Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan törkeistä sodankäyntirikoksista Liberiassa vuosina 1999–2003. Tampereella asuvaa 51-vuotiasta Gibril Massaquoita epäillään muun muassa murhista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä raiskauksesta.
Tutkinnanjohtajan, rikosylikomisario Thomas Elfgrenin mukaan miehen epäillään sekä tehneet rikoksia itse että yllyttäneen alaisiaan tekemään rikoksia.
Massaquoi oli kapinallisjoukko RUF:n korkeimpia komentajia kotimaassaan Sierra Leonessa. RUF oli kiinteässä yhteistyössä Liberiaa hallinneen diktaattorin Charles Taylorin kanssa.
Esitutkinnassa rikosepäilyt eivät ole ainakaan heikentyneet. Elfrgenin mukaan tietoa on tullut lisää, ja kuva tietyistä tapahtumista on tarkentunut.
”Kuvaavaa on, että Massaquoi on edelleen vangittuna. Edellytykset vangitsemiselle ovat edelleen olemassa, eikä niitä ole kyseenalaistettu sen enempää hänen itsensä kuin poliisin puolelta.”
Elfgren ei halua kertoa tutkinnan yksityiskohdista. Hän kuitenkin toteaa, että Massaquoin epäillään olleen osallinen kymmenissä henkirikoksissa.
Rikokset kohdistuivat siviileihin, niin miehiin, naisiin kuin lapsiinkin.
”Kaikki väkivallan muodot ovat tässä tutkinnassa edustettuina.”
HS:n tietojen mukaan tutkinnassa on selvitetty muun muassa epäilyjä kannibalismista eli ihmissyönnistä.
Henkirikosten ja seksuaalisen väkivallan lisäksi Massaquoita epäillään muun muassa lapsisotilaiden rekrytoinnista.
Elfgren ei halua kertoa, onko Massaquoi kiistänyt vai myöntänyt rikosepäilyt.
”Hän on antanut tapahtumista omat selostuksensa.”
Asia on siirtymässä syyteharkintaan valtionsyyttäjä Tom Laitiselle. Syytteen nostamisen määräpäivä on tammikuun lopussa.
Massaquoi oli todistajana YK:n alaisessa Sierra Leonen erityistuomioistuimessa oikeudenkäynnissä, jossa RUF:n keskeisiä komentajia tuomittiin sotarikoksista kymmenien vuosien vankeusrangaistuksiin.
Massaquoi yhdistetään myös itse sodan aikana tapahtuneisiin julmuuksiin ja rikoksiin.
Paljon näyttöä on esimerkiksi siitä, että hän on vastuussa RUF:n sisäisen valtataistelun aikana tapahtuneista summittaisista teloituksista.
Arviot joukkoteurastuksen uhrien määrästä vaihtelevat 25:n molemmin puolin. Massaquoi arvioi itse oikeudenkäynnissä, että uhreja oli yksitoista.
Massaquoi vältti syytteen tekemällä syyttäjien kanssa sopimuksen, eräs jutun syyttäjistä on kertonut. Hän suostui todistamaan, jos välttää itse syytteen.
Syytesuoja koski vain Sierra Leonessa tapahtuneita rikoksia, sillä mihinkään muuhun erityistuomioistuimen toimivalta ei ulotu.
Tämän takia krp:n esitutkinta on keskittynyt siihen, mitä Massaquoin epäillään tehneen Liberiassa.
Elfgrenin mukaan yhteistyö ulkomaisten viranomaisten kanssa on sujunut ”poikkeuksellisen hyvin”. Krp on käynyt kuulemassa todistajia niin Liberiassa kuin Sierra Leonessa.
Tutkinnan aikana krp on myös tehnyt yhteistyötä Sierra Leonen erityistuomioistuimen kanssa.
”Olemme saaneet sellaista yhteistyötä, mitä odotamme sen olevan heidän kanssaan.”
Omat haasteensa tutkinnalle tuli koronaviruspandemiasta. Tästä huolimatta tutkinta on yritetty saada päätökseen pikaisesti, koska Massaquoi on ollut vangittuna lähes vuoden.
Hänet vangittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa maaliskuussa 2020.
Massaquoi saapui Suomeen vuonna 2008. Syynä oli sopimus, jonka Suomen valtio ja Sierra Leonen erityistuomioistuin olivat solmineet aiemmin. Sen mukaan sotarikosoikeudenkäynnin todistajat ja heidän läheisensä saattoivat saada turvaa Suomesta.
Massaquoilla on Suomessa vaimo ja lapsia.
