Tilastokeskus: Syntyvyys kääntyi nousuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen - Kotimaa | HS.fi

Tilastokeskus: Syntyvyys kääntyi nousuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen

Koronaviruspandemian vaikutuksia syntyvyyteen on tutkijoiden mukaan vielä aikaista arvioida.

Syntyvyyttä näyttäisi nostaneen ensisynnyttäjien määrän kasvu.­

21.1. 17:55

Syntyvyys kääntyi Suomessa viime vuonna lievään nousuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010. Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37 vuonna 2020. Vuonna 2019 vastaava luku oli 1,35.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Suomi lukeutuu edelleen alhaisen syntyvyyden maihin, mutta käänne on signaali paremmasta.

”Monissa Suomen kaltaisissa maissa syntyvyys sahaa edestakaisin ja 2000-luvun alussa ei tällaisesta muutoksesta olisi meilläkään hätkähdetty”, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Suomessa takana on kuitenkin poikkeuksellisen pitkä kokonaishedelmällisyyden lasku. Syntyvyys laski vuodesta 2010 vuoteen 2019. Kymmenen vuotta sitten hedelmällisyysluku oli 1,87.

”Nousu oli jossain vaiheessa odotettavissa. Syntyvyys kääntyi nousuun jo vuoden 2019 lopulla ja on jatkunut kuukaudesta toiseen”, Rotkirch kertoo.

Suomessa syntyi vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 46 452 lasta. Vuonna 2019 lapsia syntyi 45 613. Vuonna 2020 olisi siis syntynyt 839 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskuksen ennakkoarviota voidaan pitää aiempien vuosien perusteella melko luotettavana. Esimerkiksi vuonna 2019 eroa ennakkotietojen ja lopullisten syntyvyyslukujen välillä oli vain 16.

Syntyvyyttä näyttäisi nostaneen etenkin ensisynnyttäjien määrän kasvu.

”Syntyvyyden laskussa suurin merkitys oli sillä, että ensimmäisiä lapsia syntyi vähemmän”, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Ensisynnyttäjien keski-ikä on viime vuosina pyörinyt noin 30 ikävuoden tienoilla.

”Se on tyypillinen perheenperustamisikä. Alustavat tiedot viittaavat siihen, että juuri 30-vuotiaiden kohdalla on suurin määrällinen nousu syntyneissä lapsissa”, arvioi Rotkirch.

Rotkirchin mukaan pitkän laskukauden aikana monet päättivät siirtää lastenhankintaa myöhemmäksi. Myös 35–39-vuotiaille vaikutti syntyneen suhteellisesti enemmän lapsia kuin vuosi sitten.

Rotkirch tekee parhaillaan Valtioneuvoston kanslialle selvitystä väestökehityksen taustoista ja mahdollisista ratkaisukeinoista. Selvityksen tulokset julkaistaan helmikuussa.

”Hyvää tekee jo se, että voimme iloita myönteisestä käänteestä ja siitä, että rankan viime vuoden aikana yhteiskuntamme osoitti toimivuuttaan. Lastensaantiin vaikuttaa usko tulevaisuuteen.”

Koronavirusepidemian vaikutuksia syntyvyyteen on vielä liian aikaista arvioida, mutta joitakin merkkejä on jo nähtävissä.

Ensimmäiset koronavirusepidemian aikana alkunsa saaneet lapset syntyivät joulukuussa.

Ennakkotietojen mukaan vaikuttaa siltä, että joulukuussa syntyneitä on noin 100 enemmän kuin vuosi sitten.

”Myös äitiysneuvolakäynnit ovat lisääntyneet joulukuussa, mutta siihen saattaa osin vaikuttaa alkuvuodesta koronan vuoksi vähentyneet käynnit”, sanoo Gissler.

Gisslerin mukaan kansainvälisen pandemian kaltaisen šokin vaikutusten ilmeneminen kestää noin puolitoista vuotta. Hän arvioi, että Suomessa koronaviruspandemian vaikutukset syntyvyyteen alkavat näkyä kunnolla loppuvuodesta.

Rotckirch uskoo, että Suomen menestys pandemian torjunnassa saattaa osoittautua hyväksi asiaksi myös syntyvyyden kannalta.

”Esimerkiksi Italiassa ja Yhdysvalloissa ennustetaan rajua laskua syntyvyydessä.”

Yhdysvallat ja Italia lukeutuvat myös pahiten koronaviruspandemiasta kärsineisiin valtioihin.

Rotkirch huomauttaa, että viime vuoden väestökehityksessä on muitakin positiivisia merkkejä kuin syntyvyyden kasvu.

”Pitää olla tyytyväinen siihenkin, että kuolleisuus ei noussut ja paluumuutto vilkastui. Kaikki trendit menevät hyvään suuntaan, jos vertaa vaikka naapurimaihin.”

Suomen väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen arvion mukaan viime vuonna 10 854 hengellä. Kasvu on seurausta pääasiassa maahanmuutosta. Suomessa kuoli viime vuonna 54 943 ihmistä, mikä on 994 enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta lähellä vuoden 2018 tasoa.

Ulkomailta Suomeen muutti viime vuonna 30 987 henkeä. Maastamuuttajia oli ennakkotietojen mukaan 11 609, mikä on 5 654 vähemmän kuin vuonna 2019.

Maastamuuttojen määrä on jäänyt alle 12 000 edellisen kerran vuonna 2010 ja sitä ennen 1990-luvun lopulla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat