Tällaisia ovat suomalaiset koronavirus­kuolemat, tehohoitoon joutuneista potilaista 86 prosenttia selviää - Kotimaa | HS.fi

Tällaisia ovat suomalaiset koronavirus­kuolemat, tehohoitoon joutuneista potilaista 86 prosenttia selviää

Vain muutama koronatartunta on paljastunut vasta kuoleman jälkeen.

Koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia on kirjattu Suomessa lähes 700.­

3.2. 18:49

Koronavirukseen liittyviä kuolemia on todettu Suomessa jo lähes 700. Kuolleista valtaosa vietti viimeiset päivänsä joko perusterveydenhuollon yksikössä kuten terveyskeskuksen vuodeosastolla (40 prosenttia) tai sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä kuten hoivakodissa (34 prosenttia).

Pieni osa kuolleista (kaksi prosenttia) vietti viimeiset hetkensä kotona.

Hoivakotikuolemat näkyivät koronavirukseen liittyvissä kuolintapaustilastossa jo heti epidemian alussa viime vuoden keväällä. Ensimmäiset hoivakotikuolemat raportoitiin huhtikuun alussa, kun Ylä-Savon sote-kuntayhtymä kertoi kolmen vanhuksen kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Hoivakotien tilanne oli sama muuallakin Euroopassa, sillä Euroopan koronaviruskuolemista lähes puolet tilastoitiin keväällä hoivakodeissa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Kluge totesi huhtikuussa tilanteen olevan ”käsittämätön inhimillinen tragedia”.

Viruksen hoivakodeissa leviämisen nähtiin johtuvan muun muassa puutteellisista suojavarusteista. Kuolemat johtuivat ja johtuvat kuitenkin asukkaiden iästä.

Korkea ikä on suurin yksittäinen tekijä koronakuolleisuudessa. Tartuntatautirekisterin mukaan koronavirukseen on kuollut Suomessa vain yksi alle 30-vuotias henkilö.

Kuolleiden mediaani-ikä on Suomessa 84 vuotta.

”Mitä hauraampi ja iäkkäämpi ihminen on, sitä vakavammaksi mikä tahansa infektio tulee hänelle. Vanhusten kuolleisuus influenssaan, keuhkokuumeeseen tai mihin tahansa tartuntatautiin on aina suurempi kuin työikäisen tai lapsen”, johtajalääkäri Laura Pikkarainen Helsingin sairaalasta sanoo.

Kun korkeaan ikään lisätään perussairaus, riski vain kasvaa. Yli 95 prosentilla kuolleista oli vähintään yksi perus- tai pitkäaikaissairaus. Yleisimpiä niistä ovat sydänsairaudet ja diabetes.

Miksi hoivakodeista ei ole kuljetettu vakavasti sairastuneita ihmisiä erikoissairaanhoidon piiriin ja tehohoitoon?

Pikkarainen kertoo, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosaston kesken on työnjako.

”Meillä hoidetaan sellaiset potilaat, jotka ovat liian hauraita selvitäkseen tehohoidosta”, Pikkarainen sanoo.

Kyse on kokonaisarviosta, sillä lääkäri joutuu pohtimaan sitä, onko koronaviruksen saaneelle hoivakodin asukkaalle sairaalaan viemisestä mitään hyötyä.

”Jos tehohoidosta on suurempi hyöty kuin siitä seuraava haitta ja kärsimys, hyväkuntoinen iäkäskin potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon”, Pikkarainen vakuuttaa.

Hoidon tavoitteena on usein se, että ihmiset saisivat elää tutussa ympäristössä viimeiset päivänsä.

”Sairaalaan viemisellä elämä ei yleensä pitene ja päinvastoin elämän kahdesta viimeisestä viikosta tulee kärsimystä”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri totesi HS:n jutussa viime vuonna.

Lue lisää: ”Sairaalaan viemisellä elämä ei yleensä pitene” – iso osa Suomessa koronaan kuolleista on kuollut hoivakodeissa, ja asiantuntijoiden mukaan se voi olla hyväkin asia

Hengityskoneeseen joutuminen ei ole miellyttävä kokemus.

”Ihmisen paikka ei ole olla tehohoidossa hengityskoneessa. Se on ahdistava kokemus, josta jokainen, joka on ollut tehohoidossa, voi kertoa”, Pikkarainen sanoo.

Tilanne perusterveydenhuollossa alkoi näyttää jo syksyllä paremmalta. Kuolleisuus oli epidemian alkuvaiheessa paljon syksyä korkeampi.

”Näppituntuma on, että viime vuoden loppupuoliskon tautitapaukset olivat oirekuvaltaan vähemmän rajuja kuin keväällä. Paljon suurempi osa meidän potilaista selvisi tartunnasta hengissä”, Pikkarainen arvioi.

Nyt tilanne näyttää vielä paremmalta, sillä koko Suomen hoivakotien asukkaat ja henkilökunta on saatu rokotettua. Rokotusten käynnistymisen jälkeen Helsingin hoivakodeissa ei ole todettu koronatartuntoja muualla kuin Koskelan seniorikeskuksessa. Siellä virus levisi juuri ennen rokotuksia.

”Toivottavasti rokoteohjelma etenee, ja saamme muutkin hauraat vanhukset suojeltua, ennen kuin muuntovirus tekee tartuntalukuja paljon pahemmiksi”, Pikkarainen sanoo.

Koronaviruskuolemista 24 prosenttia on kirjattu erikoissairaanhoidossa. Nämä potilaat olivat yleensä joko keuhko-, sisätauti- tai teho-osastolla.

Koronavirustartuntaan liittyvien hoitojen tehostuminen näkyy tehohoidon tarpeen pienenemisenä. Viime keväänä tehohoitojaksoja alkoi viikossa jopa yli 80. Loppuvuonna ja alkuvuonna alkaneiden hoitojaksojen määrä on pysynyt noin 20:ssä.

Tuoreimman tilaston mukaan teho-osastoilla on hoidettu noin 430:tä koronaviruspotilasta. Kaikista koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista vain pieni osa oli tehohoidossa. Tehohoitopotilaista 14 prosenttia kuoli saman sairaalahoitojakson aikana.

Osa erikoissairaanhoitoa tarvitsevista koronaviruspotilaista ei päädy teholle. Heitä hoidetaan usein keuhko- tai tai sisätautiosastolla, jossa heille annetaan esimerkiksi hengityksen lievempiä tukimuotoja. Näillä potilailla on vaikkapa uniapnea tai krooninen keuhkosairaus kuten keuhkoahtaumatauti tai astma.

Keuhkosairauksien osastonylilääkäri Paula Kauppi Husista kertoo, että koronapotilaiden hoitomuodot ovat kehittyneet vuoden aikana.

”Koronapotilailla on keskimääräistä suurempi tukostaipumus, joten tukoksia estävää antikoagulaatiohoitoa on lisätty”, Kauppi kertoo.

Lue lisää: Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista

Toinen kehittynyt hoito liittyy kortisoniin. Sitä annetaan, jos potilaalla on hapettumishäiriö ja hänen tilanteensa on vaikeutumassa.

”Tällöin hoitoon liitetään systeemisesti annettava kortisoni, joka vähentää tulehdusta. Tutkimustuloksien mukaan kortisonihoito vähentää kuolleisuutta tietyissä potilasryhmissä”, Kauppi sanoo.

Hyvin pieni osa eli noin 14 koronavirukseen liittyvää kuolemaa on tapahtunut kotona tai vastaavassa paikassa. Laura Pikkarainen kertoo, että nämä henkilöt olivat esimerkiksi kotisairaalahoidossa.

”On myös tapauksia, joissa kotona yksin kuolleen kuolinsyy on selvinnyt koronaviruksen aiheuttamaksi”, Pikkarainen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat