Hyvinvointivaltio ei ole pystynyt tasoittamaan lasten ja nuorten välillä olevia hyvinvointieroja koronaviruskriisin aikana. Näin totesi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) keskiviikkona sisäministeriön ja poliisin järjestämässä mediatilaisuudessa.
Suurimmalla osalla nuorista menee entistä paremmin, mutta huono-osaisuus kasautuu pienelle joukolle. Koronaviruskriisi on syventänyt hyvinvointieroja nuorten välillä. Lisäksi kotitaustan merkitys lasten ja nuorten pärjäämiselle on korostunut.
Ohisalo painotti, että monilla nuorilla menee pandemian aikanakin hyvin, mutta osa nuorista voi nyt erittäin huonosti.
”Emme halua ottaa sitä riskiä, että menetämme kokonaisia sukupolvia kriisin vuoksi”, Ohisalo sanoi.
Useat tutkimukset ja selvitykset kertovat, että nuorten jaksaminen koronakriisin keskellä on koetuksella. Ohisalo totesi, että poikkeusaikojen laaja kuormitus on työntänyt nuoria yhteiskunnan syrjälle.
Pahoinvointi synnyttää myös rikollisuutta, Ohisalo totesi. Esimerkiksi huumausaineiden käyttö sekä niiden ympärillä esiintyvät lieveilmiöt ovat poliisin mukaan viime vuonna lisääntyneet.
”Tämä näkyy häiriökäyttäytymisenä, huumausaine- ja omaisuusrikoksina ja väkivallantekoina sekä lisääntyvinä huumausainerattijuopumuksina”, Ohisalo sanoi.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi tilaisuudessa, että korona-ajan ilmiö on ollut se, että poliisin tietoon tullut rikollisuus yleisillä paikoilla on vähentynyt mutta väkivalta siirtyi koteihin.
Lisäksi etäopetusaikana lastensuojeluviranomaiset ovat ilmoittaneet poliisille, ettei lapsi tai nuori osallistu etäopetukseen.
Ohisalo ja Kolehmainen esittelivät tilaisuudessa keinoja, joilla lasten ja nuorten pahoinvointiin voidaan puuttua ajoissa. Keskeinen viesti on poliisin ja muiden viranomaisten sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyö.
”Poliisi tarvitsee sosiaali- ja terveyshuoltoa ja päinvastoin”, Kolehmainen totesi.
Viranomaisyhteistyöstä hän nosti esimerkkinä moniammatillisen ankkuritoiminnan, jonka tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan ja tehdä ehkäisevää työtä.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Myös sisäministeri Ohisalo totesi, että ankkuritoiminta on todettu toimivaksi varhaisen vaiheen tukimuodoksi. Hän viittasi opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaan kiusaamisen vastaiseen ohjelmaan, jossa ankkuritoiminta liitetään osaksi koulujen ja oppilaitosten toimintaa.
”Huutava pula meillä on terveydenhuollon toimijoista. Esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia tarvittaisiin paljon lisää”, Kolehmainen sanoi.
Kolehmainen totesi, että koulukiusaaminen on viranomaisille ”peiliin katsomisen paikka”. Hänen mukaansa kiusaamisen ehkäisyssä tarvitaan parempaa yhteistyötä sekä koordinointia poliisilta, koululta, sosiaali- ja terveystoimelta sekä nuorisotoimelta.
Myös Kolehmainen ilmaisi huolensa siitä, että Suomi joutuu maksamaan vielä pitkään ”koronavelkaa” lasten ja nuorten hyvinvoinnin suhteen.
Kolehmaisen ja Ohisalon mukaan jokaiseen kouluun on saatava nimikko- tai kummipoliisi, joka olisi mukana koulun arjessa hoitaen samalla poliisitehtäviä.
”Tämä toisi poliisit käytännössä lähemmäs lasten ja nuorten arkea, mikä lisäisi vähitellen lasten ja nuorten luottamusta viranomaisiin”, Ohisalo sanoi.
Sisäministeri Ohisalon mukaan poliisin ja lastensuojelun ammattilaisten välistä yhteistyötä on vahvistettava korona-aikana.
Asetusta, joka tekisi poliisin virka-avun maksuttomaksi lastensuojelulle sekä sosiaali- ja kriisipäivystykselle, viedään Ohisalon mukaan eteenpäin. Sen on tarkoitus tulla voimaan vapusta eteenpäin. Tästä syntyvät kulut tullaan korvaamaan myös poliisille.
Käytännön esimerkkinä yhteistyöstä Ohisalo mainitsi muun muassa Helsingissä toteutetun mallin, jossa lastensuojelun ammattilaiset jalkautuvat kadulle ja poliisi tiivistää yhteistyötä nuorisotyön kanssa.
Myös Omapoliisi-malli, jossa rikoskierteessä olevalle nuorelle nimetään henkilökohtainen poliisi, on Ohisalon mukaan osoittautunut hyväksi käytännöksi.
Ohisalo vakuutti, että huolet lasten ja nuorten hyvinvoinnista ovat ”isosti hallituksen pöydällä” ja ratkaisuja etsitään eri ministeriöissä.
Näillä toimilla pyritään Ohisalon mukaan vaikuttamaan esimerkiksi siihen, ettei Koskelan murhan kaltaisia tapahtumia enää pääsisi syntymään.
Lisäresursseja tarvitaan poliisin lisäksi myös muille lasten ja nuorten arjessa oleville toimijoille, Ohisalo sanoi. Hänen mukaansa toimijat on saatava osaksi koulun arkea, koska niin lapsia ja nuoria on helpompi tavoittaa.
”On valitettavaa, että hyvinvointivaltiossa on paljon lapsia, jotka eivät koskaan koe rakkautta ja läheisyyttä. Kukaan ei näe näitä nuoria, eikä kukaan koskaan kohtaa heitä. On fakta, että yksikin turvallinen aikuinen voi pelastaa toisen ihmisen”, Ohisalo totesi.
Kolehmainen korosti myös verkossa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä.
”Eli olemme siellä, missä lapset ja nuoret ovat. Sinne pitäisi pystyä vielä paremmin satsaamaan”, Kolehmainen sanoi.
