Perhetilanteiden kärjistyminen huolettaa koronakriisin pitkittyessä – Esimerkiksi Helsingissä poliisin tekemät lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät syksyllä - Kotimaa | HS.fi

Perhetilanteiden kärjistyminen huolettaa koronakriisin pitkittyessä – Esimerkiksi Helsingissä poliisin tekemät lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät syksyllä

Vanhempien, nuorten ja lasten hätä näkyy myös auttavissa puhelimissa ja chateissa.

Pitkittynyt koronakriisi on lisännyt vanhempien kuormitusta ja kärjistänyt ongelmia etenkin niissä perheissä, joissa ongelmia on jo entuudestaan.­

28.1. 2:00 | Päivitetty 28.1. 7:28

Koronapandemian pitkittyminen on herättänyt paljon huolta lapsiperheiden ahdingosta. Monelta taholta on tullut merkkejä perheiden lisääntyneestä hädästä ja perhetilanteiden kärjistymisestä.

Huolta perheistä ovat entisestään lisänneet kaksi hiljattain tapahtunutta äärimmäistä väkivallantekoa. Poliisi selvittää epäiltyjä perhesurmia Oulussa ja Virroilla.

Viime keväänä poliisin kotihälytystehtävät sekä perheväkivalta ja sen uhka lisääntyivät, vaikka lastensuojeluilmoitusten määrä romahti esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.

Syksyllä lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät kuntien omien arvioiden mukaan, käy ilmi Lastensuojelun keskusliiton (LSKL) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä selvityksestä.

Esimerkiksi Helsingissä lisääntyivät etenkin poliisin ja hätäkeskuksen tekemät lastensuojeluilmoitukset.

Vuonna 2020 poliisi teki Helsingissä 3 722 lastensuojeluilmoitusta, kun edellisvuonna määrä oli 3 579. Suurin kasvu tapahtui syksyllä 2020.

Lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät kasvoivat ennätysmäisiksi valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen kesällä. Puhelumäärät ovat pysyneet edellisvuosia suurempina.

Tämä käy ilmi Kovä-tutkimushankkeen alustavista tuloksista. Hankkeessa THL sekä Tampereen ja Turun yliopistot selvittävät koronapandemian vaikutusta lähisuhdeväkivaltaan.

Vauvaperheiden vanhemmista 12–15 prosenttia on kokenut parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Tämä käy ilmi THL:n Finlapset-kyselytutkimuksen alustavista tiedoista.

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) auttavissa puhelimissa ja chateissa näkyy, kuinka poikkeusaika kärjistää tilanteita etenkin perheissä, joissa on ollut jo ennestään isoja vaikeuksia, kuten päihteiden ongelmakäyttöä tai hoitamattomia mielenterveysongelmia.

Lasten ja nuorten yhteydenotoissa on noussut esiin, kuinka osassa perheitä riidat ja ahdistavat tilanteet ovat vakavimmillaan johtaneet fyysiseen väkivaltaan.

”Meillä syksyn aikana yhdessä nuorten kanssa tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. Olemme auttaneet monia nuoria konkreettisen avun piiriin”, kertoo MLL:n auttavien puhelimien ja digitaalisten palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.

Vanhempien puhelimeen ja chattiin on tullut korona-aikaan ennätysmäärä yhteydenottoja.

Pajamäen mukaan koronakriisin aikaan vanhempien vastuukuorma on paisunut ja yksinäisyys lisääntynyt. Poikkeusaika on myös kärjistänyt vanhempien keskinäisiä välejä esimerkiksi huoltajuuteen tai lasten tapaamisiin liittyvissä asioissa.

MLL:n yhteydenotoissa näkyy, että tuoreet vanhemmat kokevat olevansa yksin uudessa tilanteessa pienen vauvan kanssa. Äärimmäisen kuormittavana näkyy myös erityistukea tarvitsevien lasten vanhempien arki.

Pajamäen mukaan yhteydenotoissa on usein käsitelty vanhempien omien tunteiden hallintaa ja tunnesäätelyn ongelmia, etenkin jos kotona on haastavasti toimivia lapsia ja nuoria. On keskusteltu lapselle tai nuorelle raivoamiseen syyllistyneiden vanhempien tunteista ja siitä, mitä tehdä jatkossa.

Pajamäen mukaan osa vanhemmista on ollut jaksamisen rajoilla.

”Paljon puhutaan lapsista ja nuorista ja tuen tarjoamisesta heille. Se on ihan äärimmäisen tärkeää. Nyt olisi tosi tärkeää miettiä myös, miten tukea vanhemmuutta tässä poikkeuksellisen kuormittavassa arjessa ja miten sitä tukea integroitaisi osaksi arkea niin, ettei tuen etsimisestä ja saamisesta tule yksi lisää kuormittava tekijä. Monesti vanhemmuuden tukeminen on parasta lastensuojelua.”

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan koronapandemian vaikutuksesta perheiden palveluihin.

”Perheitä auttavat ammattilaiset ovat huolissaan kasautuvasta hoivavelasta. Perheiden normaaleja terveydenhuollon käyntejä jää väliin, ja avuntarve, joka normaalisti huomattaisiin, voi jäädä huomaamatta”, hän sanoo.

Hoivavelalla Pekkarinen viittaa siihen, että lakisääteiset terveydenhuollon käynnit esimerkiksi neuvolassa tai koulussa ovat jääneet tekemättä keväällä ja syksyllä.

Pekkarinen uskoo, että koronatilanne voi vaikeuttaa avun hakemista ja saantia.

”Sisäministeriön vuonna 2012 tekemän selvityksen perusteella tiedetään, että perhesurmien taustalla olevat mielenterveys- ja päihdeongelmat, parisuhdekriisit ja -väkivalta sekä erotilanteet ovat yleisimpiä yhteisiä nimittäjiä”, hän sanoo.

”Korona-aikana voi olla vaikea päästä kunnan järjestämien eropalveluiden piirin, ja ihmisille voi muodostua kuva, ettei apua ole saatavilla.”

Tiistaina lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmän mukaan lasten, nuorten ja perheiden tuen- ja avunsaanti on osin vaikeutunut, kun neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseja on siirretty koronatehtäviin.

Työryhmän mukaan palveluja ei tulisi heikentää nyt koronarokotusten takia, jotta tuen tarpeen tunnistaminen ja avun tarjoaminen eivät viivästy.

Pekkarinen toivoo, että kannanotto otetaan vakavasti. Samalla hän muistuttaa, että jokainen voi tukea lähellä olevia ihmisiä.

”Koronakriisi on tehnyt näkyväksi, miten Suomessa nojataan helposti hyvään palvelujärjestelmään ja miten heikosti pärjätään itsekseen, koska ei ole totuttu nojaamaan toisiin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat