Syyttäjä vaatii ehdotonta vankeutta turvapaikan­hakijan vale­kuolemaa koskevassa jutussa – Puolustus vetosi väärennettyjä asia­kirjoja käyttäneen naisen alisteiseen asemaan perheessä - Kotimaa | HS.fi

Syyttäjä vaatii ehdotonta vankeutta turvapaikan­hakijan vale­kuolemaa koskevassa jutussa – Puolustus vetosi väärennettyjä asia­kirjoja käyttäneen naisen alisteiseen asemaan perheessä

Syyttäjä ei osta ajatusta naisen passiivisesta roolista. Hänen mukaansa turvapaikanhakijan kuolema lavastettiin siinä vaiheessa, kun tytär oli vaarassa joutua pois maasta.

Kuolleeksi väitetyn miehen tyttären entinen puoliso (vas.) Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina.­

11.1. 9:38 | Päivitetty 11.1. 11:24

Syyttäjä vaatii ehdottomia vankeustuomioita jutussa, joka liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomelle langettamaan tuomioon. Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävässä jutussa on kyse muun muassa siitä, harhauttivatko turvapaikkaa hakeneen irakilaismiehen tytär ja tämän silloinen mies EIT:tä väittämällä tyttären isää kuolleeksi.

Irakilaisnaisen puolustus myönsi oikeudessa kuvauksen tapahtumista oikeaksi, mutta puolustus kiistää rikosten olleen törkeitä. Puolustus vetosi tähän sekä törkeää petosta että törkeää väärennystä koskevassa asiassa.

”Rikos ei ole ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioiden päämieheni alisteinen asema tässä perheessä ja tosiasiallinen mahdollisuus toimia toisin”, naista puolustava Joonia Streng sanoi.

Irakilaismiehen tyttären ja tämän puolison versiot tapahtumista asettuvat voimakkaaseen ristiriitaan. Naisen puolustuksen mukaan juoni oli nimenomaan perheen miesten masinoima, kun taas naisen entisen puolison mukaan hän ei tiennyt väärennetyistä dokumenteista.

Streng sanoi, että nainen on kasvanut hyvin patriarkaalisissa oloissa. Strengin mukaan nimenomaan naisen isä olisi kehottanut kertomaan tarinan kuolemasta, ja naisen aviopuoliso oli ollut yhteydessä naisen perheeseen Irakissa.

Strengin mukaan mies päätti siitä, miten tyttären perhe Suomessa toimi. Streng myös sanoi, että naisen avioliitto päättyi turvakotiin.

”Avioliitto on kulunut ihan kirjaimellisesti nyrkin ja hellan välissä”, Streng sanoi oikeussalissa.

Puolustuksen mukaan naisen alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut myöskään hakea korvausta EIT:ltä, vaan aloite tuli naisen silloiselta juristilta.

Marraskuussa 2019 EIT katsoi Suomen rikkoneen ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja. EIT:n käsityksen mukaan vainotuksi joutunut irakilainen mies olisi tapettu Irakissa. Mies palasi kotimaahansa sen jälkeen, kun Suomi oli hylännyt hänen turvapaikkahakemuksensa.

Irakilaismies olisi tapettu asiakirjojen mukaan vuonna 2017.

”Tosiasiassa [irakilaismiestä] ei ollut tapettu, eikä häntä ollut vainottu Irakissa”, syyttäjä Sampsa Hakala sanoi.

Syyttäjä ei oman asiaesittelynsä perusteella osta ajatusta, että nainen olisi ollut passiivisessa roolissa viranomaisten huijaamisessa.

Syyttäjän mukaan ajatus kuoleman lavastamisesta syntyi siinä vaiheessa, kun tytär sai toisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Syyttäjän mukaan naisella oli riski joutua maasta vasten tahtoaan ja hänen miehellään oli riski menettää puolisonsa ja lastensa äiti Suomesta Irakiin.

Syyttäjä myös esitteli todistusaineistona mediassa olleita artikkeleita, joissa nainen kertoi isänsä kuolemasta ja siitä seuranneesta järkytyksestä.

Strengin mukaan naisen puoliso oli laittanut sanat suuhun haastattelua varten. Miehen puolustus taas kiisti väitteen.

Kuolleeksi väitetyn miehen vävy kiistää oikeudessa, että hän olisi osallistunut oikeuden harhauttamiseen tai hänellä olisi tekemistä väärennettyjen paperien kanssa.

Vävyn puolustuksen mukaan hänellä ei ollut käsitystä siitä, että valituksessa käytetyt asiakirjat olivat väärennettyjä. Mies meni puhumaan poliisille puolisonsa huijauksesta helmikuussa 2020. Nainen taas on antanut poliisille materiaalia, jonka takia myös mies liitettiin osaksi tutkintaa.

Jutun käsittely oli tarkoitus aloittaa jo marraskuun lopussa, mutta käsittely peruttiin sairaustapauksen vuoksi.

Miehen 24-vuotias tytär ja 36-vuotias entinen vävy saivat syytteet muun muassa törkeästä petoksesta. Syytteen mukaan EIT:lle annetut tiedot turvapaikanhakijan kuolemasta olivat totuudenvastaisia ja asiaa koskevat kirjalliset todisteet väärennettyjä.

Syyttäjän mukaan syytetyt olivat käyttäneet väärennettyjä asiakirjoja todisteina myös Helsingin hallinto-oikeudessa vuosina 2017–2019. He saavat tämän takia syytteen törkeästä väärennyksestä.

Syyttäjä huomioi vahingollisuutta arvioidessaan, että tarkoitus oli nimenomaan harhauttaa oikeusistuimia.

Naista syytetään myös perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Syyte koskee epäiltyä väärien tietojen antamista vuonna 2015 tehdyssä turvapaikkakuulustelussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat