Suomalaistutkimus: Vuodenajat vaikuttavat tunteisiin ja sosiaaliseen elämään - Kotimaa | HS.fi

Suomalaistutkimus: Vuodenajat vaikuttavat tunteisiin ja sosiaaliseen elämään

Tutkijoiden mukaan päivän pituus vaikuttaa mielialaa ja sosiaalisuutta sääteleviin aivojen opioidivälittäjäaineisiin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kielteiset tunteet vaimenevat kesäisin.­

23.2. 10:33

Vuodenajat vaikuttavat tunteisiin ja sosiaaliseen elämään. Kielteiset tunteet vaimenevat kesäisin, ja talven pimeinä kuukausina on yleisimmillään vuodenajoittain vaihteleva ahdistuneisuushäiriö.

Turun PET-keskuksen tutkijat osoittivat tuoreessa tutkimuksessaan, kuinka vuodenaika vaikuttaa aivojen toimintaan.

Päivän pituus vaikuttaa aivojen opioidivälittäjäaineisiin, joiden toiminta säätelee sekä mielialaa että sosiaalisuutta.

Tutkimuksessa vertailtiin päivän pituuden vaikutusta sekä ihmisten että rottien välittäjäaineiden toimintaan. Tutkimuksen mukaan vuorokauden valoisien tuntien määrä vaikuttaa reseptoreihin, jotka säätelevät aivojen opioiditoimintaa.

Turun PET-keskuksen tutkijatohtori Lihua Sunin mukaan tutkijat havaitsivat tutkimuksessaan, että opioidireseptorien määrä riippui siitä, mihin vuodenaikaan kuvantamistutkimus oli tehty.

”Voimakkaimpia muutoksia havaittiin aivojen tunteita ja sosiaalisuutta säätelevillä alueilla. Tällainen vuodenajan mukaan vaihteleva opioiditoiminnan määrä voi olla tärkeä mielialan kausivaihtelun selittävä tekijä”, Lihua Sun kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen tutkimuskeskus.

Tutkimukseen osallistui 204 vapaaehtoista tutkittavaa. Heidän verenkiertoonsa annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineiden hajoamista mitattiin PET-kameralla.

Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian (PET) avulla. PET on leikekuvausmenetelmä, joka antaa tietoa esimerkiksi kudosten toiminnasta. Se on hyödyllinen menetelmä tutkittaessa esimerkiksi aivoja, sydäntä tai syövän levinneisyyttä.

Tutkijat halusivat varmistaa valon merkityksen myös eläintutkimuksella: aiheuttaako aivojen toiminnan muutokset juuri valon määrä vai jokin muu tekijä.

Asian selvittämiseksi tutkijat mittasivat rottien aivojen välittäjäainetoimintaa silloin, kun eläimiä pidettiin vakio-olosuhteissa ja vain päivän valoisan ajan kestoa muutettiin.

Rottakokeissa saadut tulokset olivat samankaltaisia kuin ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa.

”Tulosten perusteella erityisesti päivänvalon määrä on kriittinen tekijä opioidivälittäjäaineiden kausivaihtelulle. Tulokset auttavat ymmärtämään mielialan vuodenaikaisvaihtelun taustalla olevia aivomekanismeja”, sanoo professori Lauri Nummenmaa PET-keskuksesta.

Tutkimus perustuu Tyksin ja PET-keskuksen suureen aivotietopankkiin, johon kootaan eri tyyppisiä aivokuvia laajoja analyyseja varten. Tulokset julkaistiin The Journal of Neuroscience -tiedejulkaisussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat