Raportti: Korona­tartuntoja saivat keväällä erityisesti suurituloiset, syksyllä taas pienituloiset - Kotimaa | HS.fi

Raportti: Korona­tartuntoja saivat keväällä erityisesti suurituloiset, syksyllä taas pienituloiset

Taloustieteen tutkimusyksikkö GSE:n raportissa selvitettiin myös sitä, missä ammattiryhmissä koronavirustartuntoja on ollut eniten. Paljon tartuntoja havaittiin esimerkiksi maalareilla, urheilijoilla, kuljettajilla ja liikunnanohjaajilla.

Koronaviruksen testauspiste Vantaan Koivukylässä joulukuun lopussa.­

14.1. 9:01

Koronavirustartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin. Tämä käy ilmi Helsinki Graduate School of Economics (GSE) -tutkimusyksikön torstaina julkaisemasta raportista, jossa tarkasteltiin virustartuntojen määrää eri tuloluokissa, koulutustasoilla ja ammattiryhmissä.

Raportin tulokset tukevat Turun yliopiston terveystaloustieteen professorin Mika Kortelaisen mukaan ennakko-odotuksia.

”Sekä kansainvälisesti että Suomessa on ollut paljon keskustelua siitä, että epidemian vaikutukset osuvat eniten pienituloisiin. Toisaalta meistä oli yllättävää, että virustartuntojen määrä oli niinkin suuri myös tulojakauman ylimmässä kymmenyksessä sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa”, GSE:n terveystyöryhmää johtava Kortelainen sanoo.

Raportin mukaan virustartuntoja havaittiin keväällä eniten suurituloisten keskuudessa, mutta syksyllä tartunnat osuivat eniten pienituloisiin. Tätä voi selittää Kortelaisen mukaan esimerkiksi se, että keväällä tartuntoja todettiin etenkin ulkomailta Suomeen tulleilla henkilöillä, ja tyypillisesti matkailijoiden joukossa on enemmän hyvätuloisia.

Myös tartunnan saaneiden ikäjakauma voi selittää eroa. Keväällä tartunnansaanneissa oli enemmän ikäihmisiä ja syksyllä tartuntoja havaittiin taas enemmän nuoremmilla ihmisillä ja opiskelijoilla. Kortelaisen mukaan taustalla voi vaikuttaa sekin, että syksyllä virustartunnat lisääntyivät maahanmuuttajataustaisten keskuudessa.

Raportin aineistona käytettiin tartuntatautirekisteriä, tulorekisteriä ja Tilastokeskuksen ammattiluokitusta. Kaikki tiedot olivat anonymisoituja eli tutkijoilla ei ole hallussaan kenenkään yksilöityjä tai tunnistettavia tietoja. Tarkastelussa olivat täysi-ikäisten tartunnat viime vuoden alusta marraskuun loppupuolelle saakka.

Raportissa selvitettiin myös sitä, missä ammattiryhmissä koronavirustartuntoja on ollut eniten. Suhteellisesti eniten tartuntoja oli maalareiden ja rakennuspuhdistajien, urheilijoiden ja liikunnanohjaajien sekä kuljettajien keskuudessa.

Myös matkustuspalvelutyöntekijöillä, lehtien jakajilla ja läheteillä sekä hoitotyön erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla sekä lääkäreillä oli paljon tartuntoja.

Ammattiryhmien suhteellisten osuuksien vertailuun liittyy kuitenkin rajoitteita, Kortelainen sanoo. Tuloksiin vaikuttavat monet työpaikasta riippumattomat taustatekijät sekä testauskäytännöt. Ammattikohtaiset tartuntamäärät eivät myöskään kerro siitä, mistä tartunnat ovat peräisin. On siis myös hyvin mahdollista, että virus on tarttunut työpaikan ulkopuolella.

”Esimerkiksi matalapalkkaisissa ammateissa toimivilla voi olla muita useammin suurempi perhekoko tai ahtaat asuinolot, jotka voivat edesauttaa koronaviruksen leviämistä”, raportissa todetaan.

Tutkijat tarkastelivat lisäksi sitä, millainen on koronaviruksen ilmaantuvuus eri koulutustasoilla. Valtaosalla tartunnan saaneista oli raportin mukaan toisen asteen tutkinto tai heidän koulutustaustastaan ei ollut tietoa.

Raportin perusteella näyttää siltä, että virustartuntoja on havaittu suhteellisesti enemmän ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin alemman koulutusasteen suorittaneilla henkilöillä.

”Tämä on hiukan yllättävää, eikä meillä ole siihen yksikäsitteistä selitystä. Osittain tämä selittyy kevään tartunnoilla, mutta myös syksyllä tartunnan saaneiden joukossa on korkeasti koulutettuja”, Kortelainen sanoo.

Tulos vaikuttaa olevan ristiriidassa sen kanssa, että eniten tartuntoja on havaittu pienituloisilla, joilla tyypillisesti on matalampi koulutus. Kortelaisen mukaan koulutustiedoissa on puutteita. Ristiriitaa voi selittää se, että koulutustason tarkasteleminen on selvästi tulonjaon kymmenysjaottelua karkeampaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat