THL:n ylilääkäri ehdotuksesta puolittaa korona­rokotteen tehoste­annos: ”Fiksu ajatus, ja sitä voidaan harkita” - Kotimaa | HS.fi

THL:n ylilääkäri ehdotuksesta puolittaa korona­rokotteen tehoste­annos: ”Fiksu ajatus, ja sitä voidaan harkita”

Päivää aiemmin rokotetutkimus keskuksen johtaja, professori Mika Rämet otti kantaa asiaan kantaa ja sanoi, että saatavuusongelmien takia Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotteen tehosteannos kannattaisi puolittaa.

Hanna Nohynek (vas.) ja Mika Rämet.­

19.1. 11:12 | Päivitetty 20.1. 23:21

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettama Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) suosittelee, että Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta ei Suomessa puoliteta.

Suositus tarkoittaa, että annoksen koko pidetään ennallaan rokotevalmistajan ohjeen mukaisesti. KRAR kertoo kannastaan keskiviikkona lähettämässään tiedotteessa.

KRAR suosittelee kyseisen rokotteen annosten antoväliksi 21–28 vuorokautta ja erityisistä syistä korkeintaan 42 vuorokautta. Näin annosväli on mahdollista hyödyntää alusta loppuun rokotteen tehon kärsimättä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

”On tärkeää, että rokotteita ei varastoida käyttämättöminä toisia annoksia varten, vaan kaikki saatavilla olevat rokotteet annetaan ja hyödynnetään tarvittaessa annosväli kokonaisuudessaan”, Nohynek sanoo.

Suositus noudattaa Maailman terveysjärjestö WHO:n linjausta.

Suomessa on parhaillaan käytössä Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote. Sen tehosteannos rokotetaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Joissain maissa annosten väliä on päätetty pidentää, jotta ensimmäinen annos saadaan annettua nopeammin suuremmalle joukolle.

Myös Suomessa on harkittu sitä, että annosväliä pidennettäisiin, sillä valmistajilla on ollut haasteita rokotteiden toimittamisessa.

Päivää aiemmin rokotetutkimus­keskuksen johtaja, professori Mika Rämet otti asiaan kantaa. Hänen mukaansa kyseisen rokotteen tehosteannos kannattaisi puolittaa. Tämä toisi helpotusta rokotteiden saatavuusongelmaan, kun rokotteiden määrä kasvaisi tuntuvasti, Rämet perusteli.

”Puolustusvaste nousee tehokkaasti pienemmälläkin rokoteannoksilla, ja nyt olisi keskeistä saada suojattua kaikki hoivakotien asukkaat, jotta kuolleisuus koronatautiin saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä”, Rämet sanoo.

”Mielestäni tehosteannoksen puolittaminen olisi paras ratkaisu huomioiden rokotteiden saatavuus ja epidemiatilanne.”

Rämet kirjoitti asiasta myös sunnuntaina julkaistussa blogitekstissään.

Rämetin mukaan jo rokotteen tutkimusvaiheessa on kokeiltu erikokoisia rokoteannoksia. Koska Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote on ensimmäinen tehokkaaksi osoitettu rna-rokote, on sen tehotutkimuksessa päädytty käyttämään suurinta mahdollista annoskokoa, Rämet sanoo.

Rämetin mukaan on kuitenkin jo selvää näyttöä siitä, että pienempikin tehosteannos nostaa rokotteen tehoa.

Asiaa voitaisiin myös tutkia lisää helposti, esimerkiksi Suomessa, hän sanoo.

Kokeellinen tutkimus voidaan toteuttaa Rämetin mukaan muutaman kymmenen henkilön joukolla, joka jaetaan kahteen. Toiselle annettaisiin puolikas tehosteannos ja toiselle kokonainen, minkä jälkeen koehenkilöiden vasta-ainetasot ja soluvälitteinen immuunivaste mitattaisiin ja niitä vertailtaisiin.

”Tällainen tutkimus on toteutettavissa helposti nyt, kun terveydenhuollon henkilöstö tulee ottamaan tehosterokotuksia”, Rämet kirjoittaa tekstissään.

Rämetin oletuksena on, että puolikas tehosteannos olisi käytännössä yhtä tehokas kuin kokonainen tehosteannos. Näin jo kokonaisen tehosteannoksen saaneiden ja jatkossa puolikkaan tehosteannoksen saavien välille ei syntyisi epätasa-arvoista asemaa.

Myös THL:n Hanna Nohynek kertoi tiistaina pitävänsä Rämetin ehdotusta järkevänä vaihtoehtona rokotepulan ratkaisuun.

”Se on ihan fiksu ajatus, ja sitä voidaan harkita, mutta tarvitaan tutkimusta ennen kuin sitä voidaan laajasti ryhtyä suosittelemaan.”

Nohynekin mukaan erilaisia rokoteyhdistelmiä ja annosten puolittamista selvittäviä tutkimuksia on parhaillaan käynnistymässä. Tehosteannoksen puolittamista tulisi tutkia systemaattisesti, jotta saadaan näyttöä siitä, synnyttääkö puolitettu annos käytännössä yhtä hyvän suojatehon kuin kokonainen, Nohynek sanoo.

Lisärokotteiden saaminen annosten puolittamisella voisi olla yksi ratkaisu koronavirusrokotteiden saatavuusongelmaan. Nohynek muistuttaa, ettei rokotteiden saatavuusongelma koske ainoastaan Suomea vaan meneillään on maailmanlaajuinen rokotepula.

Näin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi rokotuksista 15. tammikuuta:

Päivitetty 20.1. kello 20.45: Lisätty Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kanta rokotteen puolittamisesta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat