Jari Aarnion alainen sai sakkoja tarkkailtuaan, onko keskusrikospoliisi hänen esimiehensä kannoilla - Kotimaa | HS.fi

Jari Aarnion alainen sai sakkoja tarkkailtuaan, onko keskusrikospoliisi hänen esimiehensä kannoilla

Huumetuomiotaan vapaalla odottanut Aarnio pyysi miestä selvittelemään, näkyykö hänen perässään keskusrikospoliisin poliiseja. Jo yhden vankeustuomion saanut Aarnio tuomittiin pian tämän jälkeen kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.

Entinen rikosylikonstaapeli Marko Verlin työskenteli pitkään Helsingin huumepoliisissa Jari Aarnion alaisuudessa. Kuva on otettu Helsingin käräjäoikeuden istunnosta 11. helmikuuta.­

25.2. 14:46

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Jari Aarnion alaisena työskennelleen rikosylikonstaapelin sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Mies sai tuomion siitä, että hän oli oikeuden mukaan tarkkaillut keskusrikospoliisin (krp) toimia saadakseen selville, oliko krp Aarnion kannoilla.

Mies sai 30 päiväsakkoa, eli hänen tuloillaan maksettavaa tulee 750 euroa.

Teot olivat tapahtuneet loppuvuodesta 2016. Aarnio oli silloin jo tuomittu kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen Trevoc-haarasta, ja hän odotteli vapaalla jalalla tuomiota huumesyytteisiinsä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänelle joulukuun lopussa 2016 kymmenen vuotta lisää.

Syytteiden mukaan entinen rikosylikonstaapeli Marko Verlin teki tarkkailua Aarnion pyynnöstä virka-aikanaan. Hän muun muassa ilmoitti Aarniolle, että oli mahdollisesti havainnut Aarnion asunnon lähellä krp:n poliisin, joka liittyi Aarnion rikosepäilyjen tutkintaan.

Näyttönä syyttäjällä on muun muassa Aarnion ja Verlinin välisiä viestejä.

Monet viestit koskivat samaa krp:n poliisia. Viesteissä muun muassa keskusteltiin siitä, millainen hiusmalli poliisilla nykyisin on ja onko painoa tullut lisää.

Jutussa kuultiin todistajana toista Aarnion alaista, entistä rikosylikonstaapelia Kari Kauppia. Kauppi oli samassa tarkkailuringissä, ja Aarnio viestitteli hänelle muun muassa, että ”huomenna vois tarvita öögaa”.

Kauppi ei tuolloin ollut enää poliisissa, joten hän välitti Aarnion pyynnöt Verlinille.

Kaupin mukaan Verlin oli kieltäytynyt Aarnion pyytämästä tarkkailusta saman tien ja kertonut halunneensa muutenkin ottaa etäisyyttä koko juttuun.

Kauppi kuvaili oikeudessa, että Aarnio oli ”skitsoillut” seurannasta ja pelännyt myös alamaailman kostoa, koska hänen yhteistyönsä rikollisjengin pomon kanssa oli paljastunut.

Verlin kiisti syytteet ja kertoi valehdelleensa viesteissä Aarniolle tarkkailusta.

”Verlin on vastaillut Aarnion viesteihin lähinnä saadakseen tämän rauhoittumaan tilanteessa, jossa Aarnio on mitä ilmeisimmin ollut varsin hankalassa asemassa häneen kohdistuvasta oikeusprosessista ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä johtuen”, hänen vastineessaan todettiin.

Tutkinnassa selvitettiin, että juuri kyseisinä päivinä Verlinillä ei ajopäiväkirjojen mukaan ole ollut käytössään Helsingin poliisilaitoksen autoa.

Käräjäoikeus arvioi sekä Verlinin että Kaupin kertomukset osittain epäluotettaviksi. Oikeus ei muun muassa pitänyt uskottavana, että Aarnioon olisi kohdistunut jokin uhka, koska siinä tapauksessa Verlin tuskin olisi valehdellut Aarniolle.

”Tällaisella valehtelulla olisi saattanut pahimmillaan olla kohtalokkaat seuraukset, mikäli rikolliset olisivat tosiasiassa olleet Aarnion perässä. Ei ole uskottavaa, että samaan aikaan ajateltaisiin, että Aarnioon kohdistuu vakava uhka ja toisaalta päätettäisiin vedättää Aarniota syöttämällä hänelle väärää tietoa.”

Oikeus kiinnitti myös huomiota siihen, että Verlinin kertomus muuttui matkan varrella. Esitutkinnassa hän ei ollut sanonut, että olisi jättänyt tekemättä Aarnion pyytämät tehtävät.

Käräjäoikeus myös totesi, että viestit näyttävät liittyvän nimenomaan siihen, tarkkaileeko krp Aarniota.

Oikeus kävi läpi Verlinin kulunvalvontatietoja ja kirjautumisia poliisiasemalla ja tuli siihen tulokseen, että ne tukivat syytettä. Verlin oli siten virka-aikaan tehnyt tarkkailua siviilihenkilön eli Aarnion pyynnöstä.

Tarkkailu oli oikeuden mukaan Verlinin virkavelvollisuuksien vastaista.

”Verlin on käyttänyt virka-aikaansa siihen, että hän on välittänyt rikoksesta jo vankeuteen tuomitulle ja törkeästä rikoksesta tuossa vaiheessa edelleen epäillylle Jari Aarniolle käsityksiään Aarnioon kohdistetusta oletetusta tarkkailusta.”

Käräjäoikeuden mukaan teko ei ollut vähäinen ottaen huomioon, että tätä valvontaa tehtiin rikoksista tuomitun henkilön lukuun ja poliisiorganisaation edun vastaisesti.

”Tällaisesta menettelystä syntyvää mainehaittaa poliisin työlle ei ole pidettävä vähäisenä.”

Verlin on epäiltynä myös siitä, että hän olisi kertonut oikeussalissa sepiteltyjä tarinoita Aarnion hyväksi tämän huumeoikeudenkäynnissä. Helsingin hovioikeus totesi päätöksessään, että Verlinin ja parin muun alaisen kertomukset olivat olleet selvästi totuudenvastaisia.

Epäilty törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa on parhaillaan syyteharkinnassa. Minimirangaistus siitä on neljä kuukautta vankeutta.

Valehtelun takia Verlin irtisanottiin huhtikuussa 2020 Helsingin poliisista. Hän on valittanut potkuistaan Helsingin hallinto-oikeuteen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat