Oppi­velvollisuuden laajentaminen haastaa kunnat: Maksuttomuus tulee kalliiksi isoille kaupungeille, pienet pelkäävät opiskelijakatoa - Kotimaa | HS.fi

Oppi­velvollisuuden laajentaminen haastaa kunnat: Maksuttomuus tulee kalliiksi isoille kaupungeille, pienet pelkäävät opiskelijakatoa

Oppivelvollisuuden laajeneminen 18 vuoteen tuo koulutuksenjärjestäjille uusia velvollisuuksia. Ratkaiseeko se koulupudokkuuden ja keskeyttämiset?

Oppivelvollisuus laajenee jo tänä keväänä koskemaan nykyisiä yhdeksäsluokkalaisia. Lukiolainen Veeti Alanko tekee pitkän matikan tehtäviä.­

22.1. 2:00 | Päivitetty 22.1. 6:13

Suomalaisessa koulutuksessa tapahtuu tänä vuonna historiallinen muutos, kun oppivelvollisuus laajenee 18 vuoteen.

Se tarkoittaa, että toisen asteen koulutus muuttuu ensi syksynä pakolliseksi ja maksuttomaksi peruskoulun päättäville nuorille.

Valtaosa koulutuksenjärjestäjistä on kuntia, joille oppivelvollisuuslaki ja siihen liittyvät lakimuutokset tuovat velvoitteita kolmella eri tavalla: perusopetuksen järjestäjinä, toisen asteen koulutuksen järjestäjinä ja oppivelvollisuuden asuinkuntina. Uudistus haastaa eri tavalla pieniä ja suuria kuntia.

Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksia on vaikea ennustaa, sillä tutkimusta aiheesta ei juurikaan ole.

HS kysyi kolmesta erikokoisesta kunnasta, miten oppivelvollisuuden laajentaminen aiotaan toteuttaa käytännössä.

Oppivelvollisuuden laajenemisen tavoite on, että jokainen nuori saisi vähintään toisen asteen koulutuksen.

Vielä kymmenen vuotta sitten Helsingissä jäi vuosittain tuhat peruskoulun päättänyttä ilman jatkokoulutuspaikkaa. Nykyisin tilanne on toinen.

Helsingin lukio- ja ammattikoulun toimialajohtaja Arja Kukkonen Stadin ammattiopiston Prinsessantien tyhjässä aulassa. Koronaepidemia on siirtänyt opiskelijat etäopetukseen.­

”Koulutustakuun myötä Helsingissä peruskoulun päättävä nuori ei ole jäänyt ilman jatkopaikkaa, jos vain sitä on hakenut”, sanoo Helsingin kaupungin lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Arja Kukkonen.

Esimerkiksi vuonna 2019 perusasteen jälkeisissä hauissa ilman paikkaa jäi vain noin viisi prosenttia yhdeksännen luokan päättäneistä. Suurin osa siksi, etteivät he ottaneet vastaan tarjottua koulutuspaikkaa.

”Kesäkatoamiset ovat ilmiö, jota on tapahtunut vuosittain jonkin verran”, Kukkonen kertoo.

Muutama vuosi sitten Helsinki selvitti, mitä kesän aikana ”kadonneille” tapahtui ja mihin he olivat päätyneet.

”He olivat aika lailla hajallaan erilaisissa koulutusmuodoissa. Aika vähän oli sellaisia, jotka eivät olleet missään”, Kukkonen kertoo.

Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä kunnalla on velvollisuus valvoa, kunnes opiskelija on oikeasti aloittanut opintonsa toisella asteella.

”Jokaiselle on taattava joku opiskelupaikka tutkintoon johtavassa opetuksessa tai tutkintoon valmistavassa opetuksessa. Ketään ei jätetä kotiin”, Kukkonen kertoo.

Vaikka oppivelvollisuuden laajeneminen ei Kukkosen arvion mukaan lisää toisen asteen opintoihin siirtyvien määrää merkittävästi, se voi pienentää opintonsa keskeyttävien määrää.

Esimerkiksi viime vuonna helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista 17 prosenttia oli ilman toisen asteen tutkintoa.

Tavallisesti Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipisteen käytävillä kävisi kuhina.

Toimipisteessä koulutetaan elintarvikealan, ravintola- ja catering-alan sekä matkailualan opiskelijoita sekä tarjotaan ammatilliseen koulutukseen valmentavaa (Valma) koulutusta.

Nyt käytävät ovat tyhjiä, sillä opiskelijat ovat etäopetuksessa koronavirusepidemian takia.

Helsingissä noin 60 prosenttia peruskoulun päättävistä hakeutuu lukioon ja 40 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Helsingin kaupungin lukioverkkoa täydentävät yksityiset ja valtion lukiot.

Ensi syksynä uusille opiskelijoille tulisi tarjota maksuttomat opiskeluvälineet ja materiaalit.

Kukkosen mukaan lainattavaa materiaalia on ollut oppilaitosten kirjastoissa jo ennestään, sillä esimerkiksi terveysalan oppikirjat ovat erittäin kalliita.

Henkilökohtaiset välineensä, kuten parturi-kampaajien sakset tai kokkien veitset, ovat opiskelijat kuitenkin ostaneet pääosin itse ja vieneet mukanaan työpaikalleen.

”Käytännössä välineiden huolto nousee tärkeään asemaan. Toisaalta on myös hyvä, ettei varusteiden hankinta ole kiinni opiskelijan varallisuudesta”, Kukkonen sanoo.

Lainattavista oppimateriaaleista Helsingissä saatiin kokemusta toisen asteen maksuttomuuden kokeilussa syksyllä 2019.

Kokeilun piiriin kuuluivat opintonsa syksyllä 2019 aloittaneet ensimmäisen vuoden opiskelijat Helsingin kaupungin lukioissa sekä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa.

Lainattavan oppimateriaalin lisäksi opiskelijat saivat maksuttoman HSL:n Helsingin sisäisen matkakortin.

Opiskelijakyselyissä erityisesti matkakortti koettiin opintoja helpottavana asiana, Kukkonen kertoo.

Nyt oppivelvollisuuden maksuttomuuteen kuuluvat myös vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat, jotka Kela korvaa.

Kaarinan lukion rehtori Kimmo Laitinen katsoo tilannetta kehyskunnan lukion näkökulmasta.

Kaarinan lukion rehtorina toimii Kimmo Laitinen.­

Ilmari Raevuori opettaa uskonnon kertauskurssia Kaarinan lukiossa. Nykyisiä opiskelijoita oppivelvollisuuden laajentaminen ei koske.­

Kaarinasta on noin 10 kilometriä Turun keskustaan. Jo nykyisin osa kaarinalaisista nuorista hakeutuu lukioon keskuskaupunkiin eli Turkuun, mikä nostaa Turun lukioiden keskiarvorajoja. Esimerkiksi seitsemän keskiarvolla ei lukiopaikkaa Turussa enää irtoa.

Vastavuoroisesti Kaarinan lukioon tulee Turusta opiskelijoita, joille ei ole löytynyt lukiopaikkaa kotikaupungista.

Kaarinan lukiossa on 350 opiskelijaa, joista noin 320 on oppivelvollisuusikäisiä. Loput ovat aikuislukiolaisia. Noin puolet opiskelijoista on turkulaisia.

Kyse onkin pitkälti mielikuvista. Kun yhdessä lukiossa on korkea keskiarvoraja, sinne myös haetaan enemmän, jolloin keskiarvot nousevat.

Ilmiö vahvistaa itse itseään, ja syntyy oravanpyörä, joka nostaa keskuskaupunkien haluttujen lukioiden keskiarvorajoja ja laskee kehyskuntien keskiarvorajoja.

”Lukiokoulutus on lopulta kuin hampurilaisketju: se sisältää pääosin kaikkialla samat oppiaineet ja opinnot. Miksi ihmiset matkustavat naapurikaupunkiin Hesburgeriin syömään, kun saman saa lähempääkin?” Laitinen kysyy.

Laitinen arvioi, että kehitys tulee kiihtymään, kun oppivelvollisuuslain myötä koulumatkakustannusten omavastuuosuudet poistuvat ja opiskelijoille syntyy taloudellinen kannuste hakeutua koulutukseen yli 7 kilometrin päähän.

”Nuorelle kuntaraja ei merkitse mitään, ja heillä on oikeus hakeutua minne haluavat. Emme me ensisijaisesti kasvata ketään lukiossa tietyn kunnan asukkaaksi, vaan tarjoamme eväät jatkokoulutukseen”, Laitinen muistuttaa.

Silti kehyskuntien lukioiden tilannetta ei hänen mukaansa ole pohdittu uudistuksessa tarpeeksi. Asiaan vaikuttavat myös alueen liikenneyhteydet. Lähialueilta voi olla helpommat yhteydet Turun keskustaan kuin Kaarinaan.

Riina Suntioinen pitää kemian kertauskurssia Kaarinan lukiossa. Noin puolet lukion opiskelijoista tulee Turusta.­

Opiskelijat seuraavat historian ja yhteiskuntaopin tuntia Kaarinan lukiossa. Ensi syksynä voi olla tilanne, että uudet opiskelijat saavat oppimateriaalit koulusta, mutta samoilla kursseilla voi olla myös vanhoja, joiden on ostettava ne itse.­

Kaarinan lukiossa on noin 350 opiskelijaa.­

Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä oppilaitoksella, jossa opiskelija on kirjoilla, on aiempaa suurempi velvoite tarjota opiskelijalle ohjausta ja tukea.

”Oppilaitos, joka on ottanut opiskelijan sisälle, on vastuussa siitä, jos opiskelija uhkaa lopettaa koulunsa”, Laitinen kertoo.

Kaarinassa se tarkoittaa, että lukiossa tarvitaan panostuksia paitsi ohjaukseen, myös erityisopetukseen. Kaarinan lukio on saattanut olla monille hakujärjestyksessä sijalla 3–4, jolloin myös opiskelumotivaatioon pitää kiinnittää huomiota.

Tähän asti keskeyttäneiden määrä on Kaarinan lukiossa ollut kuitenkin hyvin pieni, kuten lukioissa ylipäätään.

Kaikkiaan niitä nuoria, joille toiseen asteen opintoihin hakeutuminen tuottaa vaikeuksia, on Kaarinassa vuosittain vain noin 10–15 oppilaan suuruinen joukko.

”Se on aika hallittavissa oleva joukko. Heille tarjotaan tukea jo perusopetuksen puolella varsin paljon”, Laitinen kertoo.

Samaan aikaan kun ensimmäiset opiskelijat laajennetun oppivelvollisuuden myötä aloittavat syksyllä, uudistuvat myös lukioiden opetussuunnitelmat (lops). Se tarkoittaa, että myös lukion oppimateriaaleihin on tulossa muutoksia.

Laitisen mukaan lops-uudistus ei sinänsä ole haaste. Hassuja tilanteita voi kuitenkin syntyä siitä, että ensi syksynä toisen asteen koulutuksen aloittajat pääsevät maksuttomien kirjojen ja tietokoneiden ääreen, kun taas vanhemmat koulukaverit joutuvat kustantamaan materiaalinsa vielä itse.

Lukiossa samalla kurssilla voi opiskella eri aikaan aloittaneita, jolloin voi käydä niin, että samalla kurssilla osa opiskelijoista saa materiaalit kaupungilta ja osa maksaa ne itse.

”Jos joku suorittaa yhden kurssin filosofiaa, täytyy miettiä, otetaanko oppikirja häneltä pois, kun kurssi päättyy”, Laitinen pohtii.

Kaarina rahoittaa lukiokoulutuksensa kokonaan itse, sillä kaupungin saamat valtionosuudet ovat pienemmät kuin sen lakisääteinen kuntarahoitusosuus.

Laitisen mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat siten Kaarinan kaupunkilaisten maksettaviksi.

Kaarinan sivistyslautakunta pohti joulukuun kokouksessaan, pitäisikö lukion opiskelijoiden sisäänottoa pienentää oppivelvollisuuden laajentamisesta syntyvien kustannusten kattamiseksi. Tähän ei lopulta päädytty. Rahoituksessa on silti vajetta, kuten muissakin kunnissa.

Petäjäveden lukio on tyypillinen pikkukunnan lukio. Lukio sijaitsee samassa rakennuksessa peruskoulun kanssa, ja valtaosa opettajista opettaa kummallakin puolella.

Opiskelijoita Petäjäveden lukiossa on noin 80. Vastaavanlaisia pieniä, alle 150 opiskelijan lukioita on Suomen lukioista noin puolet.

Pieniä lukioita onkin huolettanut, poistuuko niitä koulumatkan maksuttomuuden myötä kilpailuetu, jolloin oppilaalle syntyy houkutus siirtyä ainakin lähikaupungin suurempaan lukioon.

Petäjäveden yläkoulun ja lukion rehtori Ville Metsäpelto.­

Petäjävedellä kysymys kuuluu, hakeutuuko jatkossa yhä suurempi osa petäjävetisistä nuorista Jyväskylään, jonne jo nyt osa hakee. Rehtori Ville Metsäpelto luottaa oman lukionsa vetovoimaan.

”Luotan kyllä, että meidän omat yläkoulun päättävät oppilaamme, jotka ylipäätään valitsevat lukion, tulevat meille. He tietävät kyllä, kuinka hyvää ja laadukasta opetusta meillä on tarjolla”, Metsäpelto kertoo.

Lukioon tullaan myös lähikunnista, kuten Uuraisilta. Petäjäveden lukioon ei ole käytännössä ollut keskiarvorajaa, vaan kaikki halukkaat ovat päässeet lukioon opiskelemaan.

Petäjävedeltä moni hakee lukioon myös Jyväskylään. Ysiluokkalaiset Janna Vuoksenranta (vas.), Johannes Lahtinen ja Matleena Kämäräinen yhteiskuntaopin tunnilla.­

”Tosin nyt olemme ajatelleet, pitäisikö sellainen asettaa, jotta lukionsa aloittavilla olisi riittävä osaamispohja tiedollisesti ja taidollisesti”, Metsäpelto kertoo.

Pienen lukion valtti on yhteisöllisyydessä. Opiskelu on mutkatonta ja välitöntä, Metsäpelto kertoo.

Petäjäveden lukiossa kaikki opettajat tuntevat kaikki opiskelijat ja opetusryhmät ovat kohtuullisen kokoisia.

”Opintojen ohjaus sekä yksilöllinen opastus ovat meidän vahvuutemme”, Metsäpelto kertoo.

Lehtori Jari-Pekka Kanninen pitää yhteiskuntaopin tuntia Petäjäveden yhdeksäsluokkalaisille. Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä heillä on jo keväällä velvollisuus hakea toisen asteen opintoihin.­

Yhdeksäsluokkalaiset Alvari Sivula (vas.) ja Mikke Riikonen yhteiskuntaopin tunnilla Petäjäveden yläkoulussa.­

Matematiikan lehtori Henna-Liisa Kujala lukion pitkän matematiikan tunnilla. Oppilaat vasemmalta Sanna Pihlajamaa, Tiia Tammi, Pyry Hirvenlahti, Juuso Lindholm ja Emil Hautanen.­

Metsäpelto toimii myös Suomen lähilukioyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja on tarkastellut asiaa laajemmin. Yhdistys on varoittanut, että moni pieni lukio voi joutua uudistuksessa ahdinkoon, joka voi vaikeuttaa myös perusopetuksen järjestämistä.

”Meillä lukion opettajat ovat pääosin yhteisiä peruskoulun kanssa. Jos Petäjävedellä ei olisi lukiota, meidän olisi hyvin vaikea tarjota opettajille riittävästi tunteja”, Metsäpelto kertoo.

Hän muistuttaa, että valtaosa haluaa käydä lukiota lähellä omaa asuinkuntaa. Tutkimusten mukaan lukion valitseminen vähenee huomattavasti, jos opiskelija joutuu matkustamaan pitkän matkan tai esimerkiksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Petäjäveden lukioon tulee vuosittain muutamia opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet lukion Jyväskylässä, mutta todenneet pitkän matkan liian raskaaksi.

Monen pienen lukion valtti on ollut myös maksuttomuus, joka jatkossa ulottuu kaikkiin. Petäjävedellä on ollut aiemminkin oppikirjalainaamo, josta opiskelijat ovat voineet lainata melkein kaikki lukion oppikirjat tehtäväkirjoja lukuun ottamatta. Opiskelijat ovat saaneet lukiosta käyttöönsä kannettavan tietokoneen jo usean vuoden ajan.

Kokonaisuudessaan oppivelvollisuuden laajentamisen kustannusvaikutuksia on Metsäpellon mukaan vaikea vielä arvioida.

”Lukio-opiskelija voi valita, kuinka monta opintojaksoa hän opiskelee. Opiskelijan tarvitseman oppimateriaalin määrä voi siis vaihdella”, hän muistuttaa.

Hänen arvionsa mukaan uudistuksen vuotuiset kokonaiskustannukset ovat Petäjävedellä yli 20 prosenttia suuremmat kuin mitä valtionosuuteen laskettu lisäresurssi on.

”Todellisuus jää nähtäväksi, kun esimerkiksi opettajat valitsevat kevään aikana käytettävät oppimateriaalit”, Metsäpelto sanoo.

Lukiolainen Meimi Karppinen tekee pitkän matematiikan tehtäviä Petäjäveden lukiossa.­

Oppivelvollisuus laajenee syksyllä

Oppivelvollisuus laajenee ja toisen asteen opinnoista tulee maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille.

Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan 1.8.2021, mutta hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset koskevat jo tänä keväänä niitä nuoria, jotka ovat perusopetuksen 9. luokalla.

Kevään yhdeksäsluokkalaisten on hakeuduttava joko toiselle asteelle tai nivelvaiheen opintoihin, jollaisia ovat esimerkiksi kymppiluokka tai ammatillisiin opintoihin valmistava koulutus.

Oppivelvollisuus päättyy jatkossa 18-vuotiaana. Maksutta voi opiskella sen kalenterivuoden loppuun, jolloin täyttää 20.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat