Uusnatsien järjestäytynyt toiminta on hiipunut Suomessa: ”Toiminnalta puuttuu nyt näkyvä brändi”, sanoo tutkijatohtori - Kotimaa | HS.fi

Uusnatsien järjestäytynyt toiminta on hiipunut Suomessa: ”Toiminnalta puuttuu nyt näkyvä brändi”, sanoo tutkijatohtori

Korkein oikeus määräsi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkautettavaksi viime syksynä.

Pohjoismainen vastarintaliike marssi Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2017.­

24.1. 15:25

Uusnatsien näkyvä toiminta on hiipunut Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkauttamisen ja mahdollisesti myös koronaviruspandemian myötä.

Korkein oikeus määräsi järjestön lopullisesti lakkautettavaksi neljä kuukautta sitten syyskuussa.

”Järjestöön liittyvä näkyvä toiminta on vähentynyt selvästi. Tilanteeseen voi vaikuttaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintakiellon ohella myös koronatilanne”, sanoo äärioikeistoon perehtynyt tutkijatohtori Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.

Pohjoismainen vastarintaliike jakoi aikanaan kaduilla lehtisiä, liimaili tarroja ja järjesti mielenosoituksia.

Jo aikaisemmin korkein oikeus (KKO) oli määrännyt PVL:n väliaikaiseen toimintakieltoon siihen asti, kunnes asia on ratkaistu ylimmässä oikeusasteessa.

KKO totesi lopullisessa ratkaisussaan, että yhdistyksen tavoitteet olivat perustuslaissa ja rikoslaissa säädettyjen yhteiskunnan perusteiden vastaisia. Oikeus myös katsoi, että yhdistyksen lainvastainen toiminta loukkasi tai pyrki loukkaamaan laissa turvattuja perus- ja ihmisoikeuksia.

”Oikeuden lakkautuspäätös on vaikuttanut siihen, että uusnatsitoiminnalta puuttuu nyt näkyvä brändi. Toiminta kytkeytyi yli kymmenen vuoden ajan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ympärille. Toinen vaikutus on se, että heidän verkkokauppansa ajettiin alas. Se vaikuttaa taloudellisiin resursseihin”, tutkijatohtori Kotonen sanoo.

Sekä suojelupoliisin että tutkijatohtori Kotosen mukaan Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen liittyvä toiminta alkoi hiipua oikeusprosessin aikana jo hyvissä ajoin ennen korkeimman oikeuden määräämää toimintakieltoa.

”On vaikea sanoa, missä määrin hiipuminen johtuu lakkauttamisprosessista. Pohjoismainen vastarintaliike toimii edelleen Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ja myös niissä maissa jäsenmäärät ovat pienentyneet. Suomessa liikkeen toiminta on pysähtynyt kokonaan”, sanoo suojelupoliisin erikoistutkija Eero Pietilä.

Keskusrikospoliisi epäilee, että Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa jatkettiin lainvastaisesti väliaikaisen toimintakiellon aikana Kohti vapautta -liikkeen nimissä. Tapauksesta suoritettiin esitutkinta, ja rikosepäilyt ovat syyteharkinnassa.

”Myös Kohti Vapautta -järjestön toiminta on nyt hiipunut”, suojelupoliisin Eero Pietilä sanoo.

Mitään uutta järjestöä ei näytä ilmaantuneen korvaamaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tai Kohti vapautta -järjestön toimintaa. Suojelupoliisin mukaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen keskeisiä toimijoita on siirtynyt joihinkin pienempiin ryhmiin, joista osa on uusia ja osa vanhoja.

Koronaviruspandemia on vähentänyt suojelupoliisin mukaan laajemminkin äärioikeiston kokoontumisia ja muuta näkyvää toimintaa Suomessa. Esimerkiksi mielenosoituksia on peruttu koronavirustilanteen takia.

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen rekisteröity yhdistys Pohjoinen perinne asetettiin konkurssiin 21. joulukuuta Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Korkeimman oikeuden lakkautuspäätös koski myös rekisteröityä yhdistystä.

Sen sijaan Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen ainakin osin kytkeytynyt Suomalaisapu-järjestö toimii yhä, Tommi Kotonen kertoo.

”Se on hyväntekeväisyysjärjestö, jossa puuhamiehenä on toiminut Pohjoismaisen vastarintaliikkeen entinen johtaja Antti Niemi. Oikeuden kieltopäätös ei koske sen toimintaa”, Kotonen sanoo.

HS yritti tavoitella haastateltavaksi tähän juttuun myös Antti Niemeä mutta ei saanut häneen yhteyttä.

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkauttamista vaati oikeudessa Poliisihallitus.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaan mukaan on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä lakkauttamisen pitkän aikavälin seurauksista.

”Lakkautuspäätös on luonut lisää mahdollisuuksia puuttua asiaan, jos järjestö jatkaa toimintaa omissa nimissään tai muussa muodossa. Toiminta näyttää ainakin vähentyneen. Se on asia, johon tuomioistuinprosessilla myös pyrittiin”, Lausmaa sanoo.

Poliisi vaatinut myös United Brotherhoodin lakkauttamista

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkauttamispäätös on historiallinen. Suomessa ei ollut määrätty yhdistystä lakkautettavaksi sitten 1970-luvun.

Poliisi on vaatinut oikeudessa myös United Brotherhoodin lakkauttamista jengin rikollisen toiminnan perusteella. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden on määrä antaa asiassa ratkaisu helmikuun puolivälissä.

Poliisihallitus ei valmistele tällä hetkellä uusia lakkautuskanteita muita järjestöjä kohtaan, mutta kertoo seuraavansa järjestötilannetta aktiivisesti.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat