Löytyikö Katiska-vyyhdin huumeiden alku­perä ala­maailman matka­puhelin­jätin datasta? Poliisi uskoo selvittäneensä 20 miljoonan euron huume­jutun - Kotimaa | HS.fi

Löytyikö Katiska-vyyhdin huumeiden alku­perä ala­maailman matka­puhelin­jätin datasta? Poliisi uskoo selvittäneensä 20 miljoonan euron huume­jutun

Poliisi pääsi viime keväänä Ranskassa käsiksi salattuun viestipalveluun, joka oli alamaailman suosiossa. Suomessa poliisi uskoo saaneensa tiedoista näyttöä siihen, mistä tulivat Katiskan aineet, keskustalaisen kuntapoliitikon huumeet ja ulkomaalaistaustaisten huumekauppiaiden aineet Helsingissä.

Niko Ranta-aho on tunnustanut masinoineensa huumekauppaa Espanjasta Suomeen. Poliisin käsityksen mukaan huumeet olivat osa katukauppa-arvoltaan 20 miljoonan euron huumekauppaa, jossa aineet tulivat Hollannista Suomeen kukkarekoissa.­

4.2. 12:46 | Päivitetty 4.2. 15:07

Poliisi uskoo keränneensä näytön katukauppa-arvoltaan 20 miljoonan euron arvoisesta huumekaupasta Hollannin ja Suomen välillä. Suomen kannalta huumetutkintaa voi pitää historiallisena.

Poliisin käsityksenä on, että tiedossa on nyt alkuperä muun muassa Katiska-jutun huumeista, keskustalaisen kunnallispoliitikon amfetamiinitekemisistä Pohjanmaalla sekä ulkomaalaistaustaisten huumekauppiaiden rikollisesta bisneksestä Helsingissä.

Kaikissa jutuissa huumeet tulivat samoilta tukkureilta Hollannista, poliisi uskoo. Aineiden liikuttelutapa on tuttu jo Katiska-vyyhdestä: huumeiden epäillään matkanneen maahan kukkarekoissa.

Uutta on kuitenkin se, mistä poliisi ammensi todistusaineistoa mittavaan huumejuttuun.

Viime keväänä ja kesänä Britanniassa ja Keski-Euroopassa alkoi kärähdellä järjestäytynyttä rikollisuutta nopeassa tahdissa. Syynä oli se, että Ranskassa poliisi oli onnistunut saamaan haltuunsa tietopankin, jollaisesta se oli voinut aiemmin vain haaveilla.

Muun muassa meksikolainen Sinaloan huumekartelli, useat eurooppalaiset järjestäytyneet rikollisryhmät ja Suomessa Niko Ranta-aho olivat suosineet samaa salattua viestipalvelua. Palvelun nimi oli Encrochat.

Kesäkuussa Encrochat viestitti asiakkailleen, että siihen oli kohdistunut hyökkäys. Yhtiö kehotti asiakkaitaan tuhoamaan puhelimet.

Iskun takana oli Ranskan poliisi. Ranskasta tutkinnat laajenivat kuitenkin nopeasti muualle Eurooppaan ja myös maanosan ulkopuolelle.

Lue lisää: Kuka perusti alamaailman matkapuhelinjätin, josta tuli lopulta Poliisille lottovoitto?

Encrochatilla oli Euroopassa arviolta 60 000 käyttäjää, ja poliisin tutkimusten perusteella esimerkiksi Ranskassa 90 prosenttia heistä kuului alamaailmaan.

Helsingin Sanomat selvitti viime syksynä Encrochatin yrityshistoriaa. Jäljet johtivat pöytälaatikkoyhtiöön Panamaan.

Yksi yrityksen vastuuhenkilöksi merkityistä ihmisistä vastasi HS:lle, että yhtiötä paperilla pyörittävä asianajotoimistokaan ei ollut kuullut omistajista enää vuosiin.

Poliisin toiminnan kokonaisvaikutuksia on mahdotonta tietää ulkopuolelta, mutta eri maissa poliisi oli jo viime kesään mennessä takavarikoinut vähintään kymmeniä miljoonia euroja käteistä, tehnyt vähintään satoja pidätyksiä ja tutkinut muun muassa alamaailman palkkamurhia.

Poliisi on tähän saakka kieltäytynyt vahvistamasta, että Encrochat-dataa olisi tutkittu myös Suomessa. Jo Katiska-oikeudenkäynnissä kuitenkin selvisi, että esimerkiksi Niko Ranta-aho oli käyttänyt Encrochatia.

Katiska-juttu on tiettävästi Helsingin käräjäoikeuden historian suurin huumejuttu. Siitä on tarkoitus antaa tuomio huhtikuussa. Niko Ranta-aho on tunnustanut jutussa masinoineensa huumekauppaa Espanjasta.

Ranta-ahoa epäillään tällä hetkellä myös uudemmista törkeistä huume- ja talousrikoksista. Epäilyjen mukaan hän syyllistyi uusiin törkeisiin huumerikoksiin tutkintavankeudesta vapautumisensa jälkeen.

Poliisin tutkimusten perusteella samalta tukkurilta ovat peräisin myös isohkon pohjalaisen huumevyyhden aineet.

Pohjanmaan käräjäoikeus on jo langettanut tuomioita jutusta, jossa pariskunta piti hallussaan 46:ta kiloa amfetamiinia ja jakoi ainetta muille myyntiin.

Törkeästä huumerikoksesta on syytteessä samassa jutussa myös keskustan kunnallispoliitikko, joka on vaikuttanut Kristiinankaupungissa. Hänen tekemänsä rikoksen epäillään tapahtuneen syksyllä 2019, ja syytteiden käsittelyä oikeus on kaavaillut ensi syksylle.

Helsingissä poliisi on puolestaan tutkinut muun muassa somalitaustaisten henkilöiden huumekauppaa. Myös näiden aineiden poliisi epäilee tulleen Suomeen hollantilaisissa kukkarekoissa.

Jutun tutkintaan ovat osallistuneet useat poliisilaitokset. Mukana olivat keskusrikospoliisi, Helsingin poliisilaitos, Hämeen poliisilaitos, Kaakkois-Suomen poliisilaitos ja Pohjanmaan poliisilaitos.

Tekoaika epäillyissä rikoksissa on vuoden 2018 kesäkuusta vuoden 2020 toukokuuhun. Tutkittavana oli 17 huumausaineiden maahantuontia.

Tutkinnanjohtaja Jari Räty keskusrikospoliisista arvioi, että erilaisia huumeita on tuotu yhteensä yli 800 kiloa. Pelkästään amfetamiinia oli 300 kiloa.

Erityisen merkittävänä Räty pitää ison ja vaikuttavan maahantuontiorganisaation paljastamista.

”Minun urani aikana kaikista merkityksellisin asia”, Räty arvioi tutkintaa suhteessa aiempiinsa.

Epäillyt olivat pyörittäneet huumeiden maahantuonnin ohella myös laillista liiketoimintaa, poliisi kertoo.

Tiedotteessaan poliisi listaa Suomeen ja Tukholmaan levitetyn yhteensä 310 kiloa marihuanaa, 312 kiloa amfetamiinia, 53 kiloa hasista, 15 kiloa kokaiinia, 14 kiloa mdma:ta, 2 kiloa kristallia, 142 000 ekstaasitablettia, 19 000 lsd-tablettia sekä 100 000 Xanax-tablettia, 2 kiloa ketamiinia ja yli 50 000 kappaletta muita lääkeaineita.

Oikaisu 4.2.2020 klo 13.33: Encrochat tiedotti asiakkailleen siihen kohdistuneesta hyökkäyksestä viime vuoden kesäkuussa, ei heinäkuussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat