Pääkaupunkiseudulla on nyt paikoin enemmän lunta kuin Rovaniemellä, mutta lumitalvet ovat lyhentyneet 50 vuodessa rajusti - Kotimaa | HS.fi

Pääkaupunkiseudulla on nyt paikoin enemmän lunta kuin Rovaniemellä, mutta lumitalvet ovat lyhentyneet 50 vuodessa rajusti

Viidessä vuosikymmenessä lumitalvet ovat lyhentyneet etelässä paikoin jopa kuukauden verran. Yhä suurempi osa talven sateista tulee pääkaupunkiseudullakin alas vetenä.

13.1. 17:21

Eri puolilla pääkaupunkiseutua mitattiin keskiviikkona harvinaisen paksuja lumihankia. Esimerkiksi Espoon Nuuksiossa ja Helsinki–Vantaan lentoasemalla lunta oli aamuun mennessä maassa yli puoli metriä.

Näky ei ole kovin yleinen tähän aikaan talvesta. Viimeksi tammikuun puoliväli oli pääkaupunkiseudulla yhtä luminen kymmenen vuotta sitten. Tammikuussa 2011 Helsingin Kaisaniemessä oli yli puoli metriä lunta.

Vielä keskiviikkoaamuna Kaisaniemen lumipeite ei yltänyt kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Aamukahdeksalta tehdyn mittauksen mukaan lunta oli 32 senttiä. Helsingin keskustan lumipeite lähenteli paksuudellaan Rovaniemen lentoaseman lukemia.

Tuulinen sää hankaloittaa lumipeitteen syvyyden tarkkaa vertailua. Esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentoasemalla lumi oli paikoin niin kinostunutta, että eri kohdista mitattuna lumen syvyys vaihteli jopa yli kymmenen senttiä.

Lue lisää: Helsinki-Vantaalla mitattu Suomen lumiherruus olikin vääristynyt tulos – Suomessa vaikuttaa nyt sama sääilmiö kuin Espanjassa

Tilastot osoittavat, että vuodet eivät ole veljeksiä. Viime vuonna Helsingin talvi oli musta, ja Kaisaniemessä mitattu viime talven paksuin lumipeite, 3 senttimetriä, säilyi maassa vain hetken huhtikuun puolivälissä.

”Jos muistellaan viime talven tilannetta, niin pohjoisessa oli poikkeuksellisen, jopa ennätyksellisen paljon lunta. Etelä- ja Keski-Lapissa lunta on nyt tavanomaista vähemmän ja Lapin pohjoisosissa jopa harvinaisen vähän”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen.

Tilastojen mittakaavassa ei ole myöskään tavatonta, että Helsingin keskustassa on yhtä paljon tai jopa enemmän lunta kuin Rovaniemellä. Viimeksi näin tapahtui talvella 2019.

Toissa talvi oli luminen Helsingissäkin. Runeberginkadulla lumikasat kohosivat jopa liikennemerkkien korkeudelle.­

Paksu, talvikuukaudesta toiseen kasvava lumipeite käy kuitenkin etelärannikolla yhä harvinaisemmaksi.

”On viitteitä siitä, että varsinkin Etelä-Suomessa lumitalvi olisi muuttumassa tulevaisuudessa rikkonaisemmaksi”, kertoo tutkija Anna Luomaranta Ilmatieteen laitoksesta.

Myös pysyvän lumipeitteen määrittely voi olla tulevaisuudessa hankalaa, sillä etenkin etelässä lumipeite voi sataa maahan ja sulaa pois useita kertoja yhden talven aikana.

Pentti Kurkoja lapioi lumia Kittilän Rauhalan kylässä lokakuussa 2019. Lapissa lumipeitteen saapuminen ei ole juurikaan viivästynyt viime vuosikymmeninä. Keskimäärin lumi kuitenkin sulaa pois hiukan aiemmin keväällä kuin ennen.­

Helsingissä on nyt paikoin enemmän lunta kuin sisämaassa. Keskiviikkona Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteyksessä eteneminen oli kinosten vuoksi hankalaa.­

Luomaranta on tarkastellut lumen syvyyden ja lumipeitteen paksuuden muutoksia Suomessa vuosien 1961 ja 2014 välillä. Tällä ajanjaksolla pysyvä lumipeite on tullut etelärannikolle keskimäärin joulukuun lopulla. Joka vuosikymmen pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt etelärannikolla keskimäärin 1,5–3 päivää ja paikoin jopa 3–4 päivää edellisestä vuosikymmenestä.

Lapissa vastaavaa viivästymistä ei ole havaittavissa, mutta maan keskivaiheilla ja Oulun seudulla pysyvä lumipeite on viivästynyt keskimäärin 3–4 päivää vuosikymmenessä.

Viidessä vuosikymmenessä lumipeitteen saapuminen on siirtynyt 8–20 päivää. Samalla ajanjaksolla lumipeite on myös alkanut sulaa koko maassa aiempaa varhaisemmin.

Lapissa lumipeite sulaa joka vuosikymmen keskimäärin 1,5–3 päivää edellistä aikaisemmin. Helsingissä muutos on keskimäärin jopa 3–4 päivää vuosikymmenessä.

Vuosi vaihtui pääkaupunkiseudulla sateisissa tunnelmissa. Vielä 30. joulukuuta 2020 maa oli Helsingissä lähes musta.­

Mistä muutokset johtuvat?

”Maalis–huhtikuussa lämpötila on noussut tilastollisesti merkittävästi. Se on yksi osatekijä. Kun lumen määrä talvella ylipäätään vähenee, se voi johtaa siihen, että lumi sulaa varhaisemmin”, Luomaranta sanoo.

Luomaranta on tutkinut muutoksia lumen vuotuisessa enimmäissyvyydessä 50 vuoden ajalta. Tällä tarkastelujaksolla lumipeitteen maksimisyvyys on pienentynyt maan länsi-, etelä- ja keskivaiheilla 2–4 senttiä vuosikymmenessä. Pohjois- ja Itä-Suomessa selkeitä muutoksia ei näy.

Luomarannan mukaan lumisateiden määrä ei ole tammi-helmikuussa vähentynyt merkittävästi etelässäkään. Sen sijaan vesisateet sydäntalvellakin ovat yleistyneet etenkin maan lounaisosissa.

”Yhä isompi osa talven sademäärästä sataa vetenä. Tämä kuvaa hyvin eteläisen Suomen ilmasto-olosuhteita.”

Vesisateiden todennäköisyyttä taas lisää kasvava lämpötila. Etelässä lämpötila pysyttelee harvoin pakkasen puolella koko talven ajan.

Ilmaston lämpenemisen myötä myös sademäärät kasvavat Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa.

Talvisin sademäärä kasvaa eniten. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy sisältämään kosteutta, mikä kasvattaa sademääriä.

Pandat Pyry ja Lumi saapuivat Suomeen ja Ähtärin eläintarhaan tammikuussa 2017. Heitä vastassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli sankka lumipyry.­

Myös meri vaikuttaa säätiloihin. Meri on osatekijä myös siihen, että lunta on satanut viime päivinä erityisesti rannikolla eikä niinkään maan keski- ja pohjoisosissa.

”Jos meri on auki ja jäätön, siitä pääsee jatkuvasti haihtumaan ilmaan uutta kosteutta ja lämpöä. Kun yläpuolella on riittävän kylmää ilmaa, syntyy voimakasta nousuliikettä ja kosteus tiivistyy lumisateeksi.”

Lunta pudotettiin helmikuussa 2012 Kiasman katolta Helsingissä.­

Viime päivien ajan tuuli on työntänyt sadealueita mereltä eteläiseen Suomeen ja rannikolle. Maan itä- ja pohjoisosissa sen sijaan on vaikuttanut korkeapaine, joka on pitänyt ilman selkeänä ja pakkasen kireänä.

Loppuviikosta korkeapaine saavuttaa myös maan eteläosat ja rannikon. Pakkasen kiristyessä myös ajokelistä tulee erittäin liukas. Eri puolille Suomea on annettu pakkasvaroituksia.

Mies pilkki lohikalaa Tikkasenkarilla Kemijoella helmikuussa 2011.­

Helmikuun alussa vuonna 2015 Helsingin keskustassa oli loskakeli.­

Tammikuun puolivälissä 2018 Postinkantaja Petteri Anttila kulki Rovaniemen keskustassa pyörällä paksuista kinoksista huolimatta.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat