Maankäytön päästö­säästöt ovat suuremmat kuin liikenteen – Nopeimmat vähennykset saadaan tutkimuksen mukaan turve­maiden käsittelyllä - Kotimaa | HS.fi

Maankäytön päästö­säästöt ovat suuremmat kuin liikenteen – Nopeimmat vähennykset saadaan tutkimuksen mukaan turve­maiden käsittelyllä

Turvemaiden käsittely on tuoreen tutkimuksen mukaan nopein ja tehokkain keino vähentää maankäyttösektorin ilmastopäästöjä. Metsätaloudessa ilmastonmuutosta hillitsisivät pitkäkestoiset puutuotteet, mutta Suomi on keskittynyt selluun.

Hakkuiden lisääntyminen pienentää ilmastonmuutosta hillitsevää hiilinielua. Kuvassa hakkuuaukea Sipoossa toukokuussa 2019.­

23.2. 17:23 | Päivitetty 24.2. 10:25

Maankäytön, erityisesti maa- ja metsätalouden, ilmastotoimet ovat isossa roolissa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi. Mahdollisuudet ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämiseksi ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan suuret, jopa suuremmat kuin liikenteen.

Varsinkin maa- ja metsätalouskäytössä olevien turvemaiden hiilidioksidipäästöjä voidaan Luken mukaan vähentää reilusti. Merkittävimmät ja nopeimmat päästövähennykset saataisiin hillitsemällä metsäkatoa, erityisesti välttämällä turvepeltojen raivaamista.

Turvemaat kattavat noin kymmenen prosenttia Suomen peltoalasta. Suolle raivattujen peltojen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin paljon suuremmat, jopa 30–40-kertaiset tavallisiin kivennäismaapeltoihin verrattuna.

”Turvemaiden käsittely on tärkein. Turvemaapellot aiheuttavat vuosittain 8,4 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruiset päästöt, ja myös päästövähennyspotentiaali on valtava. Se kannattaa ottaa tosissaan”, sanoo Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteen saavuttamiseksi on vielä hyvin paljon kirittävää, eikä sitä ei voida saavuttaa ilman maankäytön hiilinieluja eli maaperän hiilivaraston kasvattamista.

Maankäyttösektorin hiilinielua pienentävät maaperän päästöt, ja peltomaiden päästöt eivät ole käytännössä vähentyneet ollenkaan vuodesta 1990.

Nopein vaikutus on Luken tutkimuksen mukaan turvemaiden käsittelyllä, koska hidastamalla turpeen hajoamista esimerkiksi veden pintaa nostamalla päästöt vähenevät heti.

Sen sijaan metsäteollisuuden rakenteiden muuttaminen siten, että tuotettaisiin entistä enemmän pitkäikäisiä tuotteita ja saataisiin puutuotteiden hiilivarasto kasvuun, on hidasta.

”Erityisesti turvemaapeltojen kuriin laittamisella on kiire. Uusien turvepeltojen raivaaminen pitää lopettaa kokonaan, ja käytöstä poistuvia turvepeltoja tulee muuttaa kosteikoiksi tai metsittää. Myös viljelykäytössä olevien turvepeltojen hoitoa pitää muuttaa, ja päästövähennysten tuottamisesta pitää tehdä viljelijälle taloudellisesti houkuttelevaa”, Mäkipää sanoo.

Päästövähennyksiä saadaan muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja tukia sellaisiksi, että turpeen hiilivarasto säilyy. Päästösäästöjä syntyy myös siirtymällä yksivuotisten sijasta monivuotisiin kasveihin.

”Myös kosteikkoviljely on yksi keino vähentää päästöjä: vedenpinnan nostolla saadaan aikaan päästövähennyksiä, kun turvekerroksen hiilidioksidia tuottava osa jää veden alle hapettomiin oloihin”, Mäkipää kertoo.

Kosteikkoviljelyssä voidaan käyttää esimerkiksi ruokohelpeä, jota voidaan käyttää kasvualustoina tai eläintiloilla kuivikkeena turpeen sijaan. Kosteilla viljelmillä voitaisiin kasvattaa myös osmankäämiä, jota muun muassa Keski-Euroopassa on käytetty eristeenä.

”Näin voitaisiin samalla vähentää turpeen käyttöä, jolloin päästöt vähenevät lisää. Syntyisi ikään kuin win win -tilanne”, Mäkipää sanoo.

Metsäkadon pysäyttäminen on tarpeen Suomessakin, sillä metsien raivaus pelloksi ja rakennetuksi alueeksi on lisännyt maaperän päästöjä ja pienentänyt puuston hiilinielua.

Suunnan kääntäminen edellyttäisi isoja muutoksia metsäteollisuuden tuotantorakenteeseen niin, että hiiltä sitovien pitkäikäisten puutuotteiden osuus kasvaa selluntuotannon sijasta.

”Metsäteollisuuden rakenne on kuitenkin muuttunut jatkuvasti toiseen suuntaan, eli pitkäikäisiä ja korkean jalostusasteen tuotteita valmistetaan entistä vähemmän ja sellua enemmän. Suomessa kannattaisi kehittää lisää puutuotteita, joilla on korkea jalostusarvo. Nyt nanosellukin viedään Kiinaan, eikä tuotteita jalosteta Suomessa. Olisi huikeaa, jos tekisimme siitä vaatteita, bakteereilta suojaavia materiaaleja ja kuluttajatuotteita”, Mäkipää pohtii.

Puutuotteisiin sitoutuneen hiilivaraston kasvattamiseksi tarvitaan Mäkipään mukaan tutkimus- ja kehitystoimia sekä poliittista ohjausta. Päästövähennysten toteuttaminen maa- ja metsätaloudessa edellyttää puolestaan muutoksia maankäytön tukimuotoihin.

Metsänhoitomenetelmin voidaan vähentää maaperän päästöjä turvemaametsissä, kun pohjaveden pintaa nostetaan ja ojitusta vältetään. Myös tuhkalannoituksen on todettu vahvistavan suometsien hiilinieluja.

Maankäyttösektorin ilmastotoimilla voidaan Luken mukaan myös vähentää maa- ja metsätalouden haitallisia ympäristövaikutuksia sekä edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Monimuotoisuuden säilyttämistä tukisivat erityisesti suojelualueiden lisääminen ja säästöpuiden määrän kaksinkertaistaminen. Niillä hillittäisiin luontokatoa ja kasvatettaisiin samalla hiilinielua. Kosteikkojen perustaminen hyödyttäisi ennen kaikkea monimuotoisuutta ja vähentäisi vesistökuormitusta.

Maankäytön päästöjen vähentämisen merkitystä on korostanut myös Suomen ilmastopaneeli, jonka mukaan turvemaiden ojitukset ja uusien suopeltojen raivaamiset pitäisi lopettaa.

Lue myös: Ilmastopaneeli varoittaa uudessa raportissa: metsien ja maan käytön pitää muuttua – ”Suomi ei ole tehnyt mitään”

Päästöjen vähentämiseksi on paneelin mukaan kaksi keinoa. Metsäkato pitää estää, eli metsämaata ei pitäisi enää raivata muuhun käyttöön. Lisäksi suo- ja turvemaita pitää suojella sekä tärveltyjä soita ennallistaa.

Suomessa ollaan parhaillaan uudistamassa ilmastolakia. Siihen lisätään tavoitteet maankäytön päästövähennyksistä.

Ilmastopaneeli korostaa suosituksissaan lakiin kirjattaviksi ilmastotavoitteiksi, että mikäli Suomi aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden ensi vuosikymmenellä, edellyttää se nopeita päästövähennyksiä kaikilla talouden sektoreilla.

Samalla Suomessa täytyy huolehtia siitä, että hiilidioksidia ilmakehästä imevät hiilinielut kasvavat nykytasolta. Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu.

Lue lisää: Ilmastopaneeli: Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää nykyistä suurempien hiilinielujen ylläpitämistä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat