Tutkimus: Hyvä­tuloisten perheiden lapsilla on pienempi riski kuolla syöpään kuin pieni­tuloisten perheiden lapsilla - Kotimaa | HS.fi

Tutkimus: Hyvä­tuloisten perheiden lapsilla on pienempi riski kuolla syöpään kuin pieni­tuloisten perheiden lapsilla

Raportin asiantuntijoiden mukaan lapsia hoidetaan samalla tavalla, mutta eroja saattaa olla esimerkiksi diagnoosin saamisen nopeudessa, jolloin hoidon aloitus voi viivästyä.

Syöpäsairaiden lasten tutkimus- ja tukisäätiö Sylva julkaisi raportin, jossa eri alojen asiantuntijat pohtivat syitä kuolleisuuseroihin.­

15.2. 8:11

Vanhempien tulot vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti syöpään sairastunut lapsi selviää. Pienituloisten perheiden syöpään sairastuneiden lasten kuolleisuus on suurempi kuin varakkaiden perheiden.

Varakkaiden vanhempien lapsilla on jopa 30 prosenttia pienempi riski kuolla syöpään kuin pienituloisten perheiden lapsilla.

Tämän havaitsivat kolmisen vuotta sitten väitöstutkija Anniina Kyrönlahti ja tutkijaryhmä tehdessään rekisteritutkimusta Suomen syöpärekisterin laajasta aineistosta.

Tutkimusaineistossa olivat mukana kaikki 19-vuotiaat ja sitä nuoremmat, jotka ovat sairastuneet syöpään Suomessa vuosina 1990–2009. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 4 437:ää lasta ja nuorta viiden vuoden ajan sairastumisesta.

Perheiden sosioekonomiset tiedot haettiin Tilastokeskuksen aineistoista.

Tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustasokin vaikutti kuolleisuuteen, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin tulotaso.

Syytä kuolleisuuseroon ei tiedetä. Kyrönlahden mukaan vastaavissa tutkimuksissa Ruotsissa ja Norjassa koulutus vaikutti hieman lasten selviytymiseen mutta ei tulotaso. Samoin oli Tanskassa, mutta siellä oli viitteitä tulotasonkin vaikutuksesta.

Syöpäsairaiden lasten tutkimus- ja tukisäätiön Sylvan tutkimusjohtajan Antti Karjalaisen mukaan tulos oli hätkähdyttävä Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Se herätti paljon keskustelua niin sairaanhoidossa kuin syöpäsairaiden lasten perheissä.

Maanantaina säätiö julkaisi raportin, jossa eri alojen asiantuntijat pohtivat syitä kuolleisuuseroihin.

Syöpään sairastuneita lapsia hoidetaan raportin mukaan Suomessa samalla tavalla perheiden varallisuudesta riippumatta, joten hoito ei selitä eroa. Syöpäsairaiden lasten hoito on keskitetty viiteen yliopistosairaalaan, ja hoito seuraa tarkkaa hoitoprotokollaa. Se kustannetaan julkisista varoista.

Raporttiin haastatellut lääkärit ja hoitajat kertovat, että perheiden taustat eivät näy osastoilla. Kaikki vanhemmat tuloista riippumatta tekevät kaikkensa, jotta lapsi selviäisi.

Kyrönlahden mukaan yhtenä selityksenä saattaa olla viive syöpädiagnoosin saamisessa.

Hyvätuloisilla perheillä on hänen mukaansa usein terveysvakuutuksia, joiden turvin hakeudutaan hoitoon yksityisiin lääkärikeskuksiin. On mahdollista, että yksityisellä puolella lapsi pääsee nopeammin erikoislääkärin vastaanotolle. Siellä saatetaan myös tehdä terveyskeskuksia herkemmin tutkimuksia, jotka voivat johtaa diagnoosiin.

Karjalaisen mukaan olisi tärkeää selvittää, löytyykö lasten hoitopoluissa eroja myös yliopistollisen erikoissairaanhoidon päätyttyä.

”Mitä tapahtuu, kun lapsi siirtyy kunnallisten palveluiden piiriin?” hän kysyy.

Syöpäsairaan lapsen hoito vaikuttaa suuresti koko perheeseen. Jos perheessä on toimeentuloon liittyviä ongelmia ja stressiä, lapsen sairaus ja siihen liittyvät toimet ja huoli tulevat kaiken sen lisäksi.

”Jos perhe on jo valmiiksi kovilla, vanhempi voi uupua”, Karjalainen sanoo.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sosioekonomiset taustat ovat yhteydessä terveyseroihin, sanoo eriarvoisuustutkija, tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Pienituloisilla ja vähemmän koulutetuilla on usein heikompi terveydentila kuin hyvätuloisilla ja paremmin koulutetuilla. Sama näkyy jo lapsilla.

Vaalavuon mukaan kuolleisuuseroihin voivat vaikuttaa myös ihmisten erilaiset terveyslukutaidot. Hyvin toimeentulevilla ja heidän lähipiirillään voi olla tietoa ja valmiuksia tehdä lapsestaan herkemmin havaintoja ja hakea apua varhaisessa vaiheessa.

”Ihmisillä on myös erilaiset valmiudet käsitellä syöpäsairauteen liittyvää tietoa. Mitä jatkokysymyksiä uskaltaa tehdä lääkärille ja vaatiiko lisää? Näissä on varmasti eroja. Mitä enemmän olet perillä asiasta, sitä enemmän voit vaatia ja pyytää.”

Vaikka kuolleisuuseron syitä ei tiedetä, olisi hyvä, jos asia silti tiedostettaisiin sairaaloissa paremmin, Anniina Kyrönlahti sanoo. Perheiden taustoihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta tukea voitaisiin kohdentaa paremmin.

”Usein ihmiset, joilla on kapasiteettia, osaavat myös ottaa tukea vastaan ja etsiä sitä. Ihmiset, jotka ovat muutenkin ihan loppu, eivät välttämättä osaa sitä vaatia tai ottaa vastaan. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että resurssit jakautuisivat enemmän niille, jotka sitä enemmän tarvitsevat.”

Karjalaisen mukaan Sylva-säätiössä on tekeillä lisätutkimuksia muun muassa hoitopoluista. Myös perheiden taustoja yritetään kartoittaa paremmin, jotta voidaan tarjota oikeanlaista psykososiaalista tukea.

”Jos ymmärtäisimme paremmin perheiden olosuhteet, joissa he elävät, pystyisimme varmasti räätälöimään tukea paljon tarkemmin.”

Vuosittain 150 lasta sairastuu syöpään

Suomessa sairastuu vuosittain syöpään noin 150 lasta.

Lasten yleisin syöpä on leukemia. Toiseksi yleisin on aivokasvain ja kolmanneksi yleisin imusolmukesyöpä.

Lasten ennuste vaihtelee diagnoosin mukaan. Yleisesti lapset selviävät syövästä hyvin.

Yli 80 prosenttia sairastuneista lapsista paranee pysyvästi. Esimerkiksi leukemiaan sairastuneista jopa 90 prosenttia paranee.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat