kaatuneen perhevapaauudistuksen yhteydessä laskettiin työllisyysvaikutuksia siinä tapauksessa, jos kotihoidon tuen hoitorahaa leikattaisiin 300 eurolla.

”Muutos toisi Kelan mukaan 4 900 työllistä. Se on vain puolet nyt esitetystä kymmenestätuhannesta”, Närvi sanoo.

”Ja tätä aikaisemmissa ehdotuksissa, joissa on puhuttu tukikauden lyhentämisestä, siellä on ollut parin tuhannen työllisen arvioita.”

Hän huomauttaa, että kotihoidontuen muutokset koskevat hyvin suurta osaa suomalaisista lapsiperheistä. Kelan vuonna 2019 ilmestyneen vuosikirjan mukaan tukea käytti 87 prosenttia perheistä, jotka ovat siihen oikeutettuja.

40 prosenttia perheistä käytti kotihoidontukea enintään siihen saakka, että lapsi täytti puolitoista vuotta. Närvin mukaan harva hoitaa lasta kotona kolmevuotiaaksi saakka.

Pitkien tukikausien käyttö ja kotona hoidettavien lasten määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Närvin mukaan muutokset liittyvät etenkin työmarkkinoihin ja siihen, onko työtä tarjolla.

THL:n ja Kelan perhevapaakysely toteutettiin vuonna 2013. Sen mukaan äitiysvapaalle jäävistä naisista vakituinen työsuhde on noin kahdella kolmesta. Äideistä, jotka hoitivat kotona kaksi vuotta täyttänyttä lasta, enää alle puolella oli voimassa oleva työsuhde.

”Tiedämme, että pidempiä kotihoidontuen kausia käyttävät muita useammin vähemmän koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat äidit. On arvioitu, että esimerkiksi tukikauden lyhentäminen koskettaisi etenkin heikommassa työmarkkina-asemassa olevia äitejä, joiden työllistyminenkin olisi hankalampaa”, Närvi sanoo.

Kotihoidontuen poistaminen voisi vaikeuttaa lapsiperheiden toimeentuloa.

”Ilman muuta, jos työtä on vaikea löytää tai löytyisi vain hyvin matalapalkkaista työtä”, Närvi sanoo.

”Vuoden 2013 kyselyn mukaan niistä äideistä, jotka hoitivat vielä kaksivuotiasta lasta kotona ja joilla ei ollut työpaikkaa, reilu neljännes oli ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Tämän joukon työllistyminen olisi hyvin hankalaa nykyisillä työmarkkinoilla. Jos tuki poistuisi, todennäköisesti he olisivat opiskelemassa tai työttömänä.”

Perheen toimeentulo on yksi asia, joka vaikuttaa ratkaisuihin siitä, kuinka pitkään lasta hoidetaan kotona.

THL:n tutkimuksen mukaan päätökseen vaikuttivat äidin työmarkkina-aseman lisäksi myös perheiden ajatukset siitä, mikä on lapselle parasta. Päätökseen vaikuttivat myös vanhempien arviot varhaiskasvatuksen laadusta.

Jos kotihoidontuki poistettaisiin, nykyjärjestelmän mukaan vanhemmat laittaisivat lapsen hoitoon hieman alle vuoden vanhana. Se olisi iso muutos nykyiseen tilanteeseen.

”Vaikka työtä löytyisikin, en usko, että ihan kaikki perheet olisivat valmiita tekemään sellaista ratkaisua. Meillä kotihoidontuella on niin vahva asema, ja se on muokannut ajatusmaailmaa siihen suuntaan, että pientä lasta olisi hyvä vanhemman hoitaa kotona”, Närvi sanoo.

”Kyselyiden perusteella harva pitää alle vuoden ikäistä lasta valmiina menemään varhaiskasvatukseen, etenkään päiväkotiin, jossa on isoja lapsiryhmiä. Luulen, että aika monessa perheessä ainakin alkuun yritettäisiin tehdä muita ratkaisuja, että lasta voidaan hoitaa kotona.”

Kotihoidontuen poistaminen tietäisi varhaiskasvatukseen nykyistä huomattavasti suurempaa joukkoa alle kolmevuotiaita lapsia. Jo nyt varhaiskasvatuksessa on pula ammattilaisista.

”Se tarkoittaisi erityisesti henkilöstöpuolelle isoja haasteita, koska henkilöstömitoitus on alle kolmevuotiaille erilainen kuin yli kolmevuotiaille”, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Lain mukaan alle kolmivuotiaiden ryhmässä täytyy olla yksi aikuinen neljää lasta kohti, yli kolmevuotiailla yksi aikuinen seitsemää lasta kohti.

”Meillä on jo nyt pulaa kelpoisista opettajista mutta pikkuhiljaa myös lastenhoitajista. Suurin pula on pääkaupunkiseudulla, mutta kyllä jo muissakin suurimmissa kaupungeissa alkaa olla pulaa opettajista”, Lahtinen sanoo.

”Tarvittaisiin paljon muitakin toimenpiteitä, jotta varhaiskasvatus kykenisi vastaamaan siihen mahdolliseen lisääntyvään palvelutarpeen kysyntään.”

Helsingin varhaiskasvatuksessa oli viime marraskuussa noin 500 opettajan vaje. Lastenhoitajien vaje oli 13 prosenttia. Vuosi sitten tilanne oli vielä pahempi.

Esimerkiksi Tampereella on toistaiseksi riittänyt opettajia varhaiskasvatuksen vakituisiin virkoihin. Sen sijaan sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden saatavuus on heikkoa.

Työvoimapaineita lisää vuonna 2030 tuleva henkilöstörakenteen uudistus. Sen mukaan työntekijöistä aiempaa isompi osa eli kaksi kolmasosa tulee olla lastentarhanopettajia tai sosionomeja.

Lahtinen huomauttaa, että myös valmisteilla oleva perhevapaauudistus vaikuttaa lapsiperheisiin ja heidän ratkaisuihinsa.

”Kaikki liittyy kaikkeen. Se ei ole niin yksinkertaista, että kotihoidontuen poistamisella saataisiin lisää äitejä työmarkkinoille. Toinen puoli on se, mitä se tarkoittaa palvelujärjestelmässä ja mitä kustannukset tulisivat olemaan. Tarvitaan lisää työntekijöitä ja tiloja”, hän sanoo.

THL:n Närvin mukaan julkisten menojen kasvu on hillinnyt myös aiempia suunnitelmia leikata kotihoidontukea.

Närvin mukaan on myös arvioitava, miten tuen poisto vaikuttaisi työllisyyden lisäksi toiseen huolenaiheeseen: syntyvyyteen. Viime vuosina syntyvyys on Suomessa laskenut ennätyksellisen alhaiseksi.

”Mitä kotihoidontuen poisto kokonaan tarkoittaisi vanhempien ratkaisujen kannalta? Näkyisikö se yhä alenevana syntyvyytenä? Tällaisia ratkaisuja tulisi arvioida laajemmin kuin vain työllisyyden kannalta.”

Oikaisu: 11.1. kello 11.29 juttuun on tehty lisäys, että alle kolmevuotiasta lasta voi hoitaa kotona myös joku muu kuin vanhempi. Kotihoidontukeen on oikeus, jos alle kolmevuotiasta lasta ei viedä varhaiskasvatukseen, vaan häntä hoidetaan kotona. Kotihoidontuen poistoa ehdottava työryhmä ei koostu vain taloustieteen asiantuntijoista, vaan ryhmässä on myös esimerkiksi sosiologeja. Tekstiin on lisätty ”muun muassa taloustieteilijöistä ja sosiologeista koostuva työryhmä”.

Tuki 2000-luvulla

Kotihoidontuen käyttö vanhempainvapaan jälkeen on vähentynyt 2000-luvulla.

Kelan mukaan 9-kuukautisista–2-vuotiaista lapsista vuonna 2019 kotihoidontuella hoidettiin 42 prosenttia.

Vuonna 2010 osuus oli 51 prosenttia ja vuonna 2000 vielä 58 prosenttia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat