Milloin on yli 70-vuotiaiden vuoro? Rokotus­järjestys hämmentää riski­ryhmään kuuluvia ikääntyneitä - Kotimaa | HS.fi

Milloin on yli 70-vuotiaiden vuoro? Rokotus­järjestys hämmentää riski­ryhmään kuuluvia ikääntyneitä

Kunnissa rokotetaan nyt rinnakkain kahta ryhmää: yli 80-vuotiaiden ja alle 70-vuotiaiden riskiryhmiä. Tilanne hämmentää yli 70-vuotiaita riskiryhmiin kuuluvia.

Irma ja Ismo Boman koiransa Boriksen kanssa kotitalonsa aulassa Lohjan keskustassa.­

17.2. 19:31 | Päivitetty 17.2. 20:03

Moni yli 70-vuotias odottaa nyt kovasti omaa rokotusvuoroaan. Valtaosassa suurista kaupungeista rokotetaan parhaillaan 80 vuotta tänä vuonna täyttäviä ja sitä vanhempia.

Monessa kunnassa on aloitettu tällä viikolla myös ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvien alle 70-vuotiaiden rokottaminen. Heitä rokotetaan Astra Zenecan rokotteella, jota ei Suomessa anneta yli 70-vuotiaille.

Tilanne on hämmentänyt monia yli 70-vuotiaita riskiryhmiin kuuluvia, jotka kokevat jäävänsä väliinputoajiksi. Yli 70-vuotiaita ihmisiä on Suomessa kaikkiaan noin 800 000. Siitä, kuinka moni heistä kuuluu ensimmäiseen riskiryhmään, ei ole tarkkaa tietoa.

Avainasemassa on vuosi 1951. Jos on syntynyt ennen sitä, ihminen rokotetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeen mukaan Pfizerin tai Modernan rokotteella. Jos taas sen jälkeen, voi saada Astra Zenecan rokotteen.

”Ikä altistaa kaikkein voimakkaimmin vakavalle koronavirustaudille. Nämä rokotukset ovat erittäin tärkeitä, jotta pystymme ehkäisemään kuolemia ja sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia”, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

”Samasta syystä kaikki 70 vuotta täyttäneet rokotetaan ikäjärjestyksessä eikä sen perusteella, onko ikääntyneellä myös jokin vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus.”

Lohjalla asuvan Irma Bomanin 75-vuotias mies sairastaa tyypin 2 diabetesta. Jos he olisivat alle 70-vuotiaita, he saisivat rokotteet jo nyt.

”Aika hitaalta ja vaikealta tämä tuntuu”, Boman sanoo.

”Lohjalla on 4 400 yli 75-vuotiasta, joten tällä tahdilla rokotukset kestävät vuodenvaihteeseen saakka.”

Boman itse sairastaa verenpainetautia, jonka perusteella häntä ei luokitella riskiryhmään kuuluvaksi. Hän pelkää kuitenkin tartuttavansa koronaviruksen mieheensä. Boman esimerkiksi hoitaa pariskunnan kauppa-asiat.

Rokotus toisikin hänen mukaansa ennen kaikkea henkistä helpotusta.

Riskiryhmään kuulumisen takia pariskunta on tähän asti joutunut vähentämään arjessaan kontaktit minimiin. Kahvittelut ystävien kanssa ja muut tapaamiset he ovat joutuneet jättämään väliin.

Piristystä pariskunnan arkeen on tuonut heidän koiransa, jonka kanssa he ovat lenkkeilleet päivittäin. He myös lukevat paljon.

”Aika raskaalta tämä alkaa tuntua. Onneksi kirjastoista on sentään voinut käydä lainaamassa kirjoja”, Boman sanoo.

Lisäksi pariskunnalla on Lohjanjärvellä kesämökki, joka on tuonut vähän vaihtelua.

Boman on ollut yhteydessä Lohjan tartuntatautiviranomaisiin. Hänelle on kerrottu, että samassa taloudessa asuvat yli 70-vuotiaat rokotetaan kuitenkin iäkkäämmän puolison vuoron mukaan.

Lohjan palvelualuejohtaja Tuula Suominen kertoo, että kaupunki on saanut rokotteita hyvin ja sen yli 80-vuotiaista noin kolmannes on rokotettu.

”Teimme muista kunnista poikkeavan ratkaisun, että aloitimme toimintakykynsä puolesta huonoimmassa tilanteessa olevista. Siksi rokotimme ensin asumispalveluyksikön ja kotihoidon yli 80-vuotiaita asiakkaita.”

Yli 85-vuotiaat on kutsuttu rokotukseen erikseen. Ensi viikosta lähtien rokoteajanvaraus avataan myös muille 80 vuotta täyttäneille. Suomisen mukaan heille ei kuitenkaan anneta Pfizerin rokotetta, vaan yli 70-vuotiaat saavat Modernan rokotteen.

”Sen säilytyslämpötila on huomattavasti helpompi ja se annetaan valmiina liuoksena, minkä vuoksi sen logistiikka on huomattavasti helpommin järjestettävissä ja mahdollistaa rokotuspisteiden laajentamisen.”

Rokotuksia hidastaa kuitenkin rokotteiden saatavuus. Suomisen mukaan Modernan rokotetta on saatu Lohjalla uusiin aloituksiin vasta noin 60–70 annosta.

”Jos vain rokotetta saadaan, olemme valmiita rokottamaan koko rokotuksiin oikeutetun väestön Lohjalta.”

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että rokotteita on jaettu alueellisesti varastopaikkoihin, joista sairaanhoitopiirien tehtävänä on jakaa rokotteet kuntiin rokotusjärjestyksen mukaan.

Kuntakohtaiset erot rokotustahdissa selittyvät hänen mukaansa väestöeroilla. Ensimmäisenä on rokotusjärjestyksen mukaan alettu rokottaa koronapotilaiden välittömässä hoidossa mukana olevaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä hoivakotien asukkaita ja henkilöstöä.

Kaikissa kunnissa ei välttämättä ole omaa hoivakotiyksikköä eikä koronalääkäreitä ja -sairaanhoitajia, joten nämä kunnat eivät ole saaneet rokotteitakaan.

Ikääntyneiden eli 70 vuotta täyttäneiden rokoteannokset sekä riskiryhmiin kuuluvien rokoteannokset on puolestaan jaettu helmikuusta lähtien väestöpohjaisesti sen mukaan, kuinka paljon niihin kuuluvia kyseisessä kunnassa on.

Pfizerin ja Modernan koronarokotteet jaetaan ikääntyneiden määrän mukaan ja Astra Zenecan rokotteet 18–69-vuotiaiden määrän mukaan.

”Haasteena on, että rokotteita saadaan maahan vähän. Rokotusaikoja avataan varattaviksi lisää sitä mukaa kuin rokotteita saadaan”, Kontio kertoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat