Valtaosa korona­potilaita hoitavasta henkilökunnasta on rokotettu yliopistosairaan­hoitopiireissä, yhteensä rokotteita annettu reilut 50 000 - Kotimaa | HS.fi

Valtaosa korona­potilaita hoitavasta henkilökunnasta on rokotettu yliopistosairaan­hoitopiireissä, yhteensä rokotteita annettu reilut 50 000

Rokotustahti on kiihtynyt, kun puolta annoksista ei tarvitse enää laittaa syrjään. Monella alueella pullonkaulana on kuitenkin Suomeen saapuvien rokotteiden pieni määrä.

Sairaanhoitaja Eija Koponen sai koronavirusrokotteen ensimmäisten joukossa Helsingissä 27. joulukuuta.­

13.1. 15:31

Koronarokotusten tahti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muuttuneiden ohjeiden myötä viime viikosta kiihtynyt, yliopistosairaaloista kerrotaan STT:lle.

THL ei ole enää ohjeistanut sairaanhoitopiirejä varaamaan puolta saapuneista rokotteista toista annosta varten, vaan käyttämään kaikki saadut annokset. Tehosteannokset on tarkoitus ottaa myöhemmin saapuvista eristä.

Koronapotilaita hoitavasta henkilökunnasta valtaosa on rokotettu ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Kys), Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP).

Rokotuksia annetaan jo hoivakodeissa kaikkien yliopistosairaaloiden alueilla, mutta ei vielä kaikissa kunnissa.

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan Suomessa on annettu yhteensä arviolta reilut 50 000 rokoteannosta.

THL:n muuttunut ohjeistus saavutti sairaanhoitopiirit loppuviikosta.

”Perjantaina teimme paljon töitä ja järjestimme rokoteallokaatiot uudelleen. Maanantaista lähtien annettuja rokotemääriä on ruvettu runsastuttamaan”, sanoo erikoislääkäri Harri Marttila Turun yliopistollisesta sairaalasta (Tyks).

Husin henkilökunnasta rokotettuja on 4 500 eli lähes kaikki koronapotilaita hoitavat on rokotettu. Kysissä koronapotilaita hoitavasta henkilökunnasta on rokotettu 80–90 prosenttia.

Taysissa teho-osastojen henkilökunnasta noin 80 prosenttia on saanut rokotteen, koronapotilaita muualla kohtaavasta henkilökunnasta noin 60 prosenttia, kerrottiin Pirkanmaan koronainfossa tiistaina.

Tyksin henkilökunnan korkeimmissa prioriteettiryhmissä johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kuvailee rokotekattavuutta kohtuulliseksi. Teho-osastojen henkilökunnasta yli 80 prosenttia on rokotettu.

Oulun yliopistollisen sairaalan alueella Pohjois-Pohjanmaalla rokotusten painopiste on siirtynyt jo kuntiin, kertoo johtajaylilääkäri Juha Korpelainen. Jos alueelle saapuvien rokotteiden määrä pysyy samana, hoivakotien rokotuksissa voi kestää helmikuun loppuun asti.

Yliopistosairaaloiden mukaan ainoa pullonkaula rokotusprosessissa on Suomeen saapuvien rokotteiden pieni määrä ja monella alueella olisi valmiutta rokottaa paljon enemmänkin ihmisiä.

THL:n muuttuneen ohjeen vaikutus ei ole kovin merkittävä, jos maahan saapuvien rokotteiden määrä ei kasva, sanoo Tyksin Mikko Pietilä. Jos kaikki toimitukset käytetään nyt ensimmäiseen rokotteeseen, muutaman viikon päästä kaikki uudet toimituserät kuluvat tehosteannoksiin, ja uusien ensiannosten antaminen taukoaa.

Pfizerin ja Biontechin rokotetta on määrä saada Suomeen torstaihin mennessä yhteensä 150 000 kappaletta, kertoi THL:n Mia Kontio keskiviikkona. Viikkoerä pysyy 50 000 annoksessa ainakin seuraavat kaksi viikkoa.

Lisäksi EU:n hyväksymää Modernan rokotetta pitäisi tällä viikolla saada maahan 5 000 annosta.

Pfizerin ja Biontechin rokotteen toinen annos on myyntiluvan mukaan annettava aikaisintaan 3 viikkoa ensimmäisen jälkeen. Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaan annosväliä voi pitkittää korkeintaan 6 viikkoon, THL:n Hanna Nohynek kertoo.

Pitkäaikaissairas saattaa saada henkilökohtaisen rokotekutsun

Väestön massarokotusten alkua saadaan vielä odottaa, mutta alustavia suunnitelmia esimerkiksi tiedotuksesta ja rokotuspaikoista on jo tehty, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Lain mukaan massarokotuksista vastaavat kunnat, mutta myös sairaanhoitopiirit ovat järjestelyissä mukana.

Rokotusten aloittamisesta kerrotaan Mäkijärven mukaan pääasiassa yleisen tiedotuksen kautta. Tietyt erityisryhmät, kuten erityisessä riskissä olevat pitkäaikaissairauksia sairastavat potilaat saattavat saada myös henkilökohtaisen kutsun.

Helsingissä ja Espoossa suunnitellaan rokotuspisteitä esimerkiksi joillekin terveysasemille ja koronatestipisteille. Väestöä saatetaan rokottaa myös erityisillä massarokotuspisteillä.

”Kyllähän esimerkiksi Helsingin messukeskus, jossa tällä hetkellä otetaan koronavirusnäytteitä, on yksi mahdollinen rokotuspiste. Mutta sehän edellyttää, että meillä on rokotteita”, Mäkijärvi sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat