Tutkimus: Eri alojen sukupuolittuminen alkaa jo alaluokilla – ”Stereotypiat kahlitsevat lasten ja nuorten valintoja” - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Eri alojen sukupuolittuminen alkaa jo alaluokilla – ”Stereotypiat kahlitsevat lasten ja nuorten valintoja”

Oppiaineista erityisesti matematiikkaan liittyy voimakkaasti sukupuolittuneita stereotypioita, joiden vaikutukset näkyvät jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Viime vuonna pitkän matematiikan kirjoittajista suurin osa oli ensi kertaa tyttöjä.

Inari Saxell saapuu kirjoittamaan murtolukua. Viikin normaalikoulun kolmasluokkalaiset kisasivat matematiikan tunnilla murtolukukilpailussa.­

13.2. 2:00 | Päivitetty 13.2. 7:53

”Kolme neljäsosaa!” huutaa Viikin normaalikoulun ala-asteen 3A-luokan opettaja Anu Pitkänen.

Oppilaiden jalat tömistävät kohti punaista tötteröä. Inari Saxell ehtii ensimmäisenä punaisen tötterön luokse merkitsemään murtolukua tauluun mutta voi, kynä tippuu kädestä! Toinen ryhmä vie tavoitellun pisteen.

Toisin kuin voisi luulla, kyseessä ei ole liikuntatunti, vaan matematiikan tunti, jolla murtolukuja harjoitellaan liikunnallisten leikkien avulla tällä kertaa ulkona.

Saxell kertoo, että matematiikka on hänestä kivaa mutta joskus vähän vaikeaa. Etenkin kolmannella mukaan on tullut paljon uusia asioita, joita täytyy harjoitella.

”Mutta eihän kukaan opi lukemaankaan itsekseen, vaan sitä täytyy opetella”, Saxell sanoo.

Samaa mieltä ovat Roi Rupponen ja Henri Ollikainen.

”Jotkut sanoo, ettei osaa matematiikkaa, mutta se vaatii vaan harjoittelua”, Rupponen sanoo.

Heidän mielestään tyttöjen ja poikien välillä ei ole matematiikan osaamisessa eroja.

Henri Ollikainen (vas.) ja Roi Rupponen valmistelivat matematiikan tuntia. Molempien mielestä matematiikka on taito, jota voi harjoitella.­

Tässä leikissä piti toistaa tietty liike, kun murtoluvun arvoksi tuli 1. Inari Saxell näyttää mallia x-hypyin.­

Oppiaineista juuri matematiikkaan liittyy paljon stereotypioita, jotka määrittävät oppilaiden uskomuksia itsestään matematiikan oppijoina jo varhain. Stereotypiat ohjaavat esimerkiksi tyttöjä pitämään äidinkielestä, vaikka he loistaisivat myös matematiikassa.

Sukupuoli vaikuttaa eri aineiden opiskeluintoon yllättävän aikaisin, jo peruskoulun toisella ja kolmannella luokalla. Erityisesti matematiikan osalta tyttöjen ja poikien välillä oli eroja. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta tutkimusryhmineen tutkii Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa koulutus- ja opintopolkujen sukupuolittuneisuutta.

Contemporary Educational Psychology -lehdessä julkaistu artikkeli on osa pitkittäistutkimusta, jossa seurataan samoja oppilaita aina kuudennen luokan loppuun.

Tutkijat kysyivät toisen ja kolmannen luokan oppilailta heidän motivaatiostaan kouluaineita kohtaan sekä haaveammatteja ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Motivaatiota kysyttiin kolmessa oppiaineessa: äidinkielessä, matematiikassa ja ympäristöopissa.

Motivaatio matematiikkaan selitti pitkälti erityisesti suuntautumista luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan aloihin eli niin kutsuttuihin stem-aloihin.

Matematiikan opiskelusta motivoitunut lapsi haaveili kuusi kertaa muita todennäköisemmin työstä näillä aloilla.

Tutkijat erottivat oppilaista kolme erilaista ryhmää. Poikia oli eniten ryhmissä, joita matematiikka innosti. Sen sijaan tyttöjä oli enemmän ryhmässä, jonka motivaatio oli korkea kaikissa aineissa.

”Tutkimuksemme osoittaa, että eri alojen voimakas sukupuolittuminen alkaa jo alaluokilla”, Salmela-aro sanoo.

Suomessa koulutusvalinnat ovat EU-maista vahvimmin eriytyneet sukupuolen mukaan. Erot näkyvät myös vauraiden teollisuusmaiden välisessä vertailussa.

Naiset suuntautuvat Suomessa miehiä selvästi useammin sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloille. Miehet puolestaan hakeutuvat naisia useammin teknisille aloille.

Salmela-Aron mukaan erot näkyvät jo toisella asteella. Esimerkiksi lukiossa tytöt valitsevat matemaattisia aineita poikia vähemmän.

Sukupuoltenväliset erot näkyvät myös palkoissa.

Lue lisää: Sukupuolittuneet polut

Jako tyttöihin ja poikiin on karkea eikä toisaalta selitä kokonaan, miksi kiinnostus ja koulutuspolut alkavat eriytyä, Salmela-Aro toteaa. Hän muistuttaa, että yksilöiden välillä voi olla suuriakin vaihteluja. Sukupuolittunut ilmiö kuitenkin näkyy tutkimuksessa.

Salmela-aron mukaan tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta siitä, millaisia ryhmiä tyttöjen ja poikien keskuudessa muodostuu.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Tuire Koponen on tutkinut niin kutsuttujen minäuskomusten vaikutusta matematiikan oppimiseen kahdessa tutkimushankkeessa. Ensimmäisessä seurattiin 2.–5.-luokkalaisia oppilaita lukuvuoden ajan ja toisessa samoja oppilaita ensimmäiseltä luokalta aina kolmannelle asti.

Minäpystyvyydellä tarkoitetaan oppilaan uskomuksia tai arvioita omista kyvyistään suoriutua erilaisista tehtävistä, kuten kertotaulun oppimisesta. Minäkäsitys vastaa kysymykseen siitä, millainen minä olen, esimerkiksi olenko hyvä tai huono matematiikassa.

Koposen mukaan omien aikaisempien kokemusten lisäksi yksilön käsityksiin itsestään oppijana voivat vaikuttaa myös yleisemmät taitoon kohdistuvat uskomukset. Tytöillä oli alhaisempi minäkäsitys matematiikan suhteen kuin pojilla.

”Käsitys siitä, että on olemassa huonoja ja hyviä laskupäitä tai meidän suvussa kukaan ei ole osannut matematiikkaa, ovat uskomuksia, jotka herkästi tarttuvat, vaikka niissä ei olisi perää”, Koponen kertoo.

Tytöillä näytti olevan myös olevan poikia alhaisempi minäpystyvyys matematiikassa. Tytöt myös raportoivat matematiikassa vähemmän minäpystyvyyttä kohottavia onnistumisen kokemuksia kuin pojat, ja kokivat poikia enemmän ahdistusta matematiikan tehtäviin liittyen.

”Pieni oppilas ei vielä osaa arvioida omia taitojaan realistisesti. Jos esimerkiksi lukeminen sujuu häneltä helposti, mutta matematiikka vaatii ponnistelua, hänelle saattaa tulla käsitys, että olisi huono matematiikassa, vaikka tosiasiassa hänen taitonsa voisivat ollakin ihan hyvät”, Koponen kertoo.

Esimerkiksi koulussa saadut kokemukset vaikuttavat paljonkin lasten käsityksiin itsestään oppijoina.

Opettaja ja tutkija Anni Loukomies Viikin normaalikoulusta pitää tärkeänä, että koulussa pyritään purkamaan stereotyyppisiä käsityksiä matemaattisista aineista. Loukomies on väitellyt motivaation vaikutuksesta luonnontieteiden opiskeluun.

”Esimerkiksi tiedekuvastossa hyvin tyypillinen toistuva kuva on hullu professorihahmo, jolla ehkä pyritään vetoamaan lasten huumoriin”, Loukomies kertoo.

Loukomiehen mukaan matemaattisten aineiden opetuksessa on tärkeää käyttää mahdollisimman monia eri keinoja. Jollekin motivaatio voi syntyä vaikka askartelun, pelien tai liikunnan kautta.

”Matematiikassa päädytäänjo alakoulussa abstrakteihin, ajattelua vaativiin asioihin, ja siellä saattaa olla sellaisia teemoja, jotka eivät ole käsinkosketeltavia tai tunnu arjessa niin relevanteilta”, Loukomies kertoo.

Opettajan tehtävänä on antaa monipuolisesti erilaisia tarttumapintoja, missä matematiikkaa tarvitaan ja voidaan käyttää. Tämä voi innostaa myös tyttöjä matematiikkaan.

Monipuoliset opiskelumenetelmät voivat motivoida eri tavoin matematiikan opiskeluun. Viikin normaalikoulun kolmosluokan murtolukuja opeteltiin liikunnan ja leikkien avulla.­

Kelly Lillipuu (vas.) ja Elmeri Kanninen olivat murtolukukilpailun finalistit. Lillipuun mukaan leikit ja liikunta toi matematiikan tuntiin kivaa vaihtelua.­

Myös Tuire Koponen pitää tärkeänä tukea kaikkien mahdollisuutta saada onnistumisen kokemuksia matematiikasta.

Kun esimerkiksi tytöt saavat matematiikassa palautetta osaamisestaan, heidän käsityksensä itsestään matematiikan oppijoina vahvistuu.

”Stereotypiat kahlitsevat lasten ja nuorten valintoja”, Koponen muistuttaa.

Salmela-Aron työryhmän tavoitteena on seurata nyt tutkittujen oppilaiden koulutus- ja opintopolkuja aina toiselle asteelle, mikäli tutkimuslupaan saadaan jatkoa.

Salmela-Aron mukaan voikin olla mahdollista, että korkeakoulujen matematiikkaa painottava todistusvalinta lisää tyttöjen motivaatiota opiskella matematiikkaa myöhemmin toisella asteella.

”Se saattaa lisätä lukiossa myös tyttöjen motivaatiota valita pitkä matematiikka, jos he alkavatkin ajatella, että siitä on heille hyötyä”, hän arvioi.

Esimerkiksi viime vuonna pitkän matematiikan kirjoittajista suurin osa oli ensimmäistä kertaa tyttöjä.

Koponen muistuttaa, että hyöty on kuitenkin hyvin ulkokohtainen motivaatiotekijä.

”Vaikka sillä voi olla vaikutusta, olisi tärkeää myös vahvistaa oppijan omaa sisäistä motivaatiota ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat