Työryhmä rinnastaa koronakriisin 90-luvun lamaan: Vaarana on, että leikkaukset kohdistuvat etenkin lapsiin ja nuoriin - Kotimaa | HS.fi

Työryhmä rinnastaa koronakriisin 90-luvun lamaan: Vaarana on, että leikkaukset kohdistuvat etenkin lapsiin ja nuoriin

Koronakriisi heikentää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Sen kielteiset vaikutukset heijastuvat erityisen vahvasti nuoriin.

Koronakriisin jälkihoidossa tulisi STM:n työryhmän mukaan huomioida erityisesti lasten tarpeet.­

18.1. 9:12

Koronakriisi ei ole kohdellut sukupolvia tasapuolisesti. Epidemia ja sen hallinta on rajoittanut kaikkien elämää, mutta sen kielteiset vaikutukset heijastuvat erityisen vahvasti nuoriin sukupolviin.

Mitä pidempään erilaiset rajoitukset ovat voimassa ja mitä pidemmälle meneviä ne ovat, sitä suurempia niiden vaikutukset ovat lasten, nuorten ja perheiden elämään.

Siksi myös koronakriisin jälkihoidossa tulee ottaa huomioon erityisesti lapset ja nuoret. Ei riitä, että lapsia ja nuoria tarkastellaan vain osana koko väestöä, vaan heidät on otettava erityisen huomion kohteeksi.

Näin toteaa raportissaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama työryhmä, jonka tehtävänä on ollut selvittää koronaepidemian vaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Työryhmän ensimmäisessä raportissa tuotiin esille, että koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Nyt toisessa raportissaan työryhmä esittää erityisesti toimenpiteitä kriisin jatkohoidolle.

Työryhmän puheenjohtajan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan koronakriisiä voi hyvin verrata 90-luvun lamaan ja sen seurauksiin.

Tuolloin tehtiin leikkauksia, joilla oli pitkäkestoisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Peruspalveluita leikattiin ja ennaltaehkäisevästä työstä tingittiin. Koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin, neuvolan perhevalmennuksia karsittiin, lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas ja koulujen ja päiväkotien resursseissa ja henkilöstömitoituksissa säästettiin. Leikattuja asioita ei taloustilanteen parannuttua palautettu.

Iivosen mukaan samanlaista palveluvelkaa on kertynyt nyt koronakriisin aikana, sillä monet lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat olleet tauolla tai supistettuina.

”Monet kriisin vaikutuksista tulevat esiin pidemmän aikavälin kuluessa, jolloin myös tarvitaan palveluja ja tukea”, hän sanoo.

Vaarana kuitenkin on, että kriisin jälkihoidon myöhemmässä vaiheessa tehdään taloudellisia sopeutustoimia, jotka entisestään heikentävät lasten ja nuorten tilannetta. Leikkausten sijaan on varmistettavat riittävät resurssit lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeen ja turvaamiseen.

Iivonen muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat aikuisväestöä enemmän riippuvaisia julkisista palveluista.

”Jos julkisen talouden alijäämän myötä supistetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluista, sillä voi olla kaksoisvaikutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen kannalta”, hän sanoo.

Työryhmän mukaan koronakriisi ja poikkeusolot ovat vaikuttaneet eri tavoin eri lapsiin ja nuoriin. Haitalliset vaikutukset myös kasaantuvat ja kumuloituvat samoille lapsille, joilla haasteita on ennestään.

Iivonen muistuttaa, ettei riitä, että lapsia ja nuoria tarkastellaan yleisellä tasolla, vaan on tunnistettava ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvoinnin turvaaminen koronakriisissä vaatii erityistä panostusta.

”Eriarvoisuuden torjunnan on oltava keskeinen tavoite koronakriisin jälkihoidossa”, hän sanoo.

Koronavirus on kiristänyt välejä useissa perheissä, joissa arki on ollut kuormittavaa jo ennestään.­

Työryhmän mukaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on varmistettava riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen niin palveluissa kuin toimeentuloetuuksissa.

Yhteistyön toimivuus on varmistettava kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden välillä. Myös järjestöt on otettava huomioon yhteistyössä.

Raportin mukaan kouluilla ja oppilaitoksilla on olennainen rooli lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin rakentumisessa. Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollolla on suuri merkitys.

Työryhmä huomauttaa, että koronakriisin hoidossa ja rajoitustoimista päätettäessä ei keväällä tehty vaikutusten arviointia lapsiin ja nuoriin. ”Syksyllä tilanne on ollut hieman parempi”, Iivonen kertoo.

Myös koronakriisin jälkihoidossa on kuitenkin tärkeä tehdä systemaattista lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Arvioinneissa tarvitaan myös lasten ja nuorten näkemysten keräämistä ja heiltä saadun tiedon hyödyntämistä.

Tämä arviointi tulee huomioida myös talousarviopäätöksiä tehdessä.

Kaikkiaan koronakriisi on raportin mukaan lisännyt lasten ja nuorten turvattomuutta, epävarmuutta ja ahdistusta sekä huolta omasta arjesta ja tulevaisuudesta. Esimerkiksi nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut koronakriisin seurauksena.

Raportti toteaa, että koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. Lapsille ja nuorille on mahdollistettava kokemus siitä, että voi osallistua ja vaikuttaa. Nuorten työmarkkina-asemaa on myös parannettava.

Kriisin vaikutukset lapsiin ja nuoriin

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti toukokuun lopussa työryhmän kartoittamaan koronakriisin vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Työryhmän työtä hyödynnetään myös kansallisen lapsistrategian valmistelussa.

Työryhmä keräsi tietoa koronan vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen. Raportin valmistelua varten työryhmä teki tietopyyntöjä laajasti eri tahoille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat