Terveyden­huollon maksukatot nollautuvat vuoden­vaihteessa, ja monen sairaan ihmisen talous menee tiukille: ”Valitettavan monet ottavat pikavippejä” - Kotimaa | HS.fi

Terveyden­huollon maksukatot nollautuvat vuoden­vaihteessa, ja monen sairaan ihmisen talous menee tiukille: ”Valitettavan monet ottavat pikavippejä”

Tammikuu on paljon sairastaville taloudellisesti vaikeaa aikaa, kun terveydenhuollon omavastuuosuuksien maksaminen pakkautuu vuoden alkuun. Pahimmillaan tilanne voi johtaa jopa yli 1 500 euron kuluihin saman kuukauden aikana.

Sami Pääkkönen käy kolme kertaa viikossa dialyysihoidossa Nurmeksen keskustassa. Matkakorvausten omavastuuosuus tulee täyteen jo tammikuun ensimmäisten viikkojen aikana, hän kertoo.­

18.1. 2:00 | Päivitetty 18.1. 12:06

”Sairaan ihmisen osaltahan tämä on kaikista vaikeinta aikaa”, sanoo Valtimolla Pohjois-Karjalassa asuva Sami Pääkkönen. Hän viittaa alkuvuoteen, jolloin korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat sairaanhoidon maksut alkavat taas juosta.

Maksuissa on katto, mutta se nollautuu aina vuoden vaihtuessa.

46-vuotias Pääkkönen käy kolme kertaa viikossa dialyysihoidossa, joka korvaa hänen munuaistensa toimintaa. Pääkkönen kulkee hoitoihinsa taksilla, ja siihen menee rahaa.

Alkuvuonna hänen on maksettava jokaisesta taksimatkastaan 25 euron omavastuu, kun vuoden lopussa matkoista ei tarvinnut maksaa lainkaan. Lääkkeistä ja esimerkiksi lääkärin määräämistä ravintovalmisteista on vuoden alussa maksettava satoja euroja, kun loppuvuodesta kukin valmiste maksoi Pääkköselle 2,5 euroa.

Alkuvuosi tulee paljon sairastavalle kalliiksi, sillä terveydenhuollon kaikki maksukatot – lääke-, matka- ja asiakasmaksukatto – nollautuvat vuoden vaihtuessa samaan aikaan. Omavastuuosuutta kerryttävät maksut pakkautuvat siis vuoden ensimmäisille kuukausille, viikoille tai jopa päiville.

Pääkkönen saa toimeentulonsa kuntoutustuesta. Ennen sairastumistaan Pääkkönen työskenteli autonosturin kuljettajana rakennusalalla. Hän valmistautuu alkuvuoden maksutaakkaan jo paljon ennen vuodenvaihdetta.

”Siinä saa katsoa, mihin rahansa laittaa. On laitettava euroja sukan varteen”, Pääkkönen sanoo.

”Kyllähän se tiukkaa on.”

Matkojen vuosittainen 300 euron omavastuuosuus tulee Pääkkösellä täyteen tammikuun ensimmäisten viikkojen aikana. Lääkkeiden omavastuuosuus taas umpeutuu tyypillisesti kesän aikana.

Terveydenhuollon maksukattojen tarkoitus on kohtuullistaa sairastamisesta koituvia kuluja ja ehkäistä sitä, ettei sairastuminen johtaisi Suomessa taloudelliseen ahdinkoon.

Maksukattojen samanaikainen nollautuminen aiheuttaa kuitenkin ongelmia monille Pääkkösen kaltaisille hoitoa tarvitseville ihmisille.

Pahimmillaan tilanne voi johtaa yhden kuukauden aikana jopa yli 1 500 euron kuluihin, mikäli henkilö sairastaa paljon.

Kansaneläkelaitoksen (Kela) tilastoista selviää, että lääkkeiden tai matkojen omavastuuosuus täyttyy useilla tuhansilla ihmisillä heti tammikuussa.

Viime vuoden tammikuussa lääkkeiden vuosiomavastuu tuli täyteen noin 5 560 henkilöllä, joista noin 3 710:lla heti ensimmäisellä ostoskerralla. Matkojen vuosiomavastuu täyttyi tammikuussa noin 9 490 henkilöllä.

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti pitää maksukattojen samanaikaista nollautumista merkittävänä ongelmana erityisesti pitkäaikaissairaille, jotka ovat usein myös pienituloisia, eläkeläisiä tai muuten heikossa asemassa.

”Jos rahaa ei ole, käytännössä jätetään lääkkeitä ostamatta ja palveluihin hakeutumatta tai tingitään välttämättömistä kuluista. Valitettavan monet ottavat pikavippejä”, Perälahti sanoo.

”On todella huolestuttavaa, että sairastamisen kustannukset ja taloudelliset huolet alkavat näkyä siinä, että maksut joutuvat ulosottoon, kun niitä ei pystytä maksamaan.”

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulosottoon päätyneet maksut ovat lisääntyneet tuntuvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 ulosotossa oli yhteensä yli 450 000 asiakasmaksua, kun vuonna 2011 määrä oli noin 240 000.

Myös lääke- tai matkamaksujen katon koko vuoden aikana ylittäneiden ihmisten määrä on lisääntynyt 2000-luvulla.

Vuonna 2019 lääkekulukaton saavutti 259 000 ja matkakulukaton 77 000 henkilöä, kun vuonna 2005 vastaavat määrät olivat noin 168 000 ja 45 000.

Toisin sanoen yhä useampi suomalainen käyttää yhä suurempia summia rahaa korvattavien lääkkeiden kustannuksiin ja terveydenhuollon palveluihin liittyviin matkoihin.

Yksi syy tähän on ikärakenteessa. Kelan tilastojen perusteella maksukatot ylittyvät muita todennäköisemmin ikäihmisillä, ja heidän määränsä on kasvanut ja kasvaa myös jatkossa, arvioi Kelan erikoistutkija Päivi Tillman.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on poistaa hoidon esteitä, laajentaa terveyspalveluiden maksuttomuutta ja tehdä maksuista entistä kohtuullisempia.

Heinäkuun alussa tulee voimaan asiakasmaksulain uudistus, joka alentaa arvioiden mukaan terveydenhuollon asiakasmaksuja noin miljoonalla suomalaisella.

Järjestöt olivat uudistukseen kuitenkin osin pettyneitä. Siinä ei ole puututtu maksukattojen samanaikaiseen nollautumiseen.

”Kyseessä on todella iso ongelma, ja sen vain annetaan jatkua vuodesta toiseen”, Sosten Perälahti sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että asiakasmaksulain uudistustyö jatkuu ja yksi virkatyönä selvitettävistä asioista on asiakasmaksukaton kertyminen sekä seuraaminen. Asiakasmaksukaton kehittämistarpeita ryhdytään selvittämään vielä tällä hallituskaudella, sanoo ministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki.

”Asia ei ollut mukana heinäkuussa voimaan tulevassa osittaisuudistuksessa, sillä aikataulu oli siinä sen verran tiukka ja kyse on laajasta kokonaisuudesta”, sanoo Kekki.

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste on ehdottanut, että terveydenhuollon kolme maksukattoa yhdistettäisiin yhdeksi maksukatoksi, joka sidottaisiin takuueläkkeen tasoon. Samalla maksukatto rakennettaisiin joustavaksi niin, ettei se nollautuisi kerralla vaan maksurasitus jakautuisi tasaisesti eri kuukausille.

Yksi merkittävä ongelma Sosten Perälahden mukaan on myös terveydenhuollon asiakasmaksukaton seuraamisessa. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen katto on tällä hetkellä 683 euroa vuodessa.

Vastuu kertyneiden maksujen seuraamisesta on potilaalla itsellään. Siksi moni ei tiedä ylittäneensä maksukattoa ja maksaa palveluista suotta yli vuosiomavastuun, Perälahti sanoo. Ratkaisuksi järjestö toivoo automaattista seurantajärjestelmää.

Myös Sami Pääkköselle terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on epäselvempi käsite kuin lääke- ja matkakulujen katot.

”Ei tule äkkiseltään mieleen, miten se meni näiden maksujen suhteen.”

Sami Pääkkönen toivoo palaavansa työelämään sen jälkeen, kun elinsiirto saadaan tehtyä. ”Tässä olisi vielä paljon työvuosia jäljellä”, hän sanoo.­

Pääkkönen on ollut dialyysipotilaana noin viisi vuotta. Toiveena on, ettei hänen tarvitsisi enää pitkään jatkaa dialyysihoitoja. Pääkkönen on elinsiirtojonossa ja odottaa puhelua uudesta munuaisesta.

”Se voi tulla milloin vain.”

Omavastuuosuudet kertyvät kalenterivuoden mukaisesti

Maksukatto tarkoittaa omavastuuosuutta, minkä täytyttyä potilaan ei tarvitse maksaa korvauksen piiriin kuuluvia lääke-, matka- tai asiakasmaksuja.

Omavastuuosuudet ovat kalenterivuosikohtaisia, ja ne nollautuvat vuoden vaihtuessa.

Vuonna 2021 lääkkeiden vuosiomavastuu on 579,78 euroa. Matkakorvausten vuosiomavastuu on 300 euroa. Kela vastaa sekä lääke- että matkakatoista.

Vuonna 2021 julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen omavastuu on 683 euroa. Asiakasmaksukatosta vastaavat kunnat, mutta käytännössä sen seuraaminen on potilaan vastuulla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat