Uudet rajoitukset tulevat voimaan keskiviikkona: Näin tilanne rajoilla käytännössä muuttuu - Kotimaa | HS.fi

Uudet rajoitukset tulevat voimaan keskiviikkona: Näin tilanne rajoilla käytännössä muuttuu

Uudet maahantulorajoitukset ovat voimassa 30 päivää ensi keskiviikosta lähtien.

24.1. 19:36 | Päivitetty 25.1. 9:30

Hallitus päätti perjantaina kiristää maahantulon rajoituksia ensi keskiviikosta 27.1. alkaen. HS kokosi vastaukset keskeisimpiin uusia rajoituksia koskeviin kysymyksiin.

Miksi rajoituksia kiristetään?

Perjantaina kerrotuilla päätöksillä pyritään vähentämään rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä ja jotta kaikki tulijat olisi mahdollista testata.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) totesi perjantain tiedotustilaisuudessa, että tautitilanne on huono monissa Euroopan maissa Suomen naapurimaat mukaan lukien.

Terveydenhuollon kantokyky on Kiurun mukaan helpommin tarttuvien virusmuunnosten takia tällä hetkellä vaarassa.

”Riski siihen, että epidemian kokonaishallinta ja Suomen epidemiologinen tilanne äkillisesti huononisi koko maassa, on huomattava”, Kiuru sanoi.

Tallinkin Megastarin matkustajia saapumassa Suomeen Länsisataman terminaalissa 14. tammikuuta. Maahantulon rajoituksia kiristetään ensi keskiviikosta lähtien.­

Milloin rajoitukset tulevat voimaan?

Uudet rajoitukset tulevat voimaan ensi keskiviikkona 27. tammikuuta. Ne ovat voimassa 30 päivää helmikuun 25. päivään asti.

Miten rajoituksia kiristetään?

Ensi keskiviikosta lähtien rajojen yli sallitaan vain välttämätön, esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työmatkaliikenne.

Rajoitusten piirissä olevista EU- ja Schengen-maista ulkomaan kansalaisen maahantulo on sallittua myös tietyistä perhesyistä.

Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat voivat edelleen ylittää rajan perustuslain nojalla.

Ketkä katsotaan välttämättömiksi?

Sisäministeriön muistiossa luetellaan yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittäväksi määritelty työvoima.

Tällaista ovat terveydenhuollon ja pelastustoimen sekä ensihoidon henkilöstö ja vanhustenhuollon ammattihenkilöstö.

Kriteerit täyttävät myös tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö sekä diplomaatit ja kansainvälisten organisaatioiden henkilöstö.

Lisäksi sotilaat ja avustusjärjestöjen henkilöstö katsotaan välttämättömäksi. Maahan saavat tulla myös kansainvälisiin neuvotteluihin osallistuvat valtioiden edustajat ja kansainvälisten järjestöjen työhön osallistuvat henkilöt.

Tämän lisäksi maahantulo on sallittua Suomen oleskeluluvalla matkustaville henkilöille sekä oleskeluoikeutensa rekisteröineille EU- ja Schengen-valtioiden kansalaisille.

Rajanylitys on sallittua myös perhesyistä. Sukulaisuudeksi katsotaan puolisot, lapset ja vanhemmat, appivanhemmat ja isovanhemmat. Sen sijaan sisaruksia tai serkuksia ei ole enää mahdollista saapua tapaamaan sukulaissuhteen perusteella.

Rajoitusten piirissä olevista muista kolmansista maista maahantulo on mahdollista vain pakottavissa perheasioissa. Tällaiseksi lasketaan esimerkiksi oman lapsen syntymä, lähiomaisen vakava sairaus tai omat häät.

Ulkomaan kansalaisten maahantulo on sallittua myös välttämättömästä ja perustellusta syystä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ulkomaisten medioiden edustajia ja niitä, joilla on kiinteistö, asunto tai vapaa-ajan asunto Suomessa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vas.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoivat uusista koronarajoituksista hallituksen tiedotustilaisuudessa perjantaina 22. tammikuuta.­

Miten maahantuloa seulotaan käytännössä?

Hallituksen päätös kiristää maahantulon rajoituksia tarkoittaa Rajavartiolaitokselle käytännössä paluuta keväältä tuttuun tilanteeseen, kertoo Rajavartiolaitoksen ylitarkastaja Max Janzon.

Osa työnantajista joutuu perustelemaan erillisellä lomakkeella, miksi heidän ulkomaalaisen työvoimansa työtehtävä on kriittistä eikä siedä viivästystä.

Janzon kertoo, että lomake on tehty ja ollut käytössä jo viime keväänä.

”Yksinkertaisimmillaan työnantaja täyttää lomakkeen ja antaa sen maahan saapuvalle työntekijälle, joka esittää sen rajatarkastuksessa. Siellä arvioidaan, onko työtehtävä kriittinen.”

Käytännössä rajatarkastaja päättää rajalla, pääseekö työntekijä maahan. Arviointi perustuu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylläpitämään listaan, jossa määritetään yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävät tai huoltovarmuuskriittiset tehtävät.

”Tehtävän täytyy kuulua TEM:n määrittelemään toimialaan, ja työnantajan on perusteltava, miksi työ ei siedä viivästystä. Työnantaja voi katsoa etukäteen listauksesta, onko työ sellainen, joka täyttää kriteerit”, Janzon sanoo.

Maahantulo on mahdollista myös tietyille erityisryhmille, esimerkiksi kulttuurin, urheilun tai elinkeinoelämän toimijoille.

Niitä koskevat hakemukset lähetetään sähköpostitse Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitos linjaa maahantulon välttämättömyydestä vastuuministeriön lausunnon pohjalta.

Muun muassa elinkeinoelämän toimijoiden on mahdollista päästä maahan, mikäli heidän työtehtävänsä katsotaan välttämättömiksi esimerkiksi ”alueellisen talouden tai pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseksi”.

Janzonin mukaan kyse on yksittäisistä yrityksistä.

”Syksyn mittaan tällaisia hakemuksia on tullut käsiteltyä aika paljon.”

Erityisryhmien kohdalla menettelyn tavoiteaika on tällä hetkellä kaksi viikkoa. Se saattaa kuitenkin venyä, jos hakemusten määrä lisääntyy uusien rajoitusten myötä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat