Riskiryhmien rokottaminen alkoi Suomessa, tahtia hidastaa rokotteiden vähyys – ”Rokotuspisteeltä voidaan myös käännyttää pois, mikäli ei selkeästi kuulu vielä rokotettaviin ryhmiin” - Kotimaa | HS.fi

Riskiryhmien rokottaminen alkoi Suomessa, tahtia hidastaa rokotteiden vähyys – ”Rokotuspisteeltä voidaan myös käännyttää pois, mikäli ei selkeästi kuulu vielä rokotettaviin ryhmiin”

Suuret kaupungit Turkua lukuun ottamatta järjestävät myös sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvien rokotukset ikäperusteisesti vanhimmasta nuorempaan.

Suomessa rokotetaan nyt rinnakkain kahta ryhmää. Aztra Zenecan rokotteella rokotetaan alle 70-vuotiaita ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvia.­

15.2. 15:27

Suomessa on tällä viikolla aloitettu sairautensa vuoksi koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien rokotukset.

Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa aloitettiin maanantaina tänä vuonna 65–69 vuotta täyttävien (vuonna 1952–56 syntyneiden) rokotukset, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila.

Tampereella riskiryhmään kuuluvien rokottaminen aloitettiin jo torstaina niin ikään 65–69 vuotta täyttävistä.

Oulussa sairautensa vuoksi vakavalle koronavirustaudille alttiiden riskiryhmien rokotukset alkavat viikolla 8. Ensimmäisenä Oulussakin rokotetaan 65–69 vuotta täyttävät ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvat.

Ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvilla on esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea krooninen keuhkosairaus tai vaikea elimistön vastustuskykyä heikentävä tila, kuten elinsiirto tai akuutti syöpähoito.

Kunnissa rokotetaan nyt siis rinnakkain kahta ryhmää.

Aztra Zenecan rokotteella rokotetaan alle 70-vuotiaita ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvia ja Pfizerin rokotteella puolestaan tänä vuonna 80 vuotta täyttäviä ja sitä vanhempia.

Astra Zenecan rokotetta suositellaan käytettäväksi vain alle 70-vuotiaille. Ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvia ihmisiä on Suomessa yhteensä noin 280 000.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että riskiryhmien rokottamista hidastaa se, että Astra Zenecan rokotteita on saapunut Suomeen toistaiseksi erittäin vähän. Saatavuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon rokotusaikoja voidaan kulloinkin antaa. Tilannetta hankaloittaa myös se, että etukäteen ei ole varmuutta, paljonko rokotetta saadaan.

Suomeen on tähän mennessä saapunut kaksi erää Astra Zenecan rokotetta. Ensimmäinen erä sisälsi 24 000 rokotusannosta ja viime viikon lopulla saapunut erä 26 400 rokotusannosta.

”Rokotemäärä, mikä nyt on saapunut Suomeen, ei riitä koko ensimmäisen riskiryhmän rokottamiseen”, Kontio sanoo.

Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen kertoo, että Helsinki on tällä viikolla varautunut rokottamaan yhteensä 10 000 henkilöä, joista 4 000 Astra Zenecan rokotteella.

Syy, miksi Helsinki päätyi avaamaan myös riskiryhmän rokotukset ikäperusteisesti, on puhtaasti käytännöllinen.

”Koska rokotetta ei vielä riitä koko ryhmän rokottamiseen, päätimme aloittaa rajatummalla ryhmällä, jotta rokotukset sujuvat hallitummin”, Turpeinen kertoo.

Valtaosa kaupungeista ohjaa varaamaan rokotusaikoja joko sähköisen ajanvarauksen tai puhelinpalvelun kautta.

Helsingissä on Turpeisen mukaan tähän asti rokotettu yli 85-vuotiaista lähes 70 prosenttia ja yli 80–84-vuotiaista 19 prosenttia. Yli 74-vuotiaiden rokotukset aloitetaan arviolta viikolla 10 ja yli 70-vuotiaiden viikolla 12. Heidät rokotetaan näillä näkymin Pfizerin rokotteella.

THL on toimittanut sairaanhoitopiireille listan sairauksista ICD-tautiluokituksen mukaisesti. Sen avulla kuntien terveysviranomaiset voivat ryhmitellä kuntalaisia rokotusjonoon.

Sen perusteella Helsinki on käyttänyt terveyshyötyarviota. Kyseessä on digitaalinen työkalu, jonka avulla kaupunki on voinut poimia potilastietojärjestelmästään henkilöt, jotka kuuluvat ensimmäiseen rokotusryhmään.

”Heille lähtee tällä viikolla tekstiviesti ja kehotus varata aika rokotukseen”, Turpeinen kertoo.

Turpeinen myöntää, etteivät kaikki ryhmään kuuluvat välttämättä ole kaupungin potilastietojärjestelmissä, vaan he ovat voineet olla hoitosuhteessa yksityisellä sektorilla tai työterveydessä.

”Toivomme siten, että myös niissä ollaan hereillä ja tiedotetaan omille asiakkaille asiasta”, Turpeinen sanoo.

Suurista kaupungeista Turku on ainoa, joka ei porrasta riskiryhmään kuuluvia ikäperusteisesti, vaan Turku rokottaa ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvia 18–69-vuotiaita.

Turun terveyspalveluiden palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas toteaa, että diagnoosipohjaista järjestystä eli ajanvarausten avaamista vain tiettyä sairautta poteville, ei olisi ollut mahdollista toteuttaa muun muassa tietosuojanäkökulmasta.

”Ikäperusteiseen järjestykseen riskiryhmän sisällä ei päädytty, sillä olisi hyvin vaikea osoittaa, että nuori riskiryhmään kuuluva olisi vähemmän vaarassa kuin vanhempi. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus, ovat iästään riippumatta THL:n määrittämässä samassa rokotusjärjestyksen ryhmässä keskenään”, Kauniskangas kertoo.

Tällä hetkellä kaikki ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvien rokotusajat ovat Turussa täynnä. Kauniskankaan mukaan rokotusaikoja on voitu avata vain tälle viikolle. Lisää aikoja avautuu varattaviksi sitä mukaa, kun rokotetta saadaan Turkuun lisää.

      ”Elämme kädestä suuhun. Emme voi avata rokotusaikoja ennen kuin meillä on myös varmuus siitä, että meillä on rokotteet”, Kauniskangas sanoo.

      Sekä Helsinki että Turku tiedottavat, että rokotusoikeus tarkistetaan rokotuspisteellä.

      Rokotettavan tulee voida osoittaa riskiryhmään kuulumisensa. Osa sairauksista käy ilmi Kela-korttiin merkitystä erityislääkekorvattavuudesta. Se ei kuitenkaan kata kaikkia riskiryhmän sairauksia. Riskiryhmään kuulumisen voi tarkistaa myös esimerkiksi Kanta-palvelusta tai sairauskertomuksesta.

      Mikäli potilastietojärjestelmissä ei ole tietoa, voi rokotusoikeuden todistaa muulla potilas-asiakirjalla, kuten epikriisillä. Varsinaista lääkärintodistusta ei rokotusta varten tarvitse erikseen hankkia.

      ”Emme lähde tässä liikaa hiuksia halkomaan, mutta rokotuspisteeltä voidaan myös käännyttää pois, mikäli ei selkeästi kuulu vielä rokotettaviin ryhmiin”, sanoo Turpeinen.

      Hän korostaa, että rokotusjärjestyksestä halutaan pitää kiinni, sillä rajallinen määrä rokotteita halutaan kohdentaa niille, joilla on lääketieteellinen peruste sekä riski saada vakava koronatauti.

      THL:n Kontio toivoo, että jokainen hakeutuisi rokotettavaksi omalla vuorollaan, kun se on mahdollista. Erityisesti hän haluaa korostaa, että ikäihmisten rokotuksia jatketaan.

      ”Moni heistä on huolestunut, että eivätkö he saa rokotuksia. Edelleen heitä rokotetaan vanhemmasta ikäluokasta nuorempaan”, Kontio painottaa.

      Rokotusvuoro ei myöskään mene ohi, vaan aina saa tulla rokotettavaksi myöhemminkin, mikäli siihen on oikeutettu.

      Osaston uusimmat

      Luitko jo nämä?

      Osaston luetuimmat