Nuoret tekevät tuoreen tutkimuksen mukaan edelleen ennätyksellisen vähän rikoksia. Myös pahoinpitelyihin syyllistyvien nuorten määrä on alhaisempi kuin takavuosina.
Vakava väkivalta ja viharikokset näyttävät kuitenkin hieman lisääntyneen.
Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspoliittisen instituutin nuorisorikollisuuskyselyn tuloksista. Ne julkaistiin torstaina.
Kyselyyn osallistui 5 674 yhdeksäsluokkalaista 74 koulusta eri puolilta Suomea keväällä 2020.
”Kyselytutkimuksen positiivinen sanoma on se, että rikoksia tehneiden ja niitä kokeneiden nuorten määrä on pysynyt ennätyksellisen matalalla tasolla. Käännettä huonompaan ei ole tapahtunut”, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Markus Kaakinen.
Nuorten vakavat väkivallanteot nousivat viime vuonna suuren julkisen huomion kohteeksi Koskelan henkirikostapauksen ja eräiden muiden tekojen myötä.
Kyselytulosten perusteella selvän enemmistön osalta väkivaltarikollisuus on kuitenkin lähimenneisyydessä pikemmin vähentynyt kuin lisääntynyt.
”Pahoinpitelyihin syyllistyvien nuorten määrä on laskenut viime vuosiin saakka ja pysynyt sen jälkeen matalalla tasolla”, Kaakinen sanoo.
Neljä prosenttia nuorista pahoinpiteli kyselytutkimuksen mukaan 12 viime kuukauden aikana toisen henkilön. Pahoinpitelyn kohteeksi joutui vuoden aikana kymmenen prosenttia nuorista.
Kyselytutkimuksen mukaan yleisimpiä kiellettyjä tai lainvastaisia tekoja olivat alkoholin humalajuominen, verkkolataaminen ja luvaton poissaolo koulusta.
Seuraavaksi yleisimpiä tekoja olivat koulusta varastaminen, sähköinen kiusaaminen ja vahingonteot.
Suurin osa tutkituista teoista oli pysynyt yleisyydeltä samalla alhaisella tasolla kuin vuonna 2016, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran.
Luvattomat koulupoissaolot, vahingonteot ja koulukiusaaminen ovat hieman vähentyneet verrattuna edelliseen kyselytutkimukseen.
Aiemmissa tutkimuksissa kielletyt ja lainvastaiset teot olivat yleisempiä. Kyselytutkimusten mukaan nuorten rikollisuus on vähentynyt kahtena ajanjaksona: ensin 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun aikaan ja toisen kerran vuoden 2012 jälkeen.
Nuorisorikollisuuden kehitystä on seurattu kyselytutkimuksella 1990-luvulta lähtien. Ensimmäinen nuorisorikollisuuskysely tehtiin yhdeksäsluokkalaisille vuonna 1995.
Tuoreimman kyselyn mukaan noin 70 prosenttia nuorista ei syyllistynyt vuoden aikana mihinkään kyselytutkimuksessa tarkasteltuun rikokseen tai muuhun kiellettyyn tekoon. Vuonna 1995 tällaisten nuorten osuus oli 39 prosenttia.
Vaikka nuorten tekemien rikosten määrä on kyselytutkimuksen perusteella edelleen ennätyksen alhaisella tasolla, joitakin huolestuttavia merkkejä on Kaakisen mukaan nähtävissä.
”On viitteitä siitä, että pahoinpitelyihin syyllistyneiden nuorten teot ovat hieman aikaisempaa vakavampia. Esimerkiksi sairaalahoitoa vaativien tapausten määrä on kasvanut. Käänne ei kuitenkaan ole dramaattinen”, Kaakinen sanoo.
Kyselytutkimuksen mukaan 15 prosentissa nuorten tekemistä pahoinpitelyistä uhri tarvitsi lääkäri- tai sairaalahoitoa. Vastaava osuus oli yhdeksän prosenttia vuonna 2016.
Lisäksi näyttää siltä, että väkivaltaisimpien nuorten joukko on tehnyt hieman aikaisempaa enemmän rikoksia.
Myös nuorten viharikollisuudessa näkyy viitteitä lisääntymisestä. Vihamotiivi määriteltiin tutkimuksessa tarkoittamaan tekoja, joiden taustalla oli muun muassa uhrin ihonväriin, uskontoon, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen mielipiteeseen, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä syy.
Vihamotiivi oli taustalla 14 prosentissa vahingonteoista ja 17 prosentissa pahoinpitelyistä.
”Nuorten viharikokset tapahtuvat muita rikoksia useammin julkisella paikalla kuten koulussa”, Kaakinen sanoo.
Kun nuori joutuu itse rikollisen tai muuten kielletyn teon uhriksi, useimmiten kyse on väkivallalla uhkailusta ja sähköisestä kiusaamisesta sekä omaisuuden vahingoittamisesta tai varastamisesta.
”Viime vuosina usein puheenaiheeksi noussut nuorten kokema seksuaalinen väkivalta ei ole lisääntynyt. Nuoret kokevat seksuaalista väkivaltaa tai ahdistelua useammin toisen nuoren kuin aikuisen taholta”, Kaakinen sanoo.
Pojat joutuvat tyttöjä useammin rikoksen uhreiksi, mutta tytöillä seksuaalisen väkivaltaan ja ahdisteluun liittyvät koulukiusaamiskokemukset ovat yleisempiä. Tytöt kokevat poikia useammin väkivaltaa perheen piiristä, kun pojat kokevat väkivaltaa yleisemmin perheen ulkopuolelta kuten ystävien ja toisten nuorten tekeminä.
Tuoreimman kyselytutkimuksen tulokset koskevat koronapandemiaa edeltänyttä aikaa. Kaakisen mukaan pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat voineet vaikuttaa kuluneen vuoden aikana nuorten rikostilanteeseen.
”Myöhemmin voi olla aiheellista tutkia, miten korona-aikana on mahdollisesti vaikuttanut rikostilanteeseen”, Kaakinen sanoo.
