Keski-Suomen käräjäoikeus alkoi käsitellä tiistaina perussuomalaiseen eduskunta-avustajaan Pekka Katajaan kohdistunutta epäiltyä murhan yritystä. Oikeudenkäynti alkoi Jyväskylässä hieman yhdeksän jälkeen.
Syyttäjä vaatii syytetylle 8–10 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Ennen tekoa Kataja oli kitkenyt äärioikeistoa alueensa perussuomalaisista, mitä poliisi ja syyttäjä pitävät syynä tekoon.
”Teko on tehty vakaasti harkiten sekä erityisen raa´alla ja julmalla tavalla”, syyttäjä sanoi oikeudessa.
Syyttäjä pitää tekoa myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Murhan yrityksen lisäksi syyttäjä vaatii rangaistusta törkeästä kotirauhan rikkomisesta.
Kataja on kertonut, että kaksi miestä tuli hänen ovensa taakse 17. heinäkuuta 2020 Jämsänkoskella. Oven takana ollut mies ilmeisesti sanoi, että hän oli tuomassa perussuomalaisiin liittyvää materiaalia ja pyysi Katajaa näyttämään henkilöllisyystodistuksen. Kataja avasi oven.
Miehet pääsivät sisään, ja toinen heistä kohdisti lukuisia iskuja Katajan päähän vasaralla tai vastaavalla välineellä. Kaksikko ilmeisesti myös potki lattialla makaavaa Katajaa.
Kataja menetti tajuntansa ja joutui sairaalaan mutta selvisi hengissä kertomaan tapahtumista.
Syyttäjä katsoo, että sitkeää surmaamispyrkimystä osoitti pitkäkestoinen pään alueelle kohdistettu väkivalta. Sinne kohdistui yli 20 iskua.
Suunnitelmallisuuden merkkinä syyttäjä pitää muun muassa tyhjää postipakettia, jonka takia Kataja avasi oven.
Syytteessä murhan yrityksestä on vuonna 1979 syntynyt mies. Hän on muun muassa työskennellyt vastuullisen yritystoiminnan parissa ammattikorkeakoulussa.
Vastuullisessa yritystoiminnassa painotetaan esimerkiksi ympäristön ja henkilöstön huomioimisen merkitystä liiketoiminnalle. Suomalaisen korkeakoulun sivuilta löytyy yhä aihetta käsittelevä julkaisu, jonka toinen kirjoittaja syytetty on.
Mies on myös tehnyt englanninkielisiä puhesisältöjä ruotsalaiselle äärioikeistokanavalle verkkoon. Hän on puhunut kanavalla useista eri teemoista, myös taustastaan ympäristöasioiden ja vastuullisen yritystoiminnan opettajana.
HS on tarkistanut työtaustan useista lähteistä.
Syyttäjän mukaan tekijät poistuivat paikalta syytetyn henkilöautolla. Lisäksi Katajan luo jääneestä postipaketista löytyi useita syytetyn sormenjälkiä.
Syyttäjä todisteli auton liikkeitä tekopäivänä muun muassa esittelemällä salissa valvontakamerakuvia. Lisäksi autoa oli muun muassa puhdistettu huolellisesti ja auton verhoiluja ja kumimattoja oli hävitetty.
Syytetty kiistää teon. Hän on kertonut, että oli teon aikana kotonaan.
Puolustus vetosi siihen, että Katajan kotiin jäänyttä postipakettia ei ollut myyty enää useisiin kuukausiin ennen tekoa. Syytetty oli puolustuksen mukaan käsitellyt pakettia joskus aiemmin, koska sitä oli käsitelty tutkimuksista päätellen myöhemmin myös hanskat kädessä.
”Postipakettia [syytetty] on käsitellyt kauan aikaa sitten”, puolustus sanoi.
Puolustus ei myöskään hyväksynyt sitä, että auto olisi liikkunut rikospaikan lähellä tekoaikaan.
Puolustus sanoi, että auton lattiaa puolestaan olivat vaivanneet vesiongelmat. Tällä puolustus selitti sille tehdyt toimenpiteet.
Puolustus ei myöskään hyväksy ajatusta siitä, että tekijöiden surmaamispyrkimys olisi ollut sitkeä. Perusteluna oli se, että tekijät eivät olleet jatkaneet väkivaltaa kuolemaan saakka.
Poliisi ja syyttäjä ovat pitäneet teon todennäköisenä motiivina Katajan poliittista toimintaa.
Syyttäjän kanta selvisi jo aiemmin syyttämättäjättämispäätöksestä, jonka hän teki Teemu Torssosesta. Torssonen on erotettu perussuomalaisista ja koki, että Kataja esti hänen ehdokkuutensa puolueen listoilta.
”Asunnosta ei ole anastettu omaisuutta, vaan tekijöiden ainoana tarkoituksena on ollut kohdistaa Katajaan voimakasta väkivaltaa. Näin vakavaa tekoa ei voida olettaa tehdyn ilman voimakasta ilmeisen henkilökohtaista motiivia”, syyttäjä arvioi päätöksessä.
Myös oikeudessa syyttäjä toisti ajatuksensa siitä, että teon taustalla on täytynyt olla poliittinen motiivi.
Torssosella oli alibi. Hänet nähtiin pian teon jälkeen kalastuksenvalvojan asussa jyväskyläläisellä parkkipaikalla, missä hän rupatteli kalastuksesta. Hän ei olisi voinut ehtiä paikalle Katajan asunnolta.
Hyökkääjillä oli rekvisiittana Katajan luona tyhjä paketti, jonka kontaktimuovista löytyi Torssosen sormenjälki. Syyttäjä arvioi, että se oli saattanut päätyä pakettiin tai muoviin jo aiemmin.
Syyttäjän mukaan esitutkinnassa ei löytynyt muuta mahdollista motiivia kuin se, että Kataja osallistui Torssosta koskeviin päätöksiin. Torssosta ei kuitenkaan enää epäillä rikoksesta.
”Poissuljettua ei ole sekään, etteikö joku tai jotkut Torssosen kannattajista olisi kokeneet Torssosen eduskuntavaaliehdokkuuden eväämistä ja puolueesta erottamista niin voimakkaasti, että olisivat ryhtyneet oma-aloitteisesti yllä kuvattuihin toimiin Torssosen puolesta ilman tämän itsensä myötävaikutusta”, syyttäjä kirjoittaa päätöksessä.
Torssonen seurasi oikeudenkäyntiä toisesta yleisölle varatusta salista, josta yleisö voi seurata oikeudenkäyntiä videoyhteyden välityksellä. Torssonen on osallistunut kunnallispolitiikkaan, ja HS on julkaissut Torssosen nimen hänen yhteiskunnallisen asemansa takia.
Tutkinnassa poliisi ratsasi Torssosen tavaroita ja löysi kiinnostavaa materiaalia, joka ei liittynyt Pekka Katajaan. Torssoselta löytyi muun muassa hahmotelma liittoumasta, johon kuuluisi jonkinlainen rikollisjärjestö ja sissiarmeija.
”Muistiinpanoissa on hahmoteltu liittoumalle nimeä, sääntöjä, erilaisia jäsentasoja ja niihin liittyviä vaatimuksia, joissa on painotettu jäsenen fyysistä kuntoa”, syyttäjä kertoo syyttämättäjättämispäätöksessä.
Torssosen poliittisen tukijan hallusta puolestaan löytyi asiakirja, johon oli luokiteltu ”pääroistot”. Ensimmäisenä olivat Pekka Katajan kuva ja yhteystiedot. Myös muita perussuomalaisia oli luokiteltu eri tavoin kahden sivun mittaiseen dokumenttiin.
Tutkinnan materiaaleista virisi myös muita rikostutkintoja, jotka eivät liity suoraan tapaukseen.
Keskusrikospoliisi ja syyttäjä ovat kertoneet, että turvallisuusalaan kytkeytyvät henkilöt ovat muodostaneet äärioikeistoryhmän. Muun muassa poliiseja epäillään tässä erillisessä tutkinnassa virka- ja aserikoksista.
”Ryhmän sisäinen viestintä on ollut rasistista ja yhteiskuntarauhaa kyseenalaistavaa, jopa sisällissotaan tai vallankumoukseen kiihottavaa. Ketään yksittäisiä henkilöitä mahdollisen rikoksen kohteeksi ei kuitenkaan ryhmässä nimetty”, poliisi ja syyttäjä totesivat viime viikolla tiedotteessa.
Yksi epäillyistä on Helsingin poliisin ylikonstaapeli. Hänen on epäilty muun muassa vuotaneen poliisista salassa pidettävää tietoa äärioikeistolle.
Oikaisu 23.2.2021 klo 8.41: Epäilty murhan yritys tapahtui 17.7.2020, ei 7.7.2020.
