Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, turvapaikkahakemusten määrä laski viime vuonna - Kotimaa | HS.fi

Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, turvapaikkahakemusten määrä laski viime vuonna

Uusien turvapaikkahakemusten määrä laski viime vuonna, mutta etenkin kausityöntekijöiden määrä jatkoi nousuaan

Työ on suosituin syy hakea oleskelulupaa Suomesta. Etenkin sesonkityö jatkoi nousuaan viime vuonna. Venäläiset ja ukrainalaiset kausityöläiset istuttivat taimia mansikkatilalla Suonenjoella kesäkuussa 2020.­

20.1. 13:23

Koronaviruspandemia vaikutti oleskelulupahakemusten määrään vuonna 2020, mutta ei tyrehdyttänyt maahanmuuttoa Suomeen.

Suomeen tultiin ennen kaikkea työn perässä. Työnteko oli viime vuonna suosituin maahanmuuton peruste, ja etenkin kausityöntekijöiden määrä jatkoi nousuaan. Uusien turvapaikkahakemusten määrä sen sijaan laski.

Maahanmuuton tuoreen tilaston mukaan Suomeen jätettiin viime vuonna 21 160 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, kun niitä vuonna 2019 oli 31 510. Laskua oli niin työn, perhesiteen kuin opiskelunkin perusteella jätetyissä hakemuksissa.

Suomeen muuttavien määrä kuitenkin laski maltillisemmin, sillä Maahanmuuttoviraston (Migri) tekemien päätösten määrä ei laskenut yhtä paljon kuin hakemusten. Oleskelulupia myönnettiin viime vuonna kaikkiaan 20 757.

Työ, perhe ja opiskelu ovat yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen, kertoo lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Pauliina Helminen Maahanmuuttovirastosta.

Työn perusteella myönnettiin viime vuonna 8 508 ensimmäistä oleskelulupaa. Suomeen tullaan esimerkiksi erityisasiantuntemuksen ja tutkimustyön vuoksi.

Maatilat tarvitsevat myös sesonkityövoimaa, ja alun vaikeuksien jälkeen kausityövoimaa tuli Suomeen myös koronakesänä. Kausityötodistuksia myönnettiin kaikkiaan noin 11 600.

”Kun kausityöläiset otetaan huomioon, työn perusteella myönnettiin kaikkiaan lähes 22 000 oleskelulupaa”, Helminen kertoo.

Suomeen tultiin töihin etenkin Ukrainasta, Venäjältä, Kiinasta ja Intiasta.

Viime keväänä, kun koronavirus sulki rajat, Suomen maatiloille tuli kova hätä ulkomaalaisen kausityövoiman saamisesta.

Nyt vastaavaa tilannetta pyritään välttämään ja käytäntöjä ulkomaalaisten kausityöntekijöiden maahantulon varmistamiseksi terveysturvallisesti valmistellaan jo nyt.

Lue myös: Kausityövoima taataan tulevalle kasvukaudelle, lupaa maatalousministeri Jari Leppä: ”Asia hoituu”

Perhesiteen perusteella tehdyt hakemukset vähenivät jonkin verran. Niitä oli kuitenkin viime vuonnakin yli 8 000, eniten Venäjältä, Irakista, Intiasta, Ukrainasta ja Kiinasta.

Opiskelun perusteella jätetyt hakemukset sen sijaan vähenivät merkittävästi.

”Opiskelun perusteella oli selvästi vaikeinta päästä maahan”, Helminen sanoo.

Kansalaisuushakemuksissa tapahtui viime vuonna muutos.

Irakilaiset nousivat ensi kertaa tilastossa ohi venäläisten, jotka ovat olleet vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä.

Helmisen mukaan Suomen kansalaisuutta hakevat nyt erityisesti vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat. Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua Suomessa neljä vuotta ennen kuin hän voi saada Suomen kansalaisuuden.

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna noin 8 744 henkilölle. Pysyvän oleskeluluvan sai noin 11 500 henkilöä.

Britit saivat viime vuonna uuden lupakategorian brexitin myötä.

Britannian kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä ovat voineet lokakuusta alkaen voineet hakea erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta. Vuoden 2021 syyskuun loppuun saakka he voivat hakea erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta, jos he ovat rekisteröineet oleskeluoikeutensa EU-kansalaisena tai perheenjäsenenä.

Tänä vuonna Suomeen muuttavat britit tarvitsevat oleskeluluvan.

Turvapaikkahakemusten määrä oli alhainen vuonna 2020 alhainen. Hakemuksia jätettiin yhteensä 3 209, mikä on yli tuhat vähemmän kuin edellisvuonna.

”Ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa suurimmaksi lähtömaaksi nousi Välimeren siirtojen myötä Afganistan”, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Afganistanista tuli Suomeen viime vuonna kaikkiaan uutta 148 turvapaikanhakijaa.

Välimeren siirrot ovat haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden siirtoa Suomeen. Suomi sitoutui viime keväänä valtioneuvoston päätöksellä vastaanottamaan 175 ilman huoltajaa olevaa lasta ja nuorta sekä yksinhuoltajaperheitä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta.

Paine Välimeren alueella ja Euroopan ulkorajojen takana on suuri. Viime syksynä HS selvitti, mitä on luvassa, kun ovea raotetaan ja hetkeksi hyytynyt maahanmuutto käynnistyy.

Lue lisää: Eräänä päivänä Euroopassa

Suurin osa turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka asiakas tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen. Uusintahakemuksia jättivät eniten irakilaiset.

Työperusteinen maahanmuutto on yksi Maahanmuuttoviraston painopistealueista tänä vuonna, kertoi tuore ylijohtaja Jari Kähkönen viraston ajankohtaiskatsauksessa keskiviikkona.

”Suomi tarvitsee tulevina vuosina työperusteista maahanmuuttoa. Ihmiset haluavat muuttaa Suomeen, ja meidän tavoitteenamme on sujuva työperäinen maahanmuutto. Tavoitteen saavuttaminen on erittäin tärkeää, sillä maahanmuutto tukee Suomen kasvua ja kilpailua kansainvälisessä osaamisessa”, Kähkönen sanoi.

Maahanmuuton sujuvoittamiseksi Maahanmuuttovirasto pyrkii saavuttamaan työluvissa enintään yhden kuukauden käsittelyajan vuoteen 2023 mennessä.

”Yksi tämän vuoden tavoitteista on, että saavutamme erityisasiantuntijoiden, startup-yrittäjien ja heidän perheenjäsenten luvissa kahden viikon käsittelyajan vuoden 2021 aikana. Viime vuonna erityisasiantuntijoiden ensimmäisten lupien käsittelyajan mediaani oli 14 päivää, joten olemme päässeet hyvään alkuun”, Kähkönen kertoi.

Käsittelyaikojen lyhentämiseksi virasto aikoo muun muassa kehittää asiakaspalvelua sekä automaatiota.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat