Muonitusmiehen apulainen olikin ”tunnettu suurryöstäjä” – Jokainen voi nyt osallistua suureen kansalliseen historiantutkimukseen - Kotimaa | HS.fi

Muonitusmiehen apulainen olikin ”tunnettu suurryöstäjä” – Jokainen voi nyt osallistua suureen kansalliseen historiantutkimukseen

Tutkijat kokeilevat ensimmäistä kertaa joukkoistamista tutkimuksessa, jossa selvitetään kymmenientuhansien suomalaisten kohtaloa Neuvostoliitossa.

Yksityiskohta Pekka Holopaisen henkilötietolomakkeesta. Holopainen oli viranomaisten mukaan sisällissodan aikana ”suurryöstäjä, takavarikoitsija ja kiihottaja”. Itse hän kertoi olleensa muonitusmiehen apulainen.­

14.2. 15:25

Oletko kiinnostunut Suomen historiasta?

Haluaisitko olla mukana isossa kansallisessa historiantutkimuksessa?

Jos vastaat kyllä, niin Kansallisarkistossa työskentelevät tutkijat kaipaavat apuasi.

Kyse on monivuotisesta Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeesta, jossa selvitetään kymmenientuhansien suomalaisten kohtaloita Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa.

Hankkeeseen palkatut historiantutkijat ovat käynnistäneet Suomessa uudenlaisen internetissä tapahtuvan joukkoistamisen, jossa vapaaehtoisia pyydetään auttamaan sata vuotta sitten laaditun henkilökortiston siirtämisessä sähköiseen tietokantaan.

Ilman joukkoistamista tietokannan tekemiseen kuluisi hyvin paljon aikaa.

Tutkijoilla on käytössään ulkoministeriön arkistoon kuuluva Suomen Pietarin pääkonsulinviraston henkilökortisto, jossa on tiedot Neuvosto-Venäjältä evakuoiduista suomalaisista.

Käsin kirjoitetuista tiedoista halutaan tehdä tietokanta, koska tietoa on silloin helpompi käsitellä jatkotutkimuksessa.

”Kortisto liittyy Tarton rauhan jälkeiseen tilanteeseen, kun Suomi perusti konsulinviraston Pietariin. Sieltä Venäjälle jääneet suomalaiset saivat anoa evakuointia takaisin Suomeen”, kertoo suunnittelija Ilkka Jokipii.

”Se keskittyy 90-prosenttisesti vuoteen 1921, vaikka evakuoimistoimisto jatkoi vielä senkin jälkeen toimintaansa.”

Hankkeessa käytetään kansainvälistä Zooniverse-sovellusta. Se on eräänlainen kansalaisten tieteentekemisen portaali, jonka kautta yli miljoona vapaaehtoista eli zooitea ympäri maailmaa osallistuu eri tieteenalojen joukkoistamiseen.

Vastaavaa Zooniverse-joukkoistamista ei ole Suomessa tiettävästi aiemmin kokeiltu. Jos kaikki menee hyvin, niin tutkijat aikovat hyödyntää sitä myös muiden arkistokokonaisuuksien työstämisessä.

Tarkoitus on mainostaa joukkoistamiseen osallistumista muun muassa sukututkijoille, mutta kuka tahansa voi osallistua siihen.

Suomalaiset Venäjällä -hankkeen tutkimustietokannan kehittämisestä vastaava Jokipii kertoo, että hän itse on osallistunut Zooniversessä muun muassa Dachaun vankileirikortiston kirjaamiseen.

”Kun aineistoa on tässä hankkeessa niin hirveästi, niin tuli mieleen, että sitä ehkä kannattaisi kokeilla tässä. Siitä se sitten lähti.”

Käytännössä työhön osallistuva vapaaehtoinen saa verkon kautta koneensa näytölle alkuperäisistä skannattuja henkilötietokortteja, joissa on käsin kirjoitettu perustietoja evakuointia pyytäneistä suomalaisista. Nämä tiedot pyydetään kirjoittamaan viereiselle lomakkeelle ohjeiden mukaisesti.

Jokaisen henkilötietolomakkeen tallentaa kaksi toisistaan riippumatonta ihmistä. Tällä pyritään varmistamaan tietojen oikeellisuus.

Tietojen tallentaja ei voi myöskään valita tallennettavaa lomaketta vaan ohjelma arpoo sen satunnaisesti.

Evakuointia haluavilta ihmisiltä on henkilötietojen lisäksi kirjattu muun muassa se, ovatko he osallistuneet ”vuoden 1918 kapinaan”, ovatko he olleet Neuvosto-Venäjän palveluksessa sekä ovatko he olleet kommunistisen puolueen jäseniä.

”Se on hyvin vaihtelevaa, kuinka paljon ihmiset kertoivat. Voi olla, että haluttiin olla kertomatta, jos on tehty vaikka mitä Neuvostoliiton palveluksessa”, Jokipii sanoo.

”Siellä on myös ihmisiä, jotka ovat olleet tavallisia työläisiä Pietarissa, eivätkä ole tehneet mitään kummempaa sisällissodassa tai Neuvosto-Venäjän palveluksessa.”

Nikolain Kleen (lomakkeessa Klae) lomake. Klee oli Kymi-yhtiön Pietarin konttorin johtajia. Lomakkeen mukaan hän joutui vallankumouksen jälkeen työskentelemään Neuvosto-Venäjällä kirjastoapulaisena ja halusi palata Kymin tehtaalle Kuusankoskelle.­

Pietarin pääkonsulinviraston kortistossa on tiedot yhteensä noin 7 000 ihmisestä, mutta verkossa on vain hiukan yli 6 000 henkilötietokaavaketta.

Kortistosta on poistettu eräitä lasten kortteja ja vuoden 1921 jälkeen tehdyt kortit. Laki ei salli alle sata vuotta vanhojen henkilötietojen julkaisemista.

Jokipiin mukaan kortistossa on hyvin paljon Venäjällä ennen vallankumousta asuneita Pietarin suomalaisia mutta myös merkittävä joukko Suomesta sisällissodan jälkeen pakoon lähteneitä punapakolaisia.

”Punapakolaisia ei aina saada selville. Asiaa on voitu lomaketta täytettäessä hieman kaunistella, mutta moni mainitsee sen kyllä suoraan.”

Nikolai Kleen vaimo Alma Klee (omaa sukua Pihl) ilmoitti ammatikseen olevansa toimitusjohtajan vaimo. Todellisuudessa hän oli erittäin arvostettu kultasepänliike Fabergéllä työskennellyt suunnittelija.­

Kortiston tietojen oikeellisuuden arviointi onkin sitten ammattitutkijoiden työn kovaa ydintä.

Helpoimmat tapaukset selvittivät suomalaiset viranomaiset jo Pietarissa.

Kortistossa on esimerkiksi henkilölomake eräästä Pekka Holopaisesta, joka antamiensa tietojen mukaan oli sisällissodan aikana ”Terijoen komppaniassa Kivennavan rintamalla muonitusmiehen apulainen”.

Holopainen ei kuitenkaan onnistunut hämäämään suomalaisia viranomaisia, sillä henkilölomakkeen toiselle sivulle oli kirjattu, että Holopainen oli ”kapinan ajalta tunnettu suurryöstäjänä Terijoen punakaartin muonituspäällikkönä toimiessaan”.

Valmista sähköistä tietokantaa voidaan myöhemmin verrata esimerkiksi sisällissodan aineistoihin, Jokipii sanoo.

”Esimerkiksi jos on kadonneena pidettyjä henkilöitä, niin niitä voi löytyä tästä aineistosta. Ja tämä tulee pohjaksi Suomalaiset Venäjällä -tietokantaan, joka julkaistaan myöhemmin hankkeen tiimoilta.”

Nyt tallennettavasta aineistosta syntyy sähköiseen muotoon perusaineisto vallankumousta edeltäneen ajan Pietarin suomalaisista. Sitä voidaan sitten käyttää muuhunkin historiantutkimukseen.

Mikä voisi olla seuraava joukkoistettava aineisto?

”En osaa sanoa. Meillä on erilaista aineistoa”, Jokipii pohtii.

Käytettävissä on aineistoja, jotka ovat niin uusia, että niiden joukkoistaminen vaatii ensin tietosuoja-asioiden selvittämistä. Yksi mahdollisuus on, että osallistujat joutuisivat rekisteröitymään.

”Meillä on esimerkiksi ulkoministeriön loikkarikortistoja eli 1930-luvulla Neuvostoliittoon lähteneitä. Se on yksi mahdollisuus, mutta siinä pitää ensin pohtia tietosuojakysymyksiä”, Jokipii sanoo.

”Oikein mielellämme annamme ihmisille tekemistä.”

Venäjälle siirtyi sisällissodan jälkeen monia suomalaisia punapakolaisia. Kuva on vuodelta 1927.­

Suomalaisten kohtaloita tutkitaan

Kansallisarkistossa on käynnissä viisivuotinen tutkimus suomalaisten kohtaloista Neuvostoliiton alkuvuosikymmeninä.

Neuvostoliitossa olleista suomalaisista tehdään muun muassa interaktiivinen tietokanta.

Tutkimuksen rahoittaa valtioneuvoston kanslia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat