Krp:n poliisit saivat vapauttavat tuomiot: Vahvistivat jengiläisten nimet Helsingin kaupungille - Kotimaa | HS.fi

Krp:n poliisit saivat vapauttavat tuomiot: Vahvistivat jengiläisten nimet Helsingin kaupungille

Oikeus hylkäsi poliisien syytteet tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Poliisin omat tulkinnat ovat olleet ristiriitaisia, koska toisessa tapauksessa keskusrikospoliisi on saman lainkohdan perusteella salannut nimet.

Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin juttua, jossa keskusrikospoliisin rikosylikomisario ja rikosylikonstaapeli olivat syytteessä tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta.­

16.2. 14:24

Keskusrikospoliisille (krp) työskennelleet poliisit ovat saaneet vapauttavat tuomiot jutussa, jossa heitä syytettiin jengijäsenyyden paljastamisesta Helsingin kaupungille.

Rikosylikomisario Rabbe von Hertzen ja hänen alaisenaan työskennellyt rikosylikonstaapeli olivat syytteessä tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Syynä oli se, että he vahvistivat vuonna 2017 Helsingin kaupungille tilojen vuokraamisesta kiinnostuneiden jengiläisten taustat Bandidos-jengissä.

Oikeus katsoi, että viranomaisten asiakirjoissa julkisuuslain salauspykäliä pitää tulkita suppeasti. Sen mukaan jäsenyyttä rikollisjärjestössä ei voida pitää sellaisena yksityiselämään kuuluvana asiana, joka olisi pitänyt julkisuuslain perusteella salata.

Poliisit sanoivat oikeudessa, että tietoja ei luovutettu poliisin järjestelmistä.

Oikeus katsoi jääneen näyttämättä, kuinka julkista jengijäsenyys kyseisten henkilöiden tapauksessa oli aiemmin ollut. Oikeuden mukaan tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen ei olisi voinut tulla kyseeseen varsinkaan, jos yhteys on ollut nähtävissä jostain julkisesti.

Tieto jengijäsenyydestä voi näkyä esimerkiksi oikeuden laatimasta julkisesta tuomiosta.

Oikeus myös totesi, että julkisuuslakia koskeva oikeustila on eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin eriävien näkemysten perusteella tällä hetkellä epäselvä. Myöskään tämän takia poliiseja ei olisi voinut tuomita.

Oikeudenkäynti on osa poliisin pitkää kujanjuoksua julkisuuslain kanssa.

Alkujaan krp sai ylimmältä laillisuusvalvojalta moitteet jengiläisten nimien paljastamisesta Helsingin kaupungille. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi, että jengiläisyys oli julkisuuslain perusteella salassa pidettävä asia.

Lue lisää: Bandidos-jengiin kytkeytyvät yhtiöt yrittivät vuokrata tilaa Helsingin kaupungilta – poliisi sai moitteet jengiyhteyden paljastamisesta

Niin ikään ylimpänä laillisuusvalvojana toimiva oikeuskansleri on puolestaan nähnyt asian toisessa yhteydessä täysin päinvastaisesti. Oikeuskanslerin mukaan järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenyyttä ei voi rinnastaa julkisuuslain tarkoittamiin salassa pidettäviin tietoihin henkilön yhdistystoiminnasta tai vapaa-ajan harrastuksista.

Myös keskusrikospoliisi itse on ajanut jengiläisyyden salaamisessa kaksilla rattailla.

Viime kesänä krp sovelsi ensimmäistä kertaa lakia niin, että se salasi jengiläisten nimet julkisesta esitutkintapöytäkirjasta. Helsingin hallinto-oikeus totesi tämän lainvastaiseksi joulukuussa.

Hallinto-oikeus katsoi, että jengiläisyyttä ei voinut salata esitutkinta-aineistosta. Syy oli se, että kyseisillä tiedoilla oli vaikutusta teon ja sitä seuraavan rangaistuksen arvioimisessa.

Lue lisää: Oikeus: Poliisi ei voi salata jengiläisten nimiä esitutkinta-aineistosta

Keskusrikospoliisi on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ennen valitusta se konsultoi Poliisihallitusta.

Kahden eri prosessin aikana keskusrikospoliisi on siis päätynyt esittämään täysin eri tulkinnat siitä, miten jengiläisten nimien salaamista pitäisi käsitellä.

Hallinto-oikeudessa kärsimänsä tappion jälkeen poliisi on esittänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle päätöksen kumoamista. Krp on perustellut päätöstä valittaa tappiostaan muun muassa ennakkoratkaisun tarpeella epäselvässä tilanteessa.

Joka tapauksessa se esittää korkeimmalle hallinto-oikeudelle julkisuusmyönteisen ratkaisun kumoamista. Rikosylikomisarion ja rikosylikonstaapelin rikosjutussa krp puolestaan esitti oikeudelle, että poliisit eivät ole luovuttaneet salassa pidettävää tietoa kaupungille.

Molemmissa tapauksissa keskusrikospoliisi on viitannut samaan julkisuuslain kohtaan.

Helsingin hallinto-oikeuden mukaan keskusrikospoliisin olisi pitänyt lähtökohtaisesti soveltaa rikoksesta epäiltyjen jengiläisten nimien kannalta esitutkintapöytäkirjassa kokonaan toista kohtaa kuin se sovelsi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat