”Kiertotalous on Suomelle elinehto. Luonnonvarojen ylikulutusta on pakko vähentää”, sanoo työelämäprofessori Reijo Karhinen - Kotimaa | HS.fi

”Kiertotalous on Suomelle elinehto. Luonnonvarojen ylikulutusta on pakko vähentää”, sanoo työelämäprofessori Reijo Karhinen

Kiertotalousohjelman valmistelua vetänyt vuorineuvos yllättyi, miten alkutekijöissään edelläkävijäksi julistautunut Suomi on.

Asukas Matti Koistinen ja älykortilla avattava asunto-osakeyhtiö Koskentien yhteiskäyttöauto Tampereella helmikuussa 2020.­

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 9:54

Suomi hakee uutta suuntaa kiertotaloudesta, jonka avulla pyritään hyvinvointiin vähentämällä samalla luonnonvarojen kulutusta.

Talousmallin ytimessä ovat tavaroiden uudelleenkäyttö ja -valmistus, digitalisaatio ja palvelut. Uusia ratkaisuja ja liiketoimintaa tuetaan kestävän kehityksen verouudistuksella.

Hallituksen tavoite on tehdä Suomesta hiilineutraali kiertotalousmaa, edelläkävijä, vuoteen 2035 mennessä. Silloin kiertotalouden tulisi olla talouden perusta sekä ratkaisu ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen tuhlauksen ja luontokadon hillintään. Samalla sen on määrä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.

Tavoitteet ovat suuria, ja aikaa on vähän. Asian edistämiseksi on nyt laadittu kiertotalousohjelma.

Ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tänään keskiviikkona julkistama Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi sisältää runsaasti suosituksia ja ehdotuksia kiertotalouden toteuttamiseksi, osa historiallisiakin.

Ensimmäistä kertaa Suomessa työryhmä ottaa kantaa luonnonvarojen ylikulutukseen ja esittää kulutusta rajaavan tavoitteen.

Sen mukaan valtioneuvoston tulisi asettaa päämääräksi luonnonvarojen kestävän käytön tehostaminen niin, että vuonna 2035 neitseellisten raaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.

Tavoite pitää sisällään muun muassa metsien kestävän käytön kotimaassa.

Luonnonvarojen – erityisesti maa-ainesten – kulutus on Suomessa kansainvälisesti katsoen korkea. Maankäytön muutokset aiheuttavat suuren osan luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta.

Vaihtoehtoja ei ole, sanoo ohjelmaa valmistelleen työryhmän vetäjä, vuorineuvos Reijo Karhinen.

”Kiertotalous on Suomelle elinehto. Luonnonvarojen ylikulutusta on pakko vähentää, meillä ei ole mitään mahdollisuutta jatkaa nykyiseen malliin”, Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori sanoo.

Muutos ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille: talouteen, kulutukseen, koulutukseen, hallintoon. Tarvitaan valtava systeemitason muutos.”

Entisestä OP-ryhmän pääjohtajasta on tullut reilussa vuodessa varsinainen kiertotalouden matkasaarnaaja. Hänen mielestään siiloissaan olevat päättäjät näkevät kiertotalouden yllättävän suppeana.

”Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätys”, hän painottaa.

Vuorineuvos Reijo Karhinen näkee kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa.­

Kiertotalous on talousmalli, jossa materiaaleja hukataan mahdollisimman vähän ja jätteen synty minimoidaan. Ruohonjuuritasolla kiertotalous on toimintaa, jossa tavaroita korjataan, lainataan, vuokrataan ja ostetaan yhdessä.

Materiaalien tehokas hyödyntäminen ovat hyväksi ympäristölle ja ilmastolle. Myös rahaa säästyy niin kotitalouksissa kuin teollisuudessakin. Vastaavasti uusista ratkaisuista voi syntyä tuottavaa liiketoimintaa.

Karhinen näkee kiertotalouden talouden toimintamallina, joka tuottaa tarvittavan taloudellisen hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa.

”Keskeinen kantava ajatus on resurssien käytön tehostaminen. Aidossa kiertotaloudessa ei vain tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu enenevässä määrin omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen”, Karhinen sanoo.

Hänen mukaansa materiaaleja pitää hyödyntää tehokkaasti ja kestävästi, jotta ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti.

”Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja luonnollisesti edelleen myös kierrätetään”, Karhinen sanoo.

Kiertotalouden edistämisohjelman avulla hallitus haluaa vahvistaa edelläkävijän roolia. Edelläkävijäksi Suomi julistautui jo vuonna 2016, kun Sitran johdolla laadittiin kiertotalouden tiekartta. Määräajaksi asetettiin vuosi 2025.

Karhinen yllättyi havaitessaan, kuinka alkuvaiheessa Suomessa ollaan. Ryhtyessään vetämään kiertotalousryhmää hän odotti, että virkamiesten pöytälaatikoissa olisi valmiina ideoita ja ratkaisuja, mutta näin ei ollutkaan.

”Suomella on hyvät, suorastaan erinomaiset mahdollisuudet edistää kiertotaloutta. Suomi on jo paalupaikalla maailmassa esimerkiksi digitalisaatiossa ja liiketeknologiassa, joilla on keskeinen osa kiertotaloudessa. Hyvistä eväistä huolimatta herääminen huolestuttaa. Emme ole vielä heränneet siihen, että kiertotalous on elinehto”, Karhinen sanoo.

Suomessa on Karhisen mukaan tuudittauduttu liikaa ajatukseen edelläkävijyydestä: ”Suomi on ajatusjohtaja, mutta toimeenpanoa ei ole. Ei ole riittävästi rahoitusinstrumentteja eikä taloudellisia kannusteita.”

Tarvittaisiin taloudellisia kannustimia ja verotuksen kehittämistä. Karhisen mukaan iso merkitys on myös asenteilla, osaamisella ja koulutuksella. Kun kuluttajat alkavat vaatia, syntyy myös tulosta.

Ilman markkinoita yrittäjät eivät kehitä eivätkä investoi. Paineen suunta on kuitenkin vähitellen muuttumassa.

”Laajan kuulemisen perusteella uskallan sanoa, että yhteiskunnassa on laajalti odotusta päättäjiämme kohtaan rohkeammasta etenemisestä kiertotalousratkaisuissa. Valmiutta on muun muassa säätelyyn, joka ohjaa yhteiskuntaa ja markkinoita kohti kiertotaloutta”, Karhinen sanoo.

Siilot ja pirstaloitunut hallinto on kuitenkin myrkkyä kiertotaloudelle.

”On vaara että poliittiset päättäjät eivät pysy vauhdissa mukana. Siiloutuneessa hallinnossa ei ehkä nähdä kokonaisuutta ja sitä valmiutta, mikä markkinoilla jo on. Ei ehkä myöskään sitä, miten suuren mahdollisuuden kiertotalous tarjoaa viennistä elävälle taloudellemme”, Karhinen sanoo.

Joka tapauksessa Karhinen uskoo, että kiertotalous mahdollistaa uuden suunnan koronakriisin jälkeiselle elinkeino- ja ympäristöpolitiikalle ja koko Suomelle.

Valtioneuvosto tekee nyt julkistetun ohjelman pohjalta periaatepäätöksen, joka lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.

Omistamisen sijasta tuote palveluna

Kiertotalous edellyttää palvelullistamista eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja. Yritykset ja kotitaloudet saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotetta.

Yritykset saavat liiketoimintamahdollisuuksia, kun ne sitoutuvat korjaamaan, huoltamaan ja ylläpitämään tuotetta sekä ottamaan tuotteen käytön jälkeen hyödynnettäväksi.

Digitaalisuus tärkeässä roolissa

Digitaalisuus on olennainen osa kiertotaloutta. Ilman tietoa materiaalivirrat eivät kierrä tehokkaasti ja turvallisesti eikä jakamistalous onnistu.

Kiertotaloudessa tarvitaan uusia taitoja, mikä edellyttää koulutusjärjestelmän ja työelämäosaamisen uudistamista. Esimerkiksi kiertotalous talousjärjestelmän uutena perustana tulee ohjelman mukaan sisällyttää opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin.

Kiertotalous elinkeinopolitiikan osaksi

Verotus, lainsäädäntö ja julkiset investoinnit tukevat kiertotaloutta.

Hallitusohjelman mukaisessa kestävän kehityksen verouudistuksessa tulee ohjelman mukaan arvioida mahdollisuuksia hinnoitella luonnonvaroja. Kiertotalouteen tulee ohjata julkista rahoitusta.

Julkisella sektorilla on hankittava ja suunniteltava vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa.

Luonnonvarojen käyttöön ehdotetaan kansallista sopimusta. Yritykset ja kunnat voivat tehdä sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.

Kuluttajille kestäviä tuotteita ja korjauspalveluita

Kuluttajamarkkinoilla kiertotaloutta voidaan edistää lisäämällä tavaroiden pitkäikäisyyttä sekä parantamalla korjauspalvelujen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä.

Kuluttajatuotteiden kestävä suunnittelu on tärkeää, sillä jopa 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa.

Huolto- ja korjauspalveluiden käyttöä tulee ohjelman mukaan tukea. Kunta- ja paikallistasolla voidaan tarjota koulutusta.

Suomessa toimii jo nyt kiertotalouden mukaisia jakamistalouden yrityksiä. Monien kulutustavaroiden, esimerkiksi vaatteiden, design-tuotteiden, retkeilyvälineiden, autojen, pyörien, lastenhoitotarvikkeiden ja harrastusvälineiden, markkinoilta löytyy omistamisen sijaan käyttöön perustuvia ratkaisuja.

Visio: Suomesta hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta 2035

Uusi suunta -ohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuonna 2035.

Talous perustuu siihen, että kestävät tuotteet ja palvelut ovat valtavirtaa ja jakamistalous arkipäivää.

Periaatteena on Vähemmällä enemmän: luonnonvarojen käyttö on kestävää, ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään ja turvallisesti.

Kiertotalouden läpimurto on tehty innovaatioiden, digitaalisten ratkaisujen, fiksun sääntelyn sekä vastuullisten sijoittajien, yritysten ja kuluttajien avulla.

Kiertotalous-Suomi on vahva vaikuttaja maailmalla ja kestävien ratkaisujen tarjoaja kansainvälisillä markkinoilla.

Luonnonvarojen kestävää käyttöä tehostetaan niin, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.

Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistetaan vuoteen 2035 mennessä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat