Voisivatko koronavirusrokotteen saaneet saada erioikeuksia maan sisällä tai päästä matkustamaan helpommin?
Useat Euroopan maat suunnittelevat koronarokotepassia matkailun helpottamiseen. Passin haltija voisi matkustaa EU:ssa vapaammin. Passia kannattavat muun muassa Portugali, Espanja, Belgia, Islanti ja Tanska.
Lisäksi Puola on kertonut ottaneensa käyttöön maan sisäisen koronarokotesertifikaatin. Maassa toisen rokoteannoksen jälkeen saa qr-koodin, jolla saa oikeuden käyttää julkisia terveyspalveluita ilman lisävaatimuksia koronatesteistä. Koodin saaneiden ei myöskään tarvitse olla karanteenissa altistuksen jälkeen.
Voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön koronarokotesertifikaatti ja -passi?
”Nämä molemmat ovat juridisesti mahdottomia niin kauan kuin koronarokotuksen ottaminen ei ole pakollista”, sanoo julkisoikeuden professori Toomas Kotkas Helsingin yliopistosta.
Kotkaksen mukaan lainsäädäntö Suomessa lähtee siitä, että rokottamisen ottaminen on pääsääntöisesti vapaaehtoista. Näin on myös koronarokotteen kohdalla.
Tartuntatautilain 47. pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää ”järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi”.
Pakkorokottaminen on mahdollista vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, esimerkiksi bioterrorismin seurauksena syntyneen isorokkoepidemian vallitessa.
”Koronavirusepidemia ei ylitä tätä kynnystä, joten sitä vastaan rokottamista on mahdotonta säätää pakolliseksi”, Kotkas sanoo.
Kun rokote ei ole pakollinen, on ihmisellä oltava oikeus kieltäytyä siitä. Syyt rokotteesta kieltäytymiseen voivat liittyä esimerkiksi uskontoon, vakaumukseen tai terveydentilaan.
Perustuslain 6. pykälän mukaan ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä, eikä ketään saa syrjiä ilman hyväksyttävää perustetta.
”Jos rokotuksesta kieltäytyminen johtaisi esimerkiksi hitaampaan terveydenhuollon palveluiden saamiseen tai muita pidempään karanteeniin, tai jos sillä perusteella rajoitettaisiin liikkumista taikka sosiaalisiin aktiviteetteihin osallistumista, kyse olisi lain mukaan syrjinnästä.”
Kotkas muistuttaa, että näin on Suomen lainsäädännön mukaan. On eri asia, jos haluaisi matkustaa esimerkiksi Suomesta Thaimaahan ja siellä maahanpääsy edellyttäisi koronarokotetodistusta.
”Thaimaa, kuten kaikki muutkin maat päättävät itse omasta lainsäädännöstään. On suomalaisen oma valinta olla ottamatta rokote, mutta jos valintaoikeutta käyttää, sillä voi olla negatiivisia seurauksia esimerkiksi ulkomaille matkustamiseen.”
Koronarokotepassi vaatii poliittisen ratkaisun EU-tasolla. Euroopan komissio on kertonut laativansa suunnitelman yhteisestä rokotesertifikaatista tammikuun aikana. Alustavien linjausten mukaan se voisi tietyissä tapauksissa korvata karanteeni- ja testivaatimukset, jos sen haltija ei olisi enää suuri riski matkailussa. Komission mukaan on kuitenkin liian aikaista pohtia mahdollisen rokotepassin käyttöä esimerkiksi matkailun helpottamiseksi.
Myös eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) on sanonut, että Suomi kannattaa yhteensopivaa ja eri jäsenmaissa tunnustettavaa rokotesertifikaattia. Sen pitäisi olla tasapuolinen ja kaikkien ulottuvilla yhtäläisesti. Suomi ei ole vielä muodostanut kantaansa rokotepassiin.
Kaikki Euroopan maat eivät ole suinkaan suhtautuneet suunniteltuun passiin varauksetta. Esimerkiksi Saksan ja Ranskan mukaan mukaan ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan rokotuksen perusteella.
Kotkas ymmärtää varauksellisuuden. Euroopan sisällä olisikin Kotkaksen mukaan ”vaikeaa ottaa käyttöön rokotepasseja samasta syystä kuin rokotesertifikaattia Suomen sisällä”.
Samaa pohtii eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta.
”Passijärjestelmä voisi luoda eriarvoisuutta.”
””Kukaan ei vielä voi sanoa järjestelmien yksityiskohdista, koska niitä ei ole.”
Lisäksi järjestelmässä ongelmallista voisi olla kansallisen harkintavallan kaventuminen rajavalvonnassa, Raitio kertoo.
EU:n sisämarkkinoilla vallitsee henkilöiden vapaa liikkuvuus, mutta sitä voidaan rajoittaa yleisen järjestyksen, turvallisuuden sekä kansanterveyden perusteella. Pandemian kaltaisessa tilanteessa jäsenvaltioilla on kansallista harkintavaltaa maahantulon rajoittamisen suhteen.
”Pandemiatilanne vaihtelee jäsenvaltioittain, joten tilannekohtainen harkinta on sallittavaa. Mielestäni rokotepassin osalta yksi keskeinen kysymys on se, pienenisikö kansallinen liikkumavara.”
Hän painottaa, että matkustusrajoitusten purkaminen passijärjestelmällä riippuu täysin pandemiatilanteesta, jota ei voi etukäteen ennustaa.
”Kukaan ei vielä voi sanoa järjestelmien yksityiskohdista, koska niitä ei ole.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ei vielä anneta arviota siitä, voisiko Suomeen tulla käyttöön jonkinlainen koronarokotesertifikaatti tai -passi. Asiantuntijoiden mukaan on ”ennenaikaista lähteä vielä arvioimaan yhteiskunnan avaamisen vaikutuksia”.
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen kertoo, jos passi päätetään EU-tasolla ottaa käyttöön, se istuisi hyvin Suomessa jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin.
Tietojärjestelmillä Virtanen tarkoittaa Kantaa, jonne rokotetietojen kerääminen aloitettiin jo ennen pandemian alkua. Uudet tiedot kerätään Kantaan sitä mukaa kun järjestelmät päivittyvät. Virtanen kertoo, että tiedot kaikista koronavirusrokotuksista pyritään keräämään Kantaan heti – etenkin pian alkavien massarokotusten tiedot halutaan saada alusta talteen.
