Tilastokeskus julkaisi keskiviikkona kuntien ja kuntayhtymien viime vuotta koskevat tilinpäätösarviot. Niiden perusteella näyttää siltä, että kuntatalous vahvistui viime vuonna ennätyksellisen heikolta tasolta poikkeuksellisen hyväksi.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun vuonna 2019 se oli noin 200 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Manner-Suomen kunnista negatiivisen tuloksen teki alustavien tietojen mukaan vain 27 kuntaa, kun vuonna 2019 tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuvaa tilannetta ”hetken hengähdystauoksi”.
”Ennakoimme vuosi sitten, että kuntatalouteen on tulossa helpotusta, mutta emme arvanneet, että vuodesta tulisi yksi mittaushistorian parhaista tulosvuosista”, hän sanoi Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa.
Poikkeuksellisen hyvien tunnuslukujen taustalla ovat käytännössä kunnille myönnetyt koronaviruskriisin hoitoon suunnatut tuet.
Valtio jakoi erilaisilla tukipaketeilla kunnille viime vuoden aikana yhteensä noin kolme miljardia euroa koronatukea. Kuntien valtionosuudet kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan viime vuonna noin 27 prosenttia.
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan valtion tukitoimilla on päästy siihen, että vaikka kunnat ovat joutuneet lomauttamaan, vain kahden kunnan vuosikate on jäämässä negatiiviseksi viime vuodelta. Edeltävänä vuonna 65 kunnalla oli negatiivinen vuosikate.
Kuntaministeri Sirpa Paatero saapui hallituksen neuvotteluihin Helsingin Säätytalolle tammikuun lopussa.
Paateron mukaan kuntatalouden kehitys jää tukipakettien ansiosta poikkeukselliseksi viime ja tänä vuonna. Hänen mukaansa kyse on myös tulevaisuuteen varautumisesta.
”Kriisin vaikutukset näkyvät pitkälle eteenpäin. Meillä ei ole vielä tarkkaa näkymää, miten paljon ikäihmisten pahoinvointi, perheväkivalta, lasten koulumenestys ja kaikki muut ovat tämän koronan aikana menneet heikompaan suuntaan”, Paatero sanoi ministerin kunta-aiheisessa mediatilaisuudessa.
Kuntaliitonkin mukaan koronavirusepidemia vaikuttaa kuntatalouteen myös niin sanotun kertyneen hoitovelan vuoksi. Kiireettömiä toimenpiteitä lykättiin etenkin epidemian alkuvaiheessa.
”Emme tarkalleen tiedä, kuinka paljon hoitovelkaa on”, sanoi kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa.
”Muhiiko siellä [terveys- ja sosiaalipalveluissa] tällainen iso palveluntarve, joka näyttäytyy sitten tulevina vuosina koronan jälkeen?”
Tilinpäätösarvioiden perusteella näyttää Kuntaliiton mukaan siltä, että koronatuki on jakautunut kunnille ennakoitua tasaisemmin eivätkä valtionosuuksista riippuvaiset pikkukunnat näytä hyötyneen siitä merkittävästi enemmän kuin muut. Tästä kertoo Kuntaliiton mukaan se, että tilikauden tulos on tasainen eri kuntakokoryhmissä.
Suurimmat kaupungit tekivät viime vuonna euromääräisesti suurimmat tilikauden tulokset. Kärkipäässä olivat Helsinki, jonka tulos oli noin 497 miljoonaa euroa, ja Espoo, jonka tulos oli noin 140 miljoonaa euroa.
Kuntatalouden vahvistuminen ei näkynyt kuntayhtymissä, jotka vastaavat useimmiten terveydenhuollosta ja esimerkiksi sairaaloista, arvioi erityisasiantuntija Jussi Lammassaari valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta.
Kuntayhtymien ottamien lainojen määrä on kasvanut voimakkaasti, mikä johtuu muun muassa sairaanhoitopiirien isoista sairaalainvestoinneista. Viime vuonna 25 kuntayhtymää jäi alustavien tietojen mukaan alijäämäiseksi.
Koronatukien lisäksi kuntatalouden vahvistumista viime vuonna selittävät kunnallisverojen odotettua parempi kehitys ja menojen maltillinen kasvu. Kuntien verotulot kasvoivat tilinpäätösarvioiden perusteella viime vuonna noin neljä prosenttia.
Kuntien kunnallisverokertymää selittää muun muassa verokorttiuudistus. Se lykkäsi noin 350 miljoonaa euroa kunnallisveroa vuodelta 2019 vuodelle 2020.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen esitteli kuntien taloustilannetta ja tilinpäätösarviotietoja keskiviikkona Helsingissä.
”Erinomainen vuosi 2020 on vain jäävuoren huippu, ja pinnan alla on todella suuria haasteita. Seuraavat vuodet tulevat varmasti olemaan vaikeita”, Kuntaliiton Karhunen sanoi.
”Ymmärrämme varsin hyvin, että kyse on kertaluontoisista tuista. Kuntavaaleissa ei kannata luvata mitään.”
Kuntien suurimmat ongelmat liittyvät väestön ikääntymiseen ja muuttoliikkeeseen. Väestön ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Samaan aikaan verotulot pienenevät, kun kuntalaiset siirtyvät työelämästä eläkkeelle tai muuttavat pois kunnan alueelta.
Valtiovarainministeriö valmistelee laajempaa selvitystä siitä, mitä ikääntyminen, syntyvyyden väheneminen ja kaupungistuminen tarkoittavat kuntien menojen ja tulojen kannalta.
Paateron mukaan pohdittavana on myös, milloin kunta on vielä kunta. Tämä kysymys nousee esiin tulevaisuudessa, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät sote-uudistuksen seurauksena ja osalla kunnista on sen jälkeenkin vaikeuksia selviytyä jäljelle jäävistä palveluista.
Samalla käydään Paateron mukaan läpi, pitäisikö erikokoisilla kunnilla olla eri tehtäviä.
”Meillä tulee olemaan varsin pieniä kuntia jonkin verran, ja niissä tasalaatuisten palveluiden järjestäminen ei välttämättä toteudu.”
