Todistusvalinta näyttää lisänneen nuorten määrää korkeakouluissa - Kotimaa | HS.fi

Todistusvalinta näyttää lisänneen nuorten määrää korkeakouluissa

Opiskelijavalinnan uudistus näkyy myös hakukäyttäytymisessä: etenkin nuoret hakivat yhä useampaan paikkaan.

Juho Närhi aloitti syksyllä opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän sai opiskelupaikkansa todistusvalinnalla.­

17.2. 13:08

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskeleva Juho Närhi on yksi niistä viime kevään ylioppilaista, jotka saivat opiskelupaikkansa todistusvalinnalla.

Närhi kirjoitti keväällä Someron lukiosta arvosanoin neljä magnaa (fysiikka, äidinkieli, biologia ja kemia) ja kolme cum laudea (pitkä matematiikka, maantiede ja ruotsi). Koronaepidemian vuoksi Närhen kaksi koepäivää aikaistettiin kevään ylioppilaskokeissa.

”Sen vuoksi päädyin kirjoittamaan neljä koetta peräkkäisinä päivinä”, Närhi kertoo.

”Onneksi ei tarvinnut heti kirjoitusten jälkeen alkaa lukea taas pääsykokeisiin. Se olisi tuntunut raskaalta.”

19-vuotiaiden ja nuorempien opiskelijoiden osuus korkeakouluissa paikan vastaanottaneista kasvoi selvästi viime vuonna. Todistusvalinnalla sisään päässeet opiskelijat ovat selvästi nuorempia kuin koevalinnalla valitut.

Hakijat myös hakivat useampaan hakukohteeseen kuin aikaisempina vuosina. Tämä muutos oli selvin nuorimpien hakijoiden joukossa.

Lisäksi haettiin aiempaa enemmän usealle alalle ja korkeakouluihin, jotka sijaitsevat kauempana hakijan kotikunnasta.

Tiedot käyvät ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijoiden laatimasta opiskelijavalintauudistusta koskevan seurantatutkimuksen väliraportista.

HS kertoi tutkimuksen ensituloksia jo tammikuussa: Yllätys Suomen korkeakoulujen pääsykokeissa: ”Naisistuminen” pysähtyi, miehille aukeni entistä enemmän paikkoja

Tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen Vattista pitää muutoksia hakukäyttäytymisessä odotettuina. Todistusvalinta tekee useaan opiskelupaikkaan hakemisen helpommaksi hakijan kannalta.

Hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille.

Lisäksi on helpompaa hakea samanaikaisesti sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon tai eri aloille korkeakoulusektorien sisällä, kun alakohtaisiin valintakokeisiin valmistautuminen ei ole enää välttämätöntä.

Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen kerrallaan. Vuoden 2020 haussa haettiin keskimäärin 3,4:ään eri alemman korkeakouluasteen hakukohteeseen.

Myös Närhi haki kaikkiaan kuuteen kohteeseen. Neljä niistä sijaitsi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja kaksi Aalto-yliopistossa. Sähkötekniikka Lappeenrannassa oli alun perin vasta hänen toinen hakukohteensa. Ensimmäisenä hän haki saman oppilaitoksen energiatekniikan alalle.

”Olen kuitenkin tyytyväinen, että päädyin sähkötekniikkaan, sillä se tuntuu nyt ehdottomasti omalta alalta.”

Ennen lukiota Närhi harkitsi myös Maanpuolustuskorkeakouluun hakemista, mutta ennen abivuotta häneltä leikattiin synnynnäinen kuopparinta, minkä vuoksi hänen armeijaan menonsa lykkääntyi.

”Halusin lähteä opiskelemaan jotain enkä odottaa, joten siksi päätin hakea jo nyt.”

Nyt Närhi pohtii, että hän aikoo suorittaa sähkötekniikan opinnot loppuun asti.

Todistusvalinnalla ja koepisteillä valittujen välillä oli eroja. Tutkijoiden mukaan on varsin todennäköistä, että todistusvalinnan lisääminen on ollut merkittävässä roolissa paikan vastaanottaneiden ikäjakauman nuorentumisessa.

Väliraportin mukaan todistusvalinnalla valitut ja paikan vastaanottaneet ovat sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla keskimäärin 2–3 vuotta nuorempia kuin koepisteillä valitut ja paikan vastaanottaneet.

Todistusvalinnalla valitaan erityisen paljon alle 21-vuotiaita: tähän ikäryhmään kuuluu ammattikorkeakouluihin todistusvalinnalla valikoituneista 40 prosenttia ja yliopistoihin todistusvalinnalla valikoituneista peräti 65 prosenttia.

Koepisteillä valittujen ja paikan vastaanottaneiden ikäjakauma on selvästi tasaisempi. Ammattikorkeakoulujen tapauksessa lähes puolet ja yliopistojenkin tapauksessa noin neljäsosa tällä valintatavalla paikan vastaanottaneista on yli 25-vuotiaita.

Myös paikan vastaanottaneiden sukupuolijakaumassa on merkittävä ero todistus- ja koepistekiintiöillä paikan vastaanottaneiden välillä.

Ammattikorkeakoulujen tapauksessa pieni enemmistö todistuksella valituista ja paikan vastaanottaneista on naisia. Yliopistosektorilla naisilla on puolestaan enemmistö molemmissa ryhmissä, mutta naisten osuus on suurempi (58 prosenttia) koepistekiintiöllä paikan vastaanottaneissa kuin todistuskiintiöllä paikan vastaanottaneissa (54 prosenttia).

Tutkijoiden mukaan todistuskiintiön kasvattaminen näyttäisi siis pysäyttäneen naisten osuuden kasvun.

”Se oli yllättävää, sillä tytöt ovat pärjänneet poikia paremmin toisella asteella ja uudistus korostaa toiseen asteen menestyksen merkitystä”, Pekkarinen sanoo.

Ilmiöön voi vaikuttaa se, että korkeakouluihin osoitettiin tänä vuonna lisäpaikkoja miesvaltaisille aloille. Todistusvalinta on voinut myös rohkaista miehiä hakemaan aiempaa enemmän opiskelemaan jo ennen armeijan tai siviilipalveluksen käymistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi PT:n ja Vattin konsortiolta seurantatutkimuksen opiskelijavalintauudistuksen onnistumisesta.

Tutkimuksessa tarkastellaan, nopeuttiko uudistus siirtymiä toiselta kolmannelle asteelle, ja analysoidaan sen vaikutuksia opiskelupaikkojen kohdentumiseen.

Seurantatutkimuksen loppuraportti valmistuu keväällä 2022. Keskiviikkona julkaistu väliraportti kuvaa hakukäyttäytymistä ja opiskelijoiden valikoitumisen muutoksia vuosina 2015–2020.

Tutkijat korostavat, että tässä vaiheessa on syytä pidättäytyä tekemästä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tulokset kuvailevat uudistuksen jälkeistä tilannetta, mutta havaitut muutokset eivät välttämättä johdu valintauudistuksesta, vaan taustalla voi olla muita ajassa muuttuvia tekijöitä.

Esimerkiksi koronaepidemia ja korkeakoulujen lisäpaikat vaikuttanevat valikoitumiseen.

”Tuloksia ei pidä tulkita uudistuksen vaikutuksina. Havaittuihin muutoksiin voivat vaikuttaa lukuisat tekijät, kuten koronaepidemia ja vuonna 2020 päätetyt lisäpaikat, joiden vaikutuksia ei nyt käytössä olevalla aineistolla voida kontrolloida”, Pekkarinen korostaa.

Koronaepidemian vuoksi Juho Närhen opinnot ovat alkaneet yksittäisiä laboratorio-opintoja lukuun ottamatta etäopetuksena. Siitä huolimatta Närhi muutti syksyllä uudelle opiskelupaikkakunnalleen Lappeenrantaan.

Opinnot ovat sujuneet, mutta uudet opiskelukaverit ovat jääneet hänen mukaansa vähän vieraammiksi. Lappeenrantaan haki opiskelemaan vain yksi ennestään hänelle tuttu ja tämäkin toiselle alalle.

”Pääosin laskuja tulee nyt laskettua yksin kotona, vaikka moni tehtävä olisi sellainen, jossa olisi hyötyä siitä, että laskuja voisi tehdä yhdessä.”

Näin opiskelijavalinta uudistui

Opiskelijavalintauudistuksen seurauksena korkeakoulut valitsevat enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnalla aiempien ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan.

Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen, ja yliopistoissa on yhä enemmän siirrytty oppiaineiden yhteisiin valintakokeisiin. Lisäksi valintakokeiden sisältöä on pyritty uudistamaan siten, etteivät ne enää vaatisi pitkäkestoista valmistautumista.

Uudistuksen tavoitteena on ollut sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat