Mihin suuntaan suomalainen koulutus on menossa? HS:n juttusarja selvittää vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin - Kotimaa | HS.fi

Mihin suuntaan suomalainen koulutus on menossa? HS:n juttusarja selvittää vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin

HS:n juttusarja pureutuu koulutuksen ja opetuksen ajankohtaisiin kysymyksiin.

Oppivelvollisuusiän laajentaminen, ammattikoulutuksen tutkintojen perusteiden uudistus, lukioiden uuden opetussuunnitelman käyttöönotto, koronaepidemian tuoma etäopetus. Koulutuksessa tapahtuu paljon mullistuksia.­

21.1. 12:04

Peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa tapahtuu nyt alkaneen vuoden aikana paljon.

Oppivelvollisuuden laajennus tuo jo tänä keväänä peruskoulunsa päättäville velvoitteen hakeutua toisen asteen opintoihin.

Lakiin kuuluu myös toisen asteen maksuttomuus. Jatkossa oppimateriaalien sekä vähintään seitsemän kilometrin pituisten koulumatkojen tulisi olla opiskelijalle maksuttomia. Mitä muutos tarkoittaa koulutuksen järjestäjien näkökulmasta?

Koronaepidemian aiheuttamat poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat vieneet oppilaita ja opiskelijoita etäopetukseen ja tuoneet mukanaan digiloikan. Suomen valtti korona-ajassa moniin muihin maihin verrattuna ovat olleet digivalmiudet. Miten koronaepidemia vaikutti muissa Euroopan maissa?

Etäopetuksen arvioidaan heikentäneen opetuksen tasa-arvoa ja oppimisen edellytyksiä. Tutkimusten mukaan suomalainen koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista. Mutta tasaako koulutus riittävästi eroja?

Suomessa on seurattu tiiviisti sijoittumista kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Alun perin seuraava Pisa-tutkimus piti toteuttaa kuluvana vuonna, mutta koronavirusepidemia siirsi tutkimusta vuoteen 2022. Mitä Pisa-tutkimus oikeastaan mittaa?

Suomessa arviolta noin 4 000 yläkoululaisella on jatkuvasti paljon poissaoloja koulusta. Ruotsissa heistä käytetään termiä hemmasittare, kotona istuva tai kotiin jäävä. Millainen ilmiö koulupudokkuus on ja miten sitä on naapurimaassamme ratkottu?

Peruskoulujen päättöarviointiin tulevat voimaan yhtenäiset kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 tai 9. Aiemmin yhtenäiset kriteerit ovat olleet saatavilla vain arvosanalle 8. Päättöarviointi vaikuttaa oppilaiden mahdollisuuksiin hakeutua toiselle asteelle. Yhtenäisten kriteerien arvioidaan parantavan päättöarvioinnin valtakunnallista tasavertaisuutta.

Monen lukion keskiarvot ovat nousseet monessa Helsingissä jo yhdeksikön tuntumaan. Lähivuosina moneen lukioon tulee lisää hakijoita, jolloin keskiarvorajat voivat nousta entisestään. Sama ilmiö näkyy myös muualla Uudellamaalla. Esimerkiksi Järvenpään lukion yleislinjalle halajavan keskiarvon piti tänä vuonna lipoa liki yhdeksää. Karkaavatko pääkaupunkiseudun lukiot osan opiskelijoista ulottumattomiin?

Ammattikoulujen reformi toi kolme vuotta sitten uudistuksen ammattikoulutukseen. Muutokset eivät ole siihen loppuneet, vaan kuluvana vuonna ammattikouluissa jatketaan mittavaa perustutkintouudistusta, jossa ammattitaidon kuvaustapa ja arviointikriteerit päivitetään. Mitä reformista jäi käteen?

HS:n sarjassa selvitetään muun muassa näiden kysymysten avulla, mihin suuntaan peruskoulu ja toisen asteen koulutus ovat kulkemassa.

Vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin etsitään niin tämän päivän Suomesta kuin ulkomailta.

Sarjan ensimmäinen juttu käsittelee oppilvelvollisuuden laajentamista.

Koulutus ja opetus nousevat varmasti myös tänä keväänä pidettävissä kuntavaaleissa yhdeksi tärkeäksi teemaksi.

Sarjan aloituksen yhteydessä Helsingin Sanomien välissä julkaistaan 22. tammikuuta myös HS:n perinteinen Koulutusliite. Koulutusliite on suunnattu korkeakoulutuksesta kiinnostuneille nuorille.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat