Kouluille esitetään järeämpiä keinoja puuttua kiusaamiseen, opetus voitaisiin evätä kahdeksi päiväksi - Kotimaa | HS.fi

Kouluille esitetään järeämpiä keinoja puuttua kiusaamiseen, opetus voitaisiin evätä kahdeksi päiväksi

Opetusministeriön esittämässä toimenpideohjelmassa ehdotetaan lakimuutoksia sekä tunnekasvatusta ja ryhmäytymistä kiusaamisen ehkäisyyn.

Opetusministeri Jussi Saramo (vas).­

26.1. 16:10 | Päivitetty 26.1. 16:51

Rehtorille vahvemmat oikeudet, kuten oikeus poistaa oppilas luokasta, määrätä oppilas jälki-istuntoon tai tekemään tehtäviä koulupäivän päätyttyä. Koululle mahdollisuus evätä oppilaan opiskelu kahdeksi päiväksi.

Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opettajalle tai rehtorille puolestaan säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Muun muassa näitä lakimuutoksia ehdotetaan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetusministeri Jussi Saramo (vas) esitteli opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman suunnitelman tiistaina.

Toimenpideohjelma on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön, sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista koulukiusaamiselle. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua turvallisesti.

Saramon mukaan kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen vaatii lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotta vakavampiin kiusaamistapauksiin voidaan kouluissa paremmin puuttua. Nykyisin esimerkiksi oikeus määrätä jälki-istuntoa on vain opettajalla.

Lakimuutoksen yhteydessä arvioidaan myös niin kutsuttua kaksoisrangaistavuuden kieltoa, jonka mukaan koulun käynnistämät sisäiset kurinpitomenettelyt eivät voi olla päällekkäisiä rikosoikeudellisten seuraamusten kanssa.

Esimerkiksi koulu ei tällöin saa aloittaa kurinpitomenettelyä, jos asia on vireillä tuomioistuimessa. Toisaalta rikosoikeudellista seuraamusta ei voida antaa, mikäli koulu on jo antanut asiassa kurinpitorangaistuksen.

”Kaksoisrangaistavuuden poistaminen selkeyttäisi vakavien kiusaamistapausten ratkomista”, Saramo sanoo.

Tätä nykyä koulut eivät voi myöskään evätä oppilaan osallistumista opetukseen. Toimenpideohjelmassa esitetään, että koululle tulisi oikeus evätä oppilaalta opiskelu kahdeksi päiväksi.

Oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen on Saramon mukaan tarpeen, jotta oppilaiden ja opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuus voitaisiin taata paremmin. Epäämisen aikana oppilaalle tehdään suunnitelma tämän tarvitsemasta oppilashuollollisesta ja muusta tarvittavasta tuesta.

Lainvalmistelu pohjaa kiusaamisen vastaisen työryhmän lainsäädäntöehdotuksiin. Lakimuutokset pyritään valmistelemaan eduskunnan syysistuntokaudelle.

Koulukiusaamiseen on yritetty puuttua viime vuosina useaan otteeseen monenlaisin keinoin.

Vuonna 2014 tuli voimaan joukko lainmuutoksia, joiden avulla oli määrä parantaa koulujen työrauhaa ja oppilashuoltoa. Opettajien kurinpitokeinoja lisättiin, ja oppilaskunnat vakinaistettiin myös peruskouluihin.

Ehdotettujen lakimuutosten lisäksi toimenpideohjelma sisältää useita ehdotuksia jo olemassa olevien toimintamallien kehittämisestä uusiin toimenpiteisiin.

”Kiusaamisen lopettamiseksi ei ole yhtä patenttiratkaisua. Koulukiusaamisen vastaisessa työssä tarvitaan toimivia käytäntöjä ja aikuisia, joilla on aikaa”, Saramo sanoi.

Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen tervehti äkkiseltään nyt esitettyjä toimenpide-ehdotuksia ilolla. Etenkin lainsäädäntöuudistukset ovat hänen mukaansa ”ehdottoman tarpeellisia”.

”Näistä on puhuttu pitkään, mutta ne ovat jääneet mietintöjen tasolle”, Ikonen toteaa.

Kiusaamisen ehkäisyyn tarvitaan kouluissa paitsi järeämpiä lainsäädännöllisiä uudistuksia mutta myös niin sanotusti pehmeämpiä keinoja, kuten nyt esitettyjä toimia hyvinvoinnin ja ilmapiirin parantamiseen. Ikonen muistuttaa, ettei koulu voi kuitenkaan ratkoa kiusaamistapauksia yksin.

”Vaikeimmissa sekä pitkäkestoisemmissa tapauksissa koulu tarvitsee yksinkertaisesti lisää käsipareja eli kumppaneita”, Ikonen muistuttaa.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on ehdottanut koululle mahdollisuutta evätä kiusaajan opiskelu kolmeksi päiväksi.

”Olemme korostaneet, että kyseessä ei ole rangaistus, vaan ennen kaikkea turvaamistoimi”, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo sanoo.

”Toimi olisi tarpeellinen äärimmäisiin tilanteisiin, jolloin on tarve puhaltaa peli poikki ja saada tilanne rauhoitettua.” Salo korostaa, että epäämisen ajaksi koulu käynnistää oppilashuollon tukea.

Salon mukaan toimenpideohjelmassa esitetyt toimet ovat oikeasuuntaisia. Toimenpiteet kuitenkin vaativat opettajalta aikaa, jota kouluissa on hänen mukaansa liian vähän.

”Se, mikä näissä eri malleissa usein uupuu on, että kouluissa pitäisi olla aikaa”, Salo muistuttaa.

OAJ on Salon mukaan ehdottanut, että koulujen tuntijakoon tulisi sekä ala- että yläkoulussa niin sanottuja oman ryhmän tunteja, joissa esimerkiksi ryhmäyttämistä voitaisiin edesauttaa.

”Nyt kaikki ne toimet nipistetään pois muista oppitunneista”, Salo kertoo

Esimerkiksi yläkoulussa ryhmäohjaajan tuokiot ovat satunnaisia ja järjestetty eri tavoin. ”Niissä painottuvat enemmän koulupitoon liittyvät hallinnolliset asiat.”

Kiusaaminen nousi yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi joulukuussa Helsingin Koskelassa tapahtuneen 16-vuotiaan pojan epäillyn murhan jälkeen. Tapauksen taustalla oli pitkään jatkunutta kiusaamista.

Aiemmin syyskuussa Vantaan Kytöpuiston koululla kiusaaminen yltyi väkivallaksi, kun yksi oppilas joutui välitunnilla koulun kuudesluokkalaisten oppilaiden pahoinpitelemäksi.

Saramo muistutti, että valtakunnallisesti koulukiusaaminen on vähentynyt.

”Silti jokainen tapaus on liikaa. Jokaisen kiusaamistapauksen takana on huolta ja kärsimystä. Työtä kiusaamisen vastaan pitää jatkaa”, hän sanoi.

Näillä toimin kiusaamista aiotaan ehkäistä

1. Vahvistetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa

Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan kiusaamisen ehkäisykeinona varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tavoitteena on myös kehittää henkilöstön osaamista lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä.

2. Lainsäädäntöä muutetaan turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi

Opetustoimen säännöksiä täsmennetään, jotta kiusaamiseen voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö.

3. Ehkäistään koulupudokkuutta

Käynnistetään perusopetuksessa uusi sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli, joka tukee sekä oppilaita että koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa, kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä osaltaan kiusaamisen vastaisessa työssä.

4. Koulutetaan opettajia kiusaamisesta

Opettajien ja koulun johdolle järjestetään seuraavan kolmen vuoden aikana täydennyskoulutusta hyvinvoinnin ja työrauhan edistämiseen, yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemiseen sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen.

Lisäksi opettajien peruskoulutukseen halutaan koulutusta kiusaamisen ehkäisyyn.

5. Kiusaamisen ehkäisyn sivusto

Opetushallitus toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kanssa, oppilaita ja opiskelijoita kuullen sekä kodin ja koulun yhteistyötä tukien verkkopohjaisen kiusaamisen ehkäisyn sivuston.

6. Koulujen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuuria kehitetään

Tätä varten käynnistetään valtakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke (2021–2023), jossa perusopetuksen koulujen käyttöön luodaan kouluyhteisön turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria edistäviä toimenpiteitä.

7. Sairaalaopetuksen kehittäminen

Sairaalaopetukseen palkataan lisää opettajia. Myös yhteistyötä lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa parannetaan.

8. Perustetaan kansallinen arviointikeskus

Kansallisen koulutuksen arviointikeskukseen (KARVI) perustetaan kansallinen vaikuttavien kiusaamisen ehkäisemisen, hyvinvointia ja työrauhaa lisäävien menetelmien arviointitoimielin, joka arvioi näihin tarkoituksiin kehitettyjen menetelmien näytön astetta ja käyttökelpoisuutta.

9. Enemmän apua väkivallan ehkäisyyn

Vakavan väkivallan ja kiusaamisen ehkäisyyn tarkoitettu Ankkuritoiminta liitetään osaksi koulujen ja oppilaitosten kiusaamisen vastaista toimintaa. Ankkuritiimissä on mukana poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä.

10. Jengiytymisen ehkäisy

Jengiytymisen riskiä ehkäistään tukemalla ja edistämällä myönteistä ryhmäytymistä kouluissa ja oppilaitoksissa.

11. Lukiolakiin ja ammatillisen koulutusta koskevia lakeja täsmennetään

Kiusaamista ja häirintää koskevia säännöksiä täsmennetään lukiolaissa ja ammatillista koulutusta koskevassa laissa. Esimerkiksi opettajalle tai rehtorille tulisi velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

12. Yhteisöllistä toimintakulttuuria kehitetään toisella asteella

Lukioissa ja ammattiopistoissa luodaan ohjelmia hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen sekä ryhmäytymiseen.

13. Korkeakoulujen häirintäyhdyshenkilötoimintaa vahvistetaan

Jokaisella korkeakoululla tulee olla selkeä toimintamalli ja ohjeisto häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi.

14. Nuorisotyötä tuodaan kouluun

Nuorisoalan osaamiskeskus Nuoska kehittää toimintamalleja ryhmäyttämiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ja yksinäisyyden ehkäisyyn kouluissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat