SPR:n tutkimus: Lähes joka kolmas suomalainen kärsii yksinäisyydestä – Vastaa HS:n kyselyyn korona-ajan yksinäisyydestä - Kotimaa | HS.fi

SPR:n tutkimus: Lähes joka kolmas suomalainen kärsii yksinäisyydestä – Vastaa HS:n kyselyyn korona-ajan yksinäisyydestä

Poikkeuksellinen aika ja koronarajoitukset ovat lisänneet yksinäisyyttä, joka pitkittyessään lisää vakavia haittoja.

Taloustutkimus selvitti suomalaisten yksinäisyyttä. Kuvassa kävelijä Töölönlahdella.­

9.2. 9:21 | Päivitetty 9.2. 15:28

Jo lähes joka kolmas suomalainen kärsii yksinäisyydestä, kun aiemmin yksinäisiä oli joka viides. Muutos ilmenee Suomen Punaisen Ristin (SPR) Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, josta SPR kertoi tiistaina.

Muutoksen syynä on korona-aika, jota on nyt kestänyt lähes vuoden ja joka kestää vielä vähintään kuukausia. Poikkeuksellinen aika ja koronarajoitukset ovat lisänneet yksinäisyyttä, joka pitkittyessään lisää vakavia haittoja.

Myös Mielenterveyden keskusliitossa on nähty sama kehitys, sanoo toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Yksinäisyydestä kärsivät eniten ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa. Yksinäisyys on lisääntynyt erityisesti yli 65-vuotiailla, yksin asuvilla, pienituloisimmilla ja työelämän ulkopuolella olevilla.

”Olemme huolissamme tästä. Aika on jo nyt pitkä, ja sillä tulee olemaan pidempiaikaisia vaikutuksia. Terveysturvallisuus on tietysti tärkeää, ja sen lisäksi meidän kaikkien on syytä ottaa yksinäisyys yhtä vakavasti. Koronaan voi kuolla, ja niin voi yksinäisyyteenkin”, kertoo SPR:n sosiaalitoiminnan koordinaattori Maaret Alaranta.

Hänen mukaansa tulokset hätkähdyttivät.

”Aiheesta on puhuttu koko korona-ajan, mutta tässä tutkimuksessa yksinäisyyden määrän lisääntyminen oli niin suurta. Se varmaan johtuu siitä, että tilanne vain pitkittyy. Mitä kauemmin tämä jatkuu, sitä pahempia vaikutuksia sillä on.”

Tämän jutun lopussa on kysely, johon vastaamalla voi kertoa omasta korona-ajan yksinäisyydestään. Vastauksista tehdään lähipäivinä juttu.

SPR muistuttaa, että juuri pitkittynyt yksinäisyys heikentää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia merkittävästi.

Yksinäisyys altistaa monille sairauksille, kuten masennukselle, muille mielenterveyden häiriöille sekä fyysisille sairauksille. Monen voi olla vaikea palata normaaliin, kun eristäytymistä vaativa tilanne on joskus ohi.

Se on haitallista myös koko yhteiskunnalle. Yksinäiset ihmiset käyttävät enemmän terveyspalveluja ja jäävät helpommin yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle.

”Meillä ei yhteiskuntana ole varaa menettää lähes kolmannesta väestöstä yksinäisyydelle. Tämä on todellinen uhka, jota vastaan meidän on ryhdyttävä toimiin viimeistään nyt”, Alaranta toteaa.

SPR tekee osaltaan työtä yksinäisyyden vähentämiseksi. Se esimerkiksi järjestää ystävätoimintansa kautta vuosittain 25 000 ihmiselle apua yksinäisyyteen.

Tämä ei Punaisen Ristin mukaan riitä.

”Kolmannes suomalaisista on niin suuri määrä ihmisiä, etteivät vapaaehtoisjoukot tai viranomaiset yksin pysty parantamaan tilannetta. Kannustamme ihan kaikkia pitämään yhteyttä läheisiinsä ja miettimään, kuka ympärillämme saattaisi kokea yksinäisyyttä ja kaivata juttuseuraa. Pienilläkin teoilla on suuri vaikutus”, Alaranta vetoaa.

Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta kertoo puolestaan, että korona-aika on lisännyt neljänneksellä neuvontapuheluiden määrää ja moninkertaistanut chattipalvelun yhteydenotot.

”Ei tämä sinänsä yllätä. Tilanne antaa nyt kaikille mahdollisuuden tutustua siihen, mitä ovat mielenterveyden häiriöt, kun monet meistä ovat etätyömoodissa ja ihmiskontaktit ovat kiellettyjä”, hän sanoo.

”Yksinäisyys on tullut monelle tutuksi, ja on herätty sen suhteen, miten ihmisen perusluonteeseen kuuluu sosiaalisuus ja mikä merkitys on sillä, että on ihmisiä ympärillä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat