Lastensuojelujärjestö: Yhä useampi lapsi on saattanut joutua groomingin kohteeksi, mutta ei tiedä, kenelle kertoa asiasta - Kotimaa | HS.fi

Lastensuojelujärjestö: Yhä useampi lapsi on saattanut joutua groomingin kohteeksi, mutta ei tiedä, kenelle kertoa asiasta

Pelastakaa Lapset sai keväällä vihjepalveluunsa poikkeuksellisen määrän vihjeitä groomingista. Syyksi epäiltiin poikkeusoloja. Nyt vihjeiden määrä on vähentynyt, mikä huolestuttaa järjestöä.

Internetin ja sosiaalisen median avulla tehtyjen seksuaalirikosten määrä on kasvanut.­

11.1. 16:16

Pelastakaa Lapset ry on huolissaan siitä, että yhä useampi lapsi saattaa joutua groomingin kohteeksi, mutta jää asian kanssa yksin.

Huolen taustalla on se, että järjestö on saanut aiempaa vähemmän vihjeitä groomingista Nettivihje-palveluunsa. Groomingilla tarkoitetaan sosiaalisen median kanavissa tapahtuvaa keskustelua, jolla yritetään manipuloida lapsia seksuaalisiin tekoihin.

Vihjeiden määrä kasvoi merkittävästi koronaviruspandemian alussa keväällä. Pääsiäistä edeltävän viikon aikana palvelussa käsiteltiin 193 vihjettä, kun aiemmin vihjemäärät ovat viikkoa kohden liikkuneet keskimäärin 50–60 käsitellyn vihjeen välillä.  

Järjestö uskoo, että kevään vihjepiikin taustalla oli pandemian aiheuttamat poikkeusolot.

”Vihjepiikki osui juuri siihen aikaan, kun pandemia alkoi”, kertoo järjestön asiantuntijan Pauliina Sillfors.

Lue lisää: Poikkeusolojen vaikutus: Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten uhka kasvaa, ja seksuaalista väkivaltaa koskevien vihjeiden määrä moninkertaistunut

Loppukesästä ja syksyllä vihjeiden määrä väheni, vaikka poikkeusolot jatkuivat ja jatkuvat edelleen. Vihjeitä groomingista alkoi Sillforsin mukaan tulla jopa normaalia vähemmän. Syytä hiljenemiselle Sillfors ei osaa sanoa, mutta se on herättänyt järjestössä huolta.

”Sekä kansallisesti että kansainvälisesti on oltu huolissaan siitä, että lapset voivat olla suuremmassa vaarassa joutua groomingin kohteeksi pandemia-aikana. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt meillä kevään vihjepiikin jälkeen, joten meillä on tietysti vahva huoli siitä, että yhä suurempi osa lapsista jää yksin näiden huolien kanssa”, kertoo Sillfors.

Vihjeiden vähentynyt määrä sai järjestön käynnistämään kampanjan, jonka se toivoo kasvattavan tietoisuutta Nettivihje-palvelusta. Järjestön huolena on, että lapset eivät välttämättä tiedä, miten toimia tilanteessa, jossa saa hämmentäviä tai pelottavia viestejä.

Englanninkielistä grooming-sanaa käytetään erityisesti, kun puhutaan internetissä tapahtuvasta houkuttelusta.

Tunnusomaista groomingille on, että täysi-ikäinen ihminen ottaa yhteyttä lapseen sosiaalisessa mediassa ja aloittaa keskustelun, joka muuttuu vähitellen seksuaalissävytteiseksi. Aikuinen ihminen saattaa pyytää tai vaatia lapselta alastonkuvia, ja osassa tapauksista grooming voi johtaa myös fyysiseen tapaamiseen ja eriasteisiin fyysisiin tekoihin.

Lue lisää: Tiedätkö, mitä on grooming? HS kokosi ohjeita, joiden avulla lasta voi opettaa liikkumaan sosiaalisessa mediassa turvallisesti

Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on Suomessa rikos.

Yhteensä Pelastakaa Lasten Nettivihje-palveluun tuli viime vuonna 2 750 vihjettä, joissa on epäily lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivaltaan liittyvästä toiminnasta ja materiaalista verkossa.

Vihjeitä voi lähettää kuka tahansa ja myös anonyymisti. Vihjeitä lähettävät niin aikuiset kuin lapsetkin.

”Emme aina tiedä, kuka vihjeitä lähettää. Ilmoittajat kertovat harvemmin ikäänsä. Uskomme, että vihjeet seksuaaliväkivaltaa sisältävistä kuvamateriaaleista tulevat aikuisilta, mutta grooming-vihjeitä tulee todennäköisesti niin aikuisilta kuin lapsilta itseltään”, Sillfors sanoo.

Iso osa groomingiin liittyvistä vihjeistä liittyvät nimenomaan siihen, että lasta on lähestytty sovelluksessa tai verkkoalustalla.

”Lapsi on saanut esimerkiksi viestejä, joista on herännyt huoli joko lapsella itsellään tai aikuisella”, kertoo Sillfors.

Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijatiimi analysoi jokaisen vihjeen ja välittää tiedon epäillystä laittomasta toiminnasta Suomessa keskusrikospoliisille sekä INHOPE-vihjepalveluverkoston kautta siihen maahan, jossa laiton aineisto sijaitsee.

Jos lapsi kertoo esimerkiksi häntä huolestuttavasta viestistä, aikuisen on tärkeintä Sillforsin mukaan pitää oma pää kylmänä.

”Ensimmäinen reaktio voi olla, että kieltää lapselta sovellusten ja netin käytön. Sellaiseen en kannusta”, toteaa Sillfors.

Aikuisen on olennaisempaa pysyä rauhallisena ja pysähtyä kuuntelemaan lasta.

”Pitää muistaa, että vaikka lapsi olisi vastannut esimerkiksi viestiin tai lähettänyt itsestään kuvia, lapsi ei ole koskaan syyllinen.”

Jos herää pienikin epäilys rikoksesta, asia pitää viedä eteenpäin, Sillfors muistuttaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat