Myös rokote-epäröijien on tultava kuulluksi, sanovat tutkijat – kaikki kritiikki ei kuitenkaan ole samanarvoista - Kotimaa | HS.fi

Myös rokote-epäröijien on tultava kuulluksi, sanovat tutkijat – kaikki kritiikki ei kuitenkaan ole samanarvoista

Ei ole ihme, että myös koronarokotteen kohdalla esiintyy epäröintiä. On kuitenkin eri asia kritisoida rokotteiden kiireistä aikataulua kuin väittää, että niiden mukana ihmisiin asennetaan 5g-siru, kirjoittaa kotimaantoimituksen toimittaja Simo Löytömäki.

Suomessa ensimmäiset terveydenhuollon työntekijät saivat rokotteen koronavirusta vastaan viime vuoden lopulla.­

17.1. 2:00 | Päivitetty 17.1. 9:22

Simo Löytömäki­

Hallituksen tavoitteena on suojata koko väestö turvallisella ja tehokkaalla koronarokotteella. Tämän toteutuminen vaatii, että kuulluksi ja ymmärretyksi tulevat myös ne, jotka asennoituvat epäröiden koronarokotteeseen.

HS julkaisi viime sunnuntaina laajan artikkelin suomalaisista, jotka eivät aio ottaa koronavirusrokotetta. Heidät voidaan karkeasti jaotella rokotevastaisiin, rokotekriittisiin ja rokote-epäröijiin.

Ryhmien epäilevä suhtautuminen rokotteisiin kumpuaa hyvin erilaisista lähtökohdista.

Lue lisää: Jopa miljoona suomalaista vastustaa koronarokotetta eri syistä – HS kertoo, keitä he ovat ja miksi he vastustavat

Rokotteet eivät ole koskaan täysin riskittömiä. Kukaan ei voi luvata, ettei niistä aiheutuisi lainkaan haittavaikutuksia.

Myyntiluvan saanut rokote on kuitenkin todistettu riittävän tehokkaaksi, jotta siitä on merkittävästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Tällöin hyväksytään se, että huonolla tuurilla harvinaisia haittoja voi esiintyä, kun rokotetta aletaan jakaa suurille joukoille.

Suomen kansallisen rokotusohjelman rokotteiden kattavuus on yleisesti hyvällä tasolla, mutta koronarokote-epäröintiä esiintyy täälläkin: HS-gallupin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja MTV:n kyselyissä huomattava osa vastaajista empi rokotteen ottamista.

Koronarokotukset aloitettiin Suomessa Pfizerin ja Biontechin rokotteella. Kuva Jämsästä 12. tammikuuta.­

Tampereen yliopiston sosiologian dosentti Pia Vuolanto ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, että Suomessa suhtauduttaisiin laajalti kielteisesti koronarokotteeseen. Vuolanto johtaa tutkimushanketta, jossa selvitetään syitä muun muassa rokotekriittisyyteen nyky-yhteiskunnassa.

Hänen mukaansa kyselytuloksissa tulee huomioida se, että koronarokote ei ole vielä ajankohtainen asia valtaosalle suomalaisista. Esimerkiksi HS-gallupin aikaan yhtäkään koronarokotetta ei ollut vielä pistetty.

Epäröijien ymmärtämisen tärkeys koskee Pia Vuolannon mukaan niin terveysviranomaisia, terveydenhuollon ammattilaisia kuin tavallista väestöä.

Terveysviranomaisten on ymmärrettävä väestön terveyskäyttäytymistä ja etenkin kansalaisten argumentteja, joilla puolletaan tai vastustetaan rokotteen ottamista.

”On olennaisen tärkeää rokotteita koskevassa viestinnässä, miten viranomaiset rakentavat yleisen rokoteilmapiirin”, Vuolanto sanoo.

Sama koskee myös terveydenhuollon ammattilaisia. Vuolannon mukaan heidän tulee ymmärtää, miten ihmiset muodostavat käsityksiään rokotteista, jotta he pystyvät asiakastilanteessa perustelemaan rokotteen antamisen.

Rokottamisen vastustamisen keinoja on monenlaisia, kuten myös kysymyksiä, joita asiakkailla saattaa rokotteista olla.

Tavallisten kansalaisten keskuudessa on tarpeellista tietää ja ymmärtää esimerkiksi lähipiirin ajatuksia koronarokotteesta. Vuolannon mukaan tämä helpottaa yleistä keskustelua koronarokotteista.

Vuolanto huomauttaa myös, ettei rokote-epäröinti ole uusi asia. Sitä on ollut niin kauan kuin on ollut rokotteitakin.

Rokotusasenteita tutkinut Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri puolestaan toteaa, että tilastolliset faktat ja rokotemyönteiset uutiset unohtuvat paljon helpommin kuin pelkoa aiheuttavat rokotteiden haittavaikutukset. Todennäköisyyksien hahmottaminen on vaikeaa.

”Ajatellaan esimerkiksi, että yksi sadasta saa rokotteesta jonkin lievän haittavaikutuksen. Silloin ihminen voi ajatella, että hän saattaa olla juuri se, joka saa sivuoireita. Tai jos naapurini tai serkkuni anoppi oli yksi sadasta, niin miksen minä voi yhtä hyvin olla?”

Miten koronarokotteisiin epäröiden suhtautuvia tulisi sitten lähestyä?

Pia Vuolanto korostaa, että heidät tulee kohdata eikä vain sivuuttaa heidän näkemyksiään huuhaana. Hänen mukaansa jokaisen on kyettävä altistamaan itsensä keskustelulle.

Oleellista on perustella terveyteen liittyvät asiat henkilökohtaisella tasolla, koska päätöksetkin tehdään siellä.

”Ja tämähän pätee kelle tahansa tieteen puolustajalle. Eli ei vähäteltäisi tai pyrittäisi mitätöimään toisen ihmisen ajattelutapaa tai -kulkua”, Vuolanto sanoo.

Koronarokote-epäröinti ei välttämättä perustu tietämättömyyteen. Siksi Anna Soveri ei lähestyisi sitä pelkällä faktavyörytyksellä.

”Tiedetään, että jos ihmisillä on vahvaa epäröintiä, niin vankkojen faktojen antaminen saattaa vain pahentaa tilannetta”, Soveri sanoo.

Koronarokotukset alkoivat Nokialla maanantaina 11. tammikuuta. Nokian terveyspalveluiden henkilökuntaa alettiin rokottaa Vihnusaseman kiirevastaanotolla tiistaina 12. tammikuuta.­

Ihmisiä tulisikin etukäteen varoittaa, että rokotuksista tulee liikkumaan väärää tietoa ja niistä tulee koitumaan lieviä haittavaikutuksia, joita saattaa vaikuttaa olevan enemmän kuin niitä todellisuudessa on.

”Kun näitä tulee, kannattaa asiasta puhua, kysyä ja ottaa selvää ennen kuin pelot vahvistuvat niin paljon, että niihin on vaikea enää vaikuttaa”, Soveri toteaa.

Rokote-epäröinnin typistäminen humpuukiksi on Pia Vuolannon mukaan omiaan lisäämään tarpeetonta vastakkainasettelua.

Hänen mukaansa keskusteluun vedetään usein mukaan perusteettomat salaliittoteoriat, vaikka epäröinnissä on kyse yksittäisen henkilön yksittäisestä puntaroinnista.

Haluttomuus kohdata koronarokotekeskustelussa vastavirtaan uivia voi Vuolannon mukaan pahimmillaan johtaa siihen, että osa ihmisistä vetäytyy tyystin terveyspalvelujen piiristä.

Rokote-epäröijien sivuuttamisesta saattaa seurata myös se, etteivät epäröijät uskalla tuoda huoliaan julki. Tällöin he jakavat huolensa henkilöille, jotka ovat samalla tavalla huolissaan.

”Silloin huolet rokotteen turvallisuudesta vain vahvistuvat. Olisi tärkeää, että ihmisiä kuunnellaan ja heidät otetaan tosissaan”, Anna Soveri sanoo.

Kaikki kritiikki ei kuitenkaan ole samanarvoista. Tulkintojen kirjavuus ei tarkoita, että kaikki näkökulmat olisivat tasa-arvoisia. Rokotekeskustelu ei ole ajatuksenvaihtoa, jossa on faktojen sijaan vain erilaisia näkökantoja.

On eri asia epäillä koronarokotteen kiireellistä kehittämisaikataulua kuin uskotella, että sen mukana ihmisiin asennetaan ympärivuorokautisesti heitä valvova 5g-siru.

”On selvää, että terveysviranomaisten on puututtava salaliittoteorioiden levittämiseen”, Vuolanto sanoo.

Vuolanto ei ole syystä viitannut julkisesti juurikaan salaliittoteorioiden kaltaisiin rokotevastaisuuden ilmentymiin. Salaliittoihin uskovat ovat yhä hyvin marginaalinen ryhmä Suomessa.

Sen sijaan hän on keskittynyt yksittäisten ihmisten arkipäiväiseen epäröintiin. He irtisanoutuvat usein ääriliikkeistä ja pohtivat rokotteita arkisella tasolla miettien lähinnä itseään tai lapsiaan.

Anna Soverin mukaan täysin rokotevastaisten pään kääntäminen voi olla lähes mahdotonta. Siksi viestinnässä tulisi keskittyä siihen suureen joukkoon, joka vielä epäröi rokotuspäätöstään.

”Heitä on varmaankin meidän kaikkien ystäväpiirissä ja läheisissä.”

Rokote-epäröijien ymmärtämistä voi Soverin sanoin ajatella avaimena koko koronarokotekeskustelussa.

Kyse ei ole siitä, että ihmisten kanssa tarvitsisi olla samaa mieltä, hän painottaa. Epäröintiä ei välttämättä tarvitse aina edes hyväksyä.

”Mutta jos epäröintiä ei ymmärretä tai kuunnella, en usko, että se kallistuu rokotteen ottamiseksi”, Soveri sanoo.

Silloin on vaarana, että Suomessa ei saada aikaan tarpeeksi suurta rokotekattavuutta eikä epidemiaa saada nujerrettua niin nopeasti kuin se olisi mahdollista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat