Kun korona vei olympialaiset, ammatti­urheilija Taru Lahti-Liukkonen, 28, päätti yrittää lasta – Suomessa näkyy jo viitteitä vauva­buumista - Kotimaa | HS.fi

Kun korona vei olympialaiset, ammatti­urheilija Taru Lahti-Liukkonen, 28, päätti yrittää lasta – Suomessa näkyy jo viitteitä vauva­buumista

Äitiysneuvola­käyntien lisääntyminen ja äitiys­avustusten hakemusten määrän kasvaminen viittaavat jonkinlaiseen vauvabuumiin. ”On iso uutinen, jos koronakevät ja poikkeusolot eivät verottaneet syntyvyyttä meillä”, tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo.

Ammattiurheilija Taru Lahti-Liukkonen (oik.) ja hänen miehensä Kai Liukkonen aikaistivat lapsen yrittämistä koronaepidemian takia. ”Nyt kun ei ole kisoja, pystyn tavoittelemaan unelmiani yksityiselämässä. Haluan olla yksi niistä urheilijoista, jotka perustavat perheen kesken uran. Olla äiti ja maailman huipulle tähtäävä urheilija”, Lahti-Liukkonen sanoo.­

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 10:38

Aiheuttaako koronaviruspandemia Suomessa vauvabuumin? Tilastoissa on siitä jo ensimmäisiä viitteitä. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa varmaksi, arvioivat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

”Oleellisinta tässä kohtaa on se, ettei vielä näy syntyvyyden romahdusta”, sanoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Rotkirch toimii valtioneuvoston kansliassa selvityshenkilönä ja tutkii Suomen väestörakenteen nykytilaan johtaneita syitä. Osana helmikuussa julkaistavaa selvitystä hän tarkastelee myös covid-19-pandemian vaikutusta syntyvyyteen.

Syntyvyys on laskenut Suomessa 2010-luvulla voimakkaasti. Ennen pandemiaa syntyvyyden ajateltiin alkavan nousta hiljalleen, ja siitä olikin pieniä viitteitä.

Pandemia kuitenkin muutti ihmisten arjen ja teki tulevaisuudenkuvasta epävarman. Kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että pandemia on vähentänyt aikomuksia saada lapsi, Rotkirch kertoo.

”On iso uutinen, jos koronakevät ja poikkeusolot eivät verottaneet syntyvyyttä meillä, näin alhaisen syntyvyyden maassa.”

Suomessa koronaepidemia on saattanut luoda jopa paikallisia vauvabuumeja, Rotkirch arvioi.

Yksi niistä, jotka ovat nopeuttaneet lapsen saamisen yrittämistä koronaepidemian takia, on vantaalainen ammattiurheilija Taru Lahti-Liukkonen, 28. Lahti-Liukkonen pelaa Suomen beach volley -maajoukkueessa.

Alun perin hän oli suunnitellut miehensä, entisen maajoukkueen päävalmentajan Kai Liukkosen kanssa yrittävänsä lasta Tokion olympialaisten 2020 jälkeen.

Viime maaliskuussa tuli kuitenkin tieto kisojen siirrosta vuoteen 2021. Se muutti suunnitelmat.

Ensin pari mietti, yrittäisivätkö he lasta vasta vuonna 2021. Lahti-Liukkonen kertoo miettineensä myös sitä, ettei koskaan voi tietää, kuinka nopeasti tulee raskaaksi – vai tuleeko ollenkaan.

”Perheen perustaminen on meille niin tärkeä arvo, että emme halunneet enää odottaa ylimääräistä vuotta”, hän sanoo.

Lahti-Liukkosen laskettu aika on maaliskuun alussa. Koronavirus pelottaa hieman, mutta Lahti-Liukkonen ei halua antaa pelolle valtaa. Tieto koronarokotteista luo hänen mukaansa tietynlaista turvaa ja toivoa normaalimmasta elämästä. Esimerkiksi käytännön järjestelyt synnytyssalissa toki vielä mietityttävät.

Taru Lahti-Liukkonen tammikuussa maajoukkueen harjoituksissa Helsingissä kauppakeskus Triplan Biitsillä.­

Lahti-Liukkosen tavoitteena on päästä raskauden jälkeen takaisin huippukuntoon. Hän uskoo, että edessä on vielä monta huippu-urheiluvuotta.

”Haluan näyttää itselleni ja muille, että se on mahdollista. Äitiys ei tarkoita oman ammatillisen uran loppua.”

Syntyvyys on Suomessa yhä hyvin alhaisissa lukemissa. Vuonna 2019 kokonaishedelmällisyys oli kaikkien aikojen matalin: noin 1,35 lasta naista kohden. Vuonna 2010 luku oli vielä 1,87.

Tilastojen mukaan vuoden 2020 tammi–marraskuussa syntyi noin 42 700 lasta eli noin 740 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Joulukuun osalta tietoja ei ole vielä saatavilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) naistentautien ja synnytysten yksikön osastonylilääkäri ja linjajohtaja Aydin Tekay kertoo sähköpostitse, että Helsingin, Espoon, Hyvinkään ja Lohjan joulukuun 2020 synnytysmäärät olivat hieman edeltävää vuotta matalampia.

Vuoden 2019 joulukuussa alueella syntyi noin 1 290 lasta, kun taas vuonna 2020 luku oli noin 1 230. Tekay kertoo olettavansa, että synnytysten väheneminen tällä aikavälillä on sattumaa.

”Alkukeväästä pitäisi tehdä tarkempi analyysi”, Tekay kirjoittaa.

Väestöliiton Anna Rotkirch muistuttaa, ettei viime vuoden syntyvyyslukujen perusteella voi vielä kertoa koronakevään kokonaisvaikutuksesta. Epidemian vaikutus näkyy viiveellä, sillä päätös lapsen yrittämisestä voi viedä aikaa, kuten myös raskaaksi tuleminen.

Viitteitä koronakevään vaikutuksesta voi kuitenkin etsiä Kelan äitiysavustusta hakeneiden määrästä sekä joulukuun neuvolakäyntien määrästä.

Päämatemaatikko Tapio Isolankila Kelasta kertoo, että alkaneen vuoden tammi–maaliskuulle on myönnetty noin 500–1 000 avustusta enemmän kuin viime vuonna.

”On se merkittävä kasvu”, Isolankila sanoo.

Määrä kattaa joulukuun puoliväliin mennessä tulleet hakemukset.

Avustusta voi hakea raskauden kestettyä noin viisi kuukautta ja viimeistään kahta kuukautta ennen laskettua aikaa.

Hakemusten määrän ja syntyvyyden välille ei silti voi vetää yhtäsuuruusmerkkiä. On esimerkiksi mahdollista, että perheet jostain syystä hakisivat äitiysavustusta viime vuotta aiemmin.

”Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko, että se selittäisi ainakaan koko kasvua.”

Isolankilan mukaan vielä ei tiedetä, johtuuko syntyvyyden kasvu epidemiasta.

”Ja jos epidemia vaikuttaa, emme tiedä, vaikuttaako se kokonaismäärään vai syntyvyyden ajoitukseen. Eli emme tiedä sitä, jääkö kasvu pysyväksi vai näemmekö tilastoissa myöhemmin vastaavan määrän syntyvyyden laskua.”

 ”Mikäli vauvabuumi tulee, on todennäköistä, että se tulee vuoden lopulla.”

Myös tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) painottaa, että kokonaisuudessaan epidemian vaikutus näkynee kunnolla vasta vuoden 2021 lopulla.

”Mikäli vauvabuumi tulee, on todennäköistä, että se tulee vuoden lopulla, sillä silloin hyvät uutiset koronarokotteista ovat ehtineet vaikuttaa ihmisiin ja luoda uskoa tulevasta”, Gissler sanoo.

THL kerää tiedot julkisen terveydenhuollon äitiysneuvolakäyntien lukumäärästä eri puolilta Suomea. Gissler kertoo, että alustavien tietojen mukaan käyntien määrä kasvoi joulukuussa 2020 noin kymmenellä prosentilla edellisestä joulukuusta.

Jos käynneistä erottelee raskauden ensimmäiset äitiysneuvolakäynnit, on luvuista nähtävissä noin kymmenen prosentin nousu loka–joulukuulta.

”Todellinen kasvu lienee suurempi, koska kaikki joulukuun käynnit eivät välttämättä ole vielä saapuneet rekisteriin”, Gissler sanoo.

Syitä käyntimäärien kasvulle voi olla kaksi, Gissler arvelee.

Ensinnäkin nyt saatetaan kuroa umpeen ”koronavelkaa” eli aiempien kuukausien puuttuvia käyntejä. THL:n tilastojen mukaan huhti–marraskuussa käyntien määrä väheni noin 20 prosenttia.

Toinen vaihtoehto on, että raskaana olevia on enemmän kuin vuosi sitten.

Ennakkotietojen mukaan neuvolakäyntien määrä vaihteli kaupungeittain. Joissain kaupungeissa joulukuun 2020 käyntien määrä oli viime vuotta alhaisempi. Esimerkiksi Turussa neuvolakäyntejä oli prosentin ja Vaasassa viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Sen sijaan Vantaalla käyntimäärissä oli ennakkotietojen mukaan kasvua noin viisi ja Espoossa noin 15 prosenttia.

Helsingissä neuvolakäynneissä oli joulukuussa 20 prosentin nousu.

Ylihoitaja Leeni Löthman-Kilpeläinen ei ota kantaa siihen, onko epidemia vaikuttanut Helsingissä raskaana olevien määrään.

Hän kertoo, ettei Helsingissä ole syntynyt äitiysneuvolakäyntien osalta käyntivelkaa. Käyntejä on pyritty pitämään normaalisti, ja lisäksi esimerkiksi ensimmäisen käyntikerran neuvontaa on tehty puhelimitse.

Se, mikä maalis–marraskuun tilastoissa voi näyttäytyä käyntien vähenemisenä, voi Löthman-Kilpeläisen mukaan johtua tietojen siirtymiseen liittyvistä ongelmista tai käyntien hoitamisesta etänä.

 ”Kyllä täällä on oikeasti enemmän ihmisiä raskaana kuin vuonna 2019.”

Seinäjoella käyntien määrä kasvoi ennakkotietojen mukaan joulukuussa 2020 lähes 50 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Muutos näyttää olleen yksi suurimmista koko maassa.

Mistä kasvu johtuu?

”Kyllä täällä on oikeasti enemmän ihmisiä raskaana kuin vuonna 2019”, kertoo kaupungin johtava ylilääkäri Tiina Perä.

Vuonna 2020 synnytyksiä oli noin 720, kun vuotta aiemmin määrä oli 640. Jo joulukuussa synnytyksiä oli ollut edeltävää vuotta enemmän, ja Perän mukaan seuraava laskettujen aikojen piikki on maaliskuussa.

Seinäjoella ei ole tapahtunut viime vuoden aikana kuntaliitoksia, mutta muuten muuttovoittoisuus voi selittää syntyvyyden nousua maakuntakeskuksessa.

”Muuten syntyvyyden nousun taustalla vaikuttavista tekijöistä ei oikein vielä voi sanoa.”

Käyntivelkaa ei ole Seinäjoella kertynyt epidemiasta huolimatta, Perä kertoo.

”Äitiysneuvolakäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti, vaikka olemmekin neuvoneet, ettei käynneille tulisi odottavan äidin ja isän lisäksi muita. Täytyy huomioida, että koronatilanne on ollut täällä aika rauhallinen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat